Danielin 5
1 Kuningas Belsatsar teki kuuluisan pidon tuhannelle päämiehellensä, ja joi itsensä viinasta juovuksiin näiden tuhannen kanssa.
Belshazzar siangpahrang mah angmah ih angraeng sangto hanah kalen parai buh raenghaih to sak pae moe, angraengnawk hoi nawnto misurtui to a naek.
2 Ja kuin hän juopunut oli, käski hän tuoda ne kultaiset ja hopiaiset astiat, jotka Nebukadnetsar, hänen isänsä Jerusalemin templistä ottanut oli, juodaksensa niistä voimallistensa, emäntäinsä ja vaimoinsa kanssa.
Belsahazzar mah misurtui pataeng pacoengah, angmah ih angraeng kalennawk, a zunawk, a zulanawk hoi nawnto misurtui a naek hanah, ampa Nebuchadnezzar mah Jerusalem tempul thung hoiah lak ih sui, sum kanglung hoi sak ih boengloengnawk to anih khaeah sin pae o hanah lok a paek.
3 Niin tuotiin ne kultaiset astiat, jotka templistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista otetut olivat; ja kuningas, hänen voimallisensa, emäntänsä ja vaimonsa joivat niistä.
To pongah nihcae mah Jerusalem Sithaw im tempul thung hoi lak ih sui boengloengnawk to sin pae o; to pacoengah siangpahrang angmah hoi angmah ih angraengnawk, a zunawk hoi zulanawk loe to sui boengloeng hoiah misurtui to naek o.
4 Ja kuin he joivat viinaa, kiittivät he kultaisia, hopiaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.
Misurtui a naek o moe sui, sum kanglung, sum kamling, sum, thing, thlung hoiah sak ih sithawnawk to pakoeh o.
5 Juuri sillä hetkellä kävivät sormet niinkuin ihmisen käsi, kirjoittamaan kynttiläjalan kohdalle seinään kuninkaan salissa, ja kuningas äkkäsi kirjoittajan käden.
Akra ai ah kami maeto ih banpazung to amtueng moe, siangpahrang imthung hmaithawk paaanghaih taeng ih tapang nuiah ca to tarik; to tiah ca tarik banpazung to siangpahrang mah hnuk.
6 Silloin muuttui kuningas, ja hänen ajatuksensa peljättivät hänen, niin että hänen lanteensa horjuivat, ja hänen polvensa vapisivat.
Siangpahrang loe zit loiah mikhmai set, anih kaenghuh to amkhraeng pae ving moe, a khokkhu doeh thazok pae sut.
7 Ja kuningas huusi korkiasti, että viisaat, Kaldealaiset ja tietäjät tuotaisiin; ja käski sanoa viisaille Babelissa: Kuka ikänä tämän kirjoituksen lukee, ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hän pitää purpuralla vaatetettaman, ja kultakäädyt kaulassansa kantaman ja kolmas Herra oleman tässä valtakunnassa.
To naah siangpahrang mah cakaeh khet kop kaminawk, Khaldian kaminawk hoi lungh aat thaih kaminawk to angmah khaeah kawk. Babylon prae ih palungha kaminawk khaeah, Mi kawbaktih doeh hae tarik ih ca kroek thaih moe, a thuih koehhaih leh thaih kami loe rong kamling khukbuen hoiah kam thoepsak han, tahnong ah sui bungmu ka oihsak moe, siangpahrang ukhaih prae thungah kasang koek thumto haih ukkung ah ka suek han, tiah a naa.
8 Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat edes, vaan ei he taitaneet sitä kirjoitusta lukea, eikä sen selitystä kuninkaalle ilmoittaa.
To naah siangpahrang ih palungha kaminawk boih angzoh o; toe tarik ih ca to kroek pae o thai ai moe, a thuih koehhaih doeh siangpahrang han leh pae o thai ai.
9 Siitä hämmästyi kuningas Belsatsar vielä kovemmin, ja hänen muotonsa muuttui, ja hänen voimallisensa tulivat murheellisiksi.
Belshazzar siangpahrang loe mawnh loiah mikhmai set moe, angam sut, anih ih toksah angraengnawk doeh dawnrai o sut boeh.
10 Sentähden meni kuningatar kuninkaan ja hänen voimallistensa asian tähden pitohuoneesen, ja sanoi: Kuningas eläköön kauvan! Älä niin peljästy sinun ajatuksistas ja älä niin muotoas muuta.
Siangpahrang zu mah siangpahrang hoi anih ih toksah angraengnawk ih lok to thaih naah, buhcaakhaih imthung ah a caeh; siangpahrang zu mah anih khaeah, Aw siangpahrang, na hinglung sawk nasoe; mawn khing hmah loe, na mikhmai doeh saesak hmah!
11 Sinun valtakunnassas on mies, jolla on pyhäin jumalain henki, sillä sinun isäs aikana löydettiin hänessä valistus, toimi ja viisaus, niinkuin jumalten viisaus on; ja sinun isäs Nebukadnetsar pani hänen tähtientutkiain, viisasten, Kaldealaisten ja tietäjäin päälle. Niin teki kuningas, sinun isäs.
Na prae thungah kaciim sithawnawk ih muithla katawn kami maeto oh; nam pa hing naah doeh, kami nuiah sithaw palunghahaih baktiah palunghahaih hoi panoekhaih to amtueng boeh; nam pa, siangpahrang Nebuchadnezzar, nam pa siangpahrang mah, anih to miklet kop kaminawk, cakaeh khet kop kaminawk, lungh aat thaih kaminawk hoi khaldian kaminawk ukkung ah a suek;
12 Että korkiampi henki hänen tykönänsä löydettiin, niin myös ymmärrys ja taito unia selittämään, osaamaan pimeitä puheita ja salaisia asioita ilmoittamaan. Daniel, jonka kuningas antoi Belsatsariksi nimittää; niin kutsuttakaan Daniel; hän sanoo, mitä se tietää.
siangpahrang mah Belteshazzar, tiah ahmin phui ih Daniel loe poekhaih palungthin, panoekhaih hoi kasang koek panoek thaihaih tawn kami, amang leh thaihaih, panoek karai hmuennawk pathlaeng kami, palung haenghaihnawk thuicaikung ah oh. Daniel to kawk ah, anih mah a thuih koehhaih to na leh pae tih hmang, tiah a naa.
13 Silloin vietiin Daniel kuninkaan eteen. Ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Oletko sinä Daniel, yksi Juudalaisista vangeista, jotka kuningas, minun isäni, Juudeasta tänne tuonut on?
To pongah Daniel to siangpahrang hma ah caeh o haih. Siangpahrang mah, Nang loe kam pa siangpahrang mah, naeh ih Judah kaminawk thungah kathum Daniel maw? tiah a naa.
14 Minä olen kuullut sinusta, että sinulla on pyhäin jumalain henki, että myös valistus, ymmärrys ja korkia viisaus sinussa löydetty on.
Na thungah sithawnawk ih muithla to oh moe, panoek thaihaih hoi kasang koek palunghahaih tawn kami ah na oh, tiah ka thaih.
15 Minä olen antanat kutsua eteeni toimelliset ja viisaat tätä kirjoitusta lukemaan ja sen selitystä minulle ilmoittamaan, ja ei he taida sanoa, mitä se tietää.
Vaihi haeah tarik ih ca hae kroek moe, a thuih koehhaih leh hanah palungha kaminawk hoi cakaeh khet kop kaminawk, ka hma ah angzoh o haih; toe nihcae mah a thuih koehhaih to na leh pae o thai ai:
16 Mutta minä kuulen sinusta, että sinä taidat pimiät asiat selittää ja salatut ilmoittaa. Jos sinä nyt taidat tämän kirjoituksen lukea ja minulle ilmoittaa, mitä se tietää, niin sinä pitää purpuralla puetettaman ja kultakäädyt kaulassas kantaman ja kolmas herra oleman tässä valtakunnassa.
nang mah loe a thuih koehhaih leh thaih moe, karai parai hmuennawk doeh pathlaeng thaih, tiah ka thaih; tarik ih ca hae na kroek thaih moe, a thuih koehhaih nang leh pae thaih nahaeloe, rong kamling khukbuen to kang khuksak han, sui bungmu kang oihsak moe, siangpahrang ukhaih prae thungah kasang koek thumto haih ukkung ah kang ohsak han, tiah a naa.
17 Niin vastasi Daniel ja sanoi kuninkaalle: Pidä itse lahjas ja anna antimes muille. Minä luen kuitenkin kuninkaalle kirjoituksen, ja ilmoitan sen selityksen hänelle.
To naah Daniel mah siangpahrang khaeah, Tangqumnawk loe nangmah hanah suem ah, to tih ai boeh loe minawk kalah han paek halat ah; toe tarik ih ca loe siangpahrang hanah kang kroek pae moe, a thuih koehhaih doeh kang leh pae han, tiah a naa.
18 Herra kuningas, korkein Jumala on sinun isälles Nebukadnetsarille valtakunnan, voiman, kunnian ja jalouden antanut.
Aw siangpahrang, Kasang koek Sithaw mah, lensawkhaih, thacakhaih hoi pakoehhaih to nam pa Nebuchadnezzar khaeah paek.
19 Ja sen voiman tähden, joka hänelle annettu oli, pelkäsivät ja karttoivat häntä kansat, sukukunnat ja kielet. Hän tappoi kenen hän tahtoi, hän jätti elämään kenen hän tahtoi, hän ylensi kenen hän tahtoi, hän alensi kenen hän tahtoi.
Lensawk thacakhaih anih hanah paek pongah, kaminawk boih, prae kaminawk, lok congca apae kaminawk loe anih hma ah tasoeh takuenhaih, zithaih hoiah oh o. Siangpahrang loe hum han koeh ih kami to a hum; hingsak han koeh ih kami to a hingsak; ahmuen kasang ah suek han koeh ih kami to a suek; atlim ah pakhrak han koeh ih kami to pakhrak.
20 Mutta koska hänen sydämensä paisui, ja hänen henkensä ylpeyteen paisuneeksi tuli, hyljättiin hän kuninkaalliselta istuimelta, ja tuli pois kunniastansa
Toe poekhaih to sang moe, amoekhaih hoiah palung amtaak naah loe, siangpahrang angdoethaih ahmuen hoiah pakhrak tathuk moe, a lensawkhaih to khring pae ving:
21 Ja ajettiin pois ihmisten seasta. Ja hänen sydämensä tuli eläinten kaltaiseksi, ja täytyi metsän eläinten kanssa juosta, ja söi ruohoja niinkuin härkä, ja hänen ruumiinsa oli taivaan kasteen alla, ja kastui, siihenasti, että hän oppi, että korkeimmalla Jumalalla on valta ihmisten valtakuntain päälle, ja hän antaa ne kellenkä hän tahtoo.
anih loe kaminawk salak hoiah haek ving ah oh moe, taw ih kasan moi ih palungthin to a paek, anih loe taw ih hrangnawk hoi nawnto khosak; kaminawk ih prae loe kasang koek Sithaw mah uk moe, angmah paek koeh ih kami to a paek, tiah panoek ai karoek to, maitaw baktiah qam to a caaksak, van ih dantui hoiah takpum to a suisak.
22 Ja sinä Belsatsar, hänen poikansa, et ole sydäntäs nöyryyttänyt, ehkäs kaikki kyllä ne tiesit;
Nang loe anih ih capa, Aw Belshazzar, hmuenanwk boih na panoek, toe poekhaih palungthin na pahnaem ai;
23 Vaan olet itses korottanut taivaan Herraa vastaan. Ja hänen huoneensa astiat piti kannettaman sinun etees, ja sinä, sinun voimallises, sinun emäntäs ja vaimos olette niistä viinaa juoneet. Niin myös hopiaisia, kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisä jumalia kiittäneet, jotka ei näe eikä kuule, eikä tuta taida. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä sinun henkes on, ja jonka tykönä kaikki sinun ties ovat, et sinä ole kunnioittanut.
nam oek moe, van Angraeng to misa ah na suek; anih tempul thung ih boengloengnawk to na hma ah na sinsak; to ih boengloengnawk hoiah nangmah hoi nangmah ih angraengnawk, na zunawk hoi na zulanawk anwnto misurtui na naek o; sui, sum kanglung, sum kamling, sum, thing, thlung hoiah sak ih tidoeh thaih kophaih tawn ai, hnu thai ai, panoek thai ai sithawnawk to na pakoeh o. Na hinghaih hoi na caehhaih loklamnawk boih ban hoi patawnkung Sithaw to na pakoeh o ai;
24 Sentähden on häneltä lähetetty tämä käsi, ja tämä kirjoitus kirjoitettu.
to pongah hae ca tarik hanah, a ban to ang patoeh.
25 Ja tämä on kirjoitus, joka siinä kirjoitettu on: Mene, Mene, Tekel, Upharsin.
Ca loe MENE, MENE, TEKEL, UPHARSIN, tiah tarik.
26 Ja tämä on selitys: Mene; se on: Jumala on sinun valtakuntas lukenut ja lopettanut.
Hae lok thuih koehhaih loe hae tiah oh: MENE: Sithaw mah siangpahrang ah na ohhaih ni to pakoep moe, boengsak boeh.
27 Tekel; se on: Sinä olet vaa'alla punnittu, ja aivan köykäiseksi löydetty.
TEKEL: nang to coih ang tah naah, na vawt sut boeh.
28 Peres; se on: Sinun valtakuntas on jaettu ja Mediläisille ja Persialaisille annettu.
PERES: na ukhaih prae loe koih boeh moe, Median hoi Persia kaminawk khaeah paek ving boeh, tiah a naa.
29 Silloin käski Belsatsar, että Daniel purpuralla puetettaman piti, ja kultakäädyt hänen kaulaansa annettaman, ja antoi hänestä kuuluttaa, että hän kolmas herra on valtakunnassa.
To pacoeng loe Belshazzar lokpaekhaih baktih toengah, Daniel to rong kamling khukbuen angkhuk o sak, tahnong ah sui bungmu a oih o sak moe, prae thungah kasang koek thumto haih ukkung ah taphong o.
30 Mutta juuri sinä yönä tapettiin Belsatsar, Kaldean kuningas.
To na ni aqum ah Babylon kaminawk ih siangpahrang, Belshazzar to hum o.
31 Ja Darius Mediläinen sai valtakunnan, kuin hän kahdenseitsemättäkymmentä ajastajan vanha oli.
Saning qui taruk, hnetto phak naah, Median kami Darius mah siangpahrang ih prae to lak pae ving.
