Danielin 2
1 Toisena Nebukadnetsarin vaItakunnan vuotena näki Nebukadnetsar unta, josta hän hämmästyi, niin että hän heräsi.
Neboⱪadnǝsar tǝhtkǝ olturup ikkinqi yili, birnǝqqǝ qüx kɵrdi; uning roⱨi parakǝndǝ bolup, uyⱪusi ⱪaqti.
2 Ja kuningas käski tähtientutkiat ja viisaat ja noidat ja Kaldealaiset kutsuttaa kokoon, sanomaan kuninkaalle hänen untansa. Ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.
Xunga padixaⱨ rǝmqi-palqi, pir-ustaz, jadugǝr wǝ kaldiy munǝjjimlǝrni qüxlirigǝ tǝbir berixkǝ qaⱪirixni buyrudi. Ular kelip padixaⱨning aldida turdi.
3 Ja kuningas sanoi heille: minä näin unta, josta minä peljästyin, ja minä mielelläni tahtoisin tietää, mikä se uni oli.
Padixaⱨ ularƣa: — Mǝn bir qüx kɵrdüm, bu qüxning mǝnisini bilixkǝ kɵnglüm naⱨayiti tit-tit boluwatidu, — dedi.
4 Niin sanoivat Kaldealaiset kuninkaalle Syrian kielellä: kuningas eläköön kauvan! sano palvelioilles uni, niin me tahdomme selittää sen.
Andin kaldiylǝr padixaⱨⱪa (aramiy tilida): — Aliyliri mǝnggü yaxiƣayla! Ⱪeni kǝminlirigǝ qüxlirini eytⱪayla, biz tǝbir berimiz, — dedi.
5 Kuningas vastasi ja sanoi Kaldealaisille: minä olen unhottanut; jollette minulle ilmoita unta ja selitä sitä, niin te pitää kappaleiksi hakattaman, ja teidän huoneenne lokaläjäksi kukistettaman.
Padixaⱨ kaldiylǝrgǝ: — Mǝndin buyruⱪ! Silǝr awwal kɵrgǝn qüxümni eytip andin tǝbir berixinglar kerǝk. Undaⱪ ⱪilmisanglar ⱪiyma-qiyma ⱪiliwetilisilǝr, ɵyünglar ⱨajǝthaniƣa aylanduruwetilidu!
6 Vaan jos te minun tietää annatte unen ja selityksen, niin teidän pitää saaman lahjoja, antimia ja suuren kunnian minulta: sentähden sanokaat minulle uni ja sen selitys.
Lekin qüxümni eytip, uningƣa tǝbir berǝlisǝnglar mǝndin sowƣatlar, in’amlar wǝ aliy izzǝttin muyǝssǝr bolisilǝr. Əmdi qüxümni eytinglar, tǝbir beringlar! — dedi.
7 He vastasivat jälIeen ja sanoivat: kuningas sanokaan palvelioillensa unen, me tahdomme sen selittää.
Ular padixaⱨⱪa yǝnǝ bir ⱪetim: — Aliyliri qüxlirini eytⱪayla, andin ɵzlirigǝ tǝbirini eytip berimiz, — dedi.
8 Kuningas vastasi ja sanoi: totisesti minä ymmärrän, että te aikaa kulutatte, koska te näette minun sen unohtaneeksi.
Bu qaƣda padixaⱨ jawabǝn: — Xübⱨisiziki, silǝr pǝrmanimdin ⱪaytmaydiƣinimni bilgǝqkǝ, waⱪitni kǝynigǝ sürüwatisilǝr.
9 Mutta jollette minulle unta sano, niin tuomio käy teidän ylitsenne, että te olette aikoneet minun edessäni puhua vääryyttä, siihenasti että aika kuluis: sentähden sanokaat minulle uni, niin minä ymmärrän, että te myös selityksen osaatte.
Lekin qüxümni eytip bǝrmisǝnglar, silǝrgǝ pǝⱪǝt buyruⱪumla ⱪalidu. Qünki silǝr waⱪit ǝⱨwalni ɵzgǝrtidu, dǝp bilip ɵzara til biriktürüp, yalƣanqiliⱪ ⱪilip meni aldimaⱪqi bolisilǝr. Xunga qüxümni eytsanglar, andin qüxümgǝ ⱨǝⱪiⱪǝtǝn tǝbir berǝlǝydiƣanliⱪinglarni xu qaƣdila bilimǝn, — dedi.
10 Niin vastasivat Kaldealaiset kuninkaan edessä ja sanoivat: ei yhtään ihmistä ole maan päällä, joka sanoa taitaa, mitä kuningas anoo; niin ei ole myös yhtään kuningasta, kuinka suuri ja voimallinen hän olis, joka senkaltaista tähtientutkialta, viisaalta eli Kaldealaiselta vaatii.
Kaldiylǝr padixaⱨⱪa jawabǝn: — Dunyada aliylirining soriƣan ixini eytip berǝlǝydiƣan ⱨeqbir adǝm yoⱪtur. Ⱨeqⱪandaⱪ padixaⱨ, uning ⱪandaⱪ uluƣ yaki küqlük boluxidin ⱪǝt’iynǝzǝr, rǝmqi-palqi, pir-ustaz yaki kaldiy munǝjjimlǝrgǝ mundaⱪ tǝlǝpni ⱪoyƣan ǝmǝs.
11 Sillä se, jota kuningas anoo, on ylen korkia, ja ei yksikään ole, joka sen kuninkaalle sanoa taitaa, paitsi jumalia, jotka ihmisten seassa ei asu.
Qünki aliylirining soriƣanliri ⱨǝⱪiⱪǝtǝn alamǝt müxkül, ilaⱨlardin baxⱪa ⱨeqkim uni ayan ⱪilalmaydu. Lekin ilaⱨlarning makani insanlar arisida ǝmǝs, — dedi.
12 Silloin vihastui kuningas sangen suuresti, ja käski kaikki viisaat Babelissa tapettaa.
Padixaⱨ ⱪattiⱪ ƣǝzǝplinip aqqiⱪlanƣan ⱨalda, Babil ordisidiki barliⱪ danixmǝnlǝrni ɵltürüxni ǝmr ⱪildi.
13 Ja tuomio annettiin, että viisaat tapettaman piti; ja Danielia hänen kumppaniensa kanssa myös etsittiin tapettaviksi.
Xuning bilǝn padixaⱨning barliⱪ danixmǝnlǝrni ɵltürüx toƣrisidiki buyruⱪi qüxürüldi. Xunga [hizmǝtkarliri] Daniyal wǝ uning dostlirinimu ɵltürüx üqün izdidi.
14 Silloin saatti Daniel toisen neuvon ja käskyn Ariokille, kuninkaan ylimmäiselle päämiehelle, joka meni ulos tappamaan viisaita Babelissa.
Xu qaƣda Daniyal Babildiki danixmǝnlǝrni ɵltürüx ǝmrini ijra ⱪilƣili qiⱪⱪan padixaⱨning hususiy muⱨapizǝtqilǝr baxliⱪi Arioⱪⱪa aⱪilanǝ wǝ danixmǝnlǝrqǝ jawab ⱪayturup
15 Ja hän vastasi ja sanoi kuninkaan käskyläiselle Ariokille: miksi niin ankara tuomio on käynyt ulos kuninkaalta? Ja Ariok antoi Danielin tietää sen asian.
uningdin: — Padixaⱨning qüxürgǝn pǝrmani nemǝ üqün xunqǝ jiddiy? — dǝp soridi. Arioⱪ ǝⱨwalni Daniyalƣa eytip bǝrdi.
16 Niin meni Daniel ylös ja rukoili kuningasta, että hän antais hänelle aikaa, sanoaksensa kuninkaalle selitystä.
Daniyal dǝrⱨal padixaⱨ aldiƣa kirip, padixaⱨtin qüxigǝ tǝbir bǝrgüdǝk waⱪit berixni tǝlǝp ⱪildi.
17 Ja Daniel meni kotia ja ilmoitti sen kumppaneillensa Hananialle, Misaelille ja Asarialle,
Andin Daniyal ɵyigǝ ⱪaytip, ǝⱨwalni dostliri Ⱨananiya, Mixael wǝ Azariyalarƣa eytip bǝrdi.
18 Että he taivaan Jumalalta armoa rukoilisivat sen salaisen asian tähden, ettei Daniel kumppaninensa ynnä muiden viisasten kanssa Babelissa hukkuisi.
U ulardin ǝrxtiki Hudadin bu qüxning siri toƣruluⱪ rǝⱨim-xǝpⱪǝt iltija ⱪilip, mǝn Daniyal wǝ dostlirim tɵtimizning Babildiki baxⱪa danixmǝnlǝr bilǝn billǝ ⱨalak ⱪilinmasliⱪimizni tilǝnglar, dǝp tǝlǝp ⱪildi.
19 Niin ilmoitettiin Danielille se salainen asia yöllä näyssä: niin Daniel kiitti Jumalaa taivaasta,
Andin keqidǝ Daniyalƣa ƣayibanǝ kɵrünüxtǝ xu sirning yeximi wǝⱨiy ⱪilindi. Xuning bilǝn Daniyal ǝrxtiki Hudaƣa ⱨǝmdusanalar oⱪup mundaⱪ dedi:
20 Vastasi ja sanoi: kiitetty olkoon Jumalan nimi ijankaikkisesta ijankaikkiseen! sillä hänen on viisaus ja väkevyys.
«Hudaning nami ǝbǝdil’ǝbǝd mǝdⱨiyilǝngǝy! Qünki danaliⱪ wǝ küq-ⱪudrǝt Uningkidur.
21 Hän muuttaa ajat ja hetket; panee pois kuninkaat ja asettaa kuninkaat; hän antaa viisaille viisauden ja ymmärtäväisille taidon ja ymmärryksen.
U waⱪit, pǝsillǝrni Ɵzgǝrtküqidur; U padixaⱨlarni yiⱪitidu, Wǝ padixaⱨlarni tiklǝydu; U danalarƣa danaliⱪ, aⱪilanilarƣa ⱨekmǝt beridu.
22 Hän ilmoittaa syvät ja salaiset asiat; hän tietää, mitä pimiässä on, sillä hänen tykönänsä on sula valkeus.
U qongⱪur wǝ sirliⱪ ixlarni axkariliƣuqidur, Ⱪarangƣuluⱪⱪa yoxurunƣan ixlarni yahxi bilgüqidur, Nur ⱨǝmixǝ Uning bilǝn billidur.
23 Minä kiitän ja ylistän sinua minun isäini Jumala, ettäs minulle viisautta ja väkevyyttä lainaat, ja nyt minulle ilmoittanut olet, jota me sinulta rukoilimme; sinä olet meille kuninkaan asian ilmoittanut.
I manga danaliⱪ wǝ küq bǝrgǝn ata-bowilirimning Hudasi, Sanga xükür wǝ ⱨǝmdusanalar eytay! Sǝn ⱨazirla biz dua ⱪilƣan ixni manga axkariliding, Padixaⱨning soriƣan ixini bizgǝ kɵrsitip bǝrding».
24 Silloin meni Daniel Ariokin tykö, jolla kuninkaalta käsky oli viisaita Babelissa hukuttaa; hän meni ja sanoi hänelle näin: älä tapa viisaita Babelissa, vaan vie minut ylös kuninkaan tykö, minä tahdon kuninkaalle selityksen sanoa.
Andin Daniyal padixaⱨ Babildiki danixmǝnlǝrni ɵltürüxkǝ tǝyinligǝn Arioⱪning aldiƣa berip uningƣa: — Babildiki danixmǝnlǝrni ɵltürmigǝyla. Meni padixaⱨning aldiƣa baxlap kirgǝyla, mǝn padixaⱨning qüxigǝ tǝbir berǝy, — dedi.
25 Ariok vei Danielin kiiiruusti kuninkaan eteen, ja sanoi hänelle näin: minä olen löytänyt yhden miehen Juudalaisten vankien seasta, joka kuninkaalle selityksen sanoa taitaa.
Arioⱪ xuan Daniyalni padixaⱨ Neboⱪadnǝsarning aldiƣa baxlap kirip, padixaⱨⱪa: — «Mǝn Yǝⱨudiy ǝsirlǝr iqidin aliylirining qüxigǝ tǝbir berǝlǝydiƣan bir kixini taptim» — dedi.
26 Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, joka Belsatsariksi kutsuttiin: oletko sinä se, joka minulle sen unen, jonka minä nähnyt olen, ja hänen selityksensä ilmoittaa taidat?
Padixaⱨ Daniyal (Bǝltǝxasar dǝpmu atilidu)ƣa: «Sǝn mening kɵrgǝn qüxümni ayan ⱪilip, uningƣa tǝbir berǝlǝmsǝn? — dedi.
27 Daniel vastasi kuninkaan edessä ja sanoi: sitä salautta, jota kuningas anoo, ei viisaat, tähtientutkiat, oppineet ja noidat taida kuninkaalle ilmoittaa.
Daniyal padixaⱨning aldida turup xundaⱪ jawab bǝrdi: — I aliyliri, sili soriƣan bu sirni danixmǝn, pir-ustaz, rǝmqi-palqi wǝ munǝjjimlar ɵzlirigǝ yexip berǝlmǝydu.
28 Vaan Jumala on taivaissa, joka taitaa salaiset asiat julistaa, hän tiettäväksi teki kuningas Nebukadnetsarille, mitä tulevaisina aikoina tapahtuman pitää. Tämä on sinun unes ja sinun näkys, kuin sinä makasit.
Biraⱪ ǝrxtǝ sirlarni axkariliƣuqi bir Huda bar. U bolsa aliyliriƣa ahirⱪi zamanning künliridǝ nemǝ ixlarning bolidiƣanliⱪini ayan ⱪildi. Əmdi ɵzlirining qüxini, yǝni aliyliri uhlawatⱪanda kɵrgǝn ƣayibanǝ alamǝtlǝrni eytip berǝy: —
29 Sinä kuningas vuoteessas ajattelit mitä tästedes tapahtuman pitäis; ja se, joka salaiset ilmoittaa, hän on sinulle osoittanut, kuinka tapahtuman pitää.
— I aliyliri, sili uhlaxⱪa yatⱪanda kǝlgüsidiki ixlarni oylap yattila. Sirlarni birdinbir Axkariliƣuqi ɵzlirigǝ yüz beridiƣan ixlarni kɵrsǝtti.
30 Niin ovat senkaltaiset asiat minulle ilmoitetut, ei minun viisauteni tähden, niinkuin se olis suurempi kuin kaikkein, jotka elävät, vaan sentähden että sen selitys pitäis kuninkaalle tiettäväksi tuleman, ja sinä saisit sinun sydämes ajatukset tietää.
Manga kǝlsǝk, bu sirning manga ayan ⱪilinƣini mening baxⱪa jan igiliridin artuⱪ ⱨekmǝtkǝ igǝ bolƣanliⱪimdin ǝmǝs, bǝlki bu qüxning tǝbirini, xundaⱪla xaⱨ aliylirining kɵngülliridiki oylirini ɵzlirigǝ mǝlum ⱪilix üqündur.
31 Sinä kuningas näit, ja katso, suuri ja korkia kuva seisoi suurella kirkkaudella sinun edessäs; ja se oli hirmuinen nähdä.
— Əy aliyliri, sili ƣayibanǝ alamǝttǝ ɵzlirining aldilirida turƣan gigant bir ⱨǝykǝlni kɵrdilǝ. Bu ⱨǝykǝl naⱨayiti gǝwdilik bolup, zor nur qaⱪnap turidiƣan ⱨǝywǝtlik ⱨǝm ⱪorⱪunqluⱪ idi.
32 Sen kuvan pää oli parhaimmasta kullasta; mutta sen rinta ja käsivarret olivat hopiasta; sen vatsa ja lanteet olivat vaskesta.
Ⱨǝykǝlning bexi esil altundin, kɵkriki wǝ ⱪolliri kümüxtin, bǝl wǝ saƣriliri mistin,
33 Sen sääret olivat raudasta; sen jalat olivat puolittain raudasta ja puolittain savesta.
Yuta-paqiⱪi tɵmürdin, puti tɵmür bilǝn layning arilaxmisidin yasalƣan.
34 Sen sinä näit, siihenasti kuin yksi kivi temmattiin ilman käsiä, ja löi sen kuvan jalkoihin, jotka raudasta ja savesta olivat, ja murensi ne rikki.
Ɵzliri uni kɵrüwatⱪan qaƣlirida, adǝm ⱪoli bilǝn ⱪezilmiƣan bir tax kelip ⱨǝykǝlgǝ urulup uning tɵmür bilǝn layning arilaxmisidin yasalƣan putini qeⱪiwǝtti.
35 Silloin tulivat ne kaikki muserretuksi, rauta, savi, vaski, hopia ja kulta, ja tulivat niinkuin akanat suviriihessä, ja tuuli vei ne pois, niin ettei niiden siaa ensinkään löydetty; mutta kivi joka kuvaa löi, tuli suureksi vuoreksi, niin että se kokonaan maan täytti.
Uningdiki tɵmür, lay, mis, kümüx, altunlar xuan parqǝ-parqǝ ⱪilinip, xamal ularni bǝǝyni yazliⱪ hamandiki topilarni uqurƣandǝk, ⱪayta ⱨeq tepilmiƣudǝk ⱪilip uquriwǝtti. Lekin ⱨeliⱪi tax yoƣinap, pütkül jaⱨanni ⱪapliƣan ƣayǝt zor bir taƣⱪa aylandi.
36 Tämä on uni; nyt me tahdomme kuninkaalle sen selityksen sanoa:
Kɵrgǝn qüxliri mana xudur. Əmdi biz ɵzlirigǝ bu qüxning mǝnisini yexip berimiz.
37 Sinä kuningas olet kuningasten kuningas, jolle Jumala taivaasta valtakunnan, voiman, väkevyyden ja kunnian antanut on;
Əy aliyliri, ɵzliri pütkül padixaⱨlarning bir padixaⱨi, ǝrxtiki Huda siligǝ padixaⱨliⱪ, nopuz, küq wǝ xɵⱨrǝt ata ⱪildi.
38 Ja kaikki, joissa ihmisen lapset asuvat, ja eläimet kedolla ja linnut taivaan alla on hän sinun käsiis antanut, ja sinulle näiden kaikkein päälle lainasi vallan: sinä se kultainen pää olet.
Insan baliliri, ⱨaywanatlar, uqar-ⱪanatlar mǝyli ⱪǝyǝrdǝ tursun, Huda ularni ⱪolliriƣa tapxurup silini ularning ⱨǝmmisigǝ ⱨakim ⱪildi. Sili u ⱨǝykǝlning altun bexidursila.
39 Sinun jälkees pitää toisen valtakunnan tuleman, halvemman kuin sinä; sitte se kolmas valtakunta, joka vaskinen on, jonka pitää kaikki maakunnat hallitseman.
Ɵzliridin keyin yǝnǝ bir padixaⱨliⱪ kelidu. Lekin u silining padixaⱨliⱪliriƣa yǝtmǝydu. Uningdin keyin üqinqi bir padixaⱨliⱪ, yǝni mis padixaⱨliⱪ kelip pütkül yǝr yüzigǝ ⱨakim bolidu.
40 Sen neljännen valtakunnan pitää kovan oleman niinkuin raudan; sillä niinkuin rauta särkee ja murentaa kaikki, ja niinkuin rauta kaikki rikkoo, juuri niin tämän piti myös särkemän ja murentaman.
Uningdin keyinki tɵtinqi padixaⱨliⱪ bolsa tɵmürdǝk mustǝⱨkǝm bolidu. Tɵmür barliⱪ baxⱪa nǝrsilǝrni qeⱪiwetip boysundurƣinidǝk, xuningƣa ohxax bu tɵmür padixaⱨliⱪ ɵz aldinⱪi padixaⱨlarning ⱨǝmmisini ezip qeⱪiwetidu.
41 Mutta ettäs näit jalat ja varpaat, puolittain savesta ja puolittain raudasta, sen pitää jaetun valtakunnan oleman; kuitenkin pitää raudan vahvuudesta siihen jäämän, niinkuin sinä näit raudan olevan savella sekoitetun.
Ɵzliri kɵrgǝndǝk tɵmür bilǝn seƣiz layning arilaxmisidin yasalƣan put wǝ barmaⱪlar bu padixaⱨliⱪning bɵlünmǝ bolup ketidiƣinini kɵrsitidu. Biraⱪ bu padixaⱨliⱪ tɵmürdǝk küqkǝ igǝ bolidu, qünki sili kɵrgǝndǝk, tɵmür bilǝn lay arilaxⱪan.
42 Ja että varpaat sen jaloissa puolittain rautaa ja puolittain savea oli, niin sen pitää puolittain vahvan ja puolittain heikon valtakunnan oleman.
Tɵmür bilǝn layning arilaxmisidin yasalƣan putning barmaⱪliri u padixaⱨliⱪning bir ⱪismining küqiyidiƣanliⱪini, bir ⱪismining ajizlixidiƣanliⱪini kɵrsitidu.
43 Ja ettäs näit raudan sekoitetun savella, niin he kyllä ihmisen siemenellä sekoitetaan, mutta ei he kuitenkaan riipu kiinni toinen toisessansa; niinkuin ei rautaa taideta sekoittaa saven kanssa yhteen.
Ɵzliri tɵmür bilǝn layning arilaxⱪanliⱪini kɵrdilǝ. Bu u [padixaⱨliⱪning ⱨɵkümdarliri padixaⱨliⱪning] puⱪraliri bilǝn ittipaⱪlaxmaⱪqi bolƣanliⱪini kɵrsitidu. Lekin tɵmür lay bilǝn arilaxmiƣandǝk, birlixip ketǝlmǝydu.
44 Mutta näiden kuningasten aikana on Jumala taivaasta yhden valtakunnan asettava, jota ei ikänä kukisteta, ja hänen valtakuntansa ei pidä toiselle kansalle annettaman: sen pitää kaikki nämät valtakunnat särkemän ja hajoittaman, mutta sen pitää ijankaikkisesti pysymän.
U [ahirⱪi] padixaⱨlar tǝhttǝ olturƣan mǝzgildǝ, ǝrxtiki Huda yimirilmǝs bir padixaⱨliⱪ bǝrpa ⱪilidu. Bu padixaⱨliⱪ ⱨǝrgiz baxⱪa bir hǝlⱪⱪǝ ɵtmǝydu; ǝksiqǝ u bu baxⱪa padixaⱨliⱪlarni üzül-kesil gumran ⱪilip, ɵzi mǝnggü mǝzmut turidu.
45 Niinkuin sinä näit kiven, ilman käsiä vuoresta temmatun, joka raudan, vasken, saven, hopian ja kullan murensi: niin on suuri Jumala kuninkaalle näyttänyt, kuinka tästälähin tapahtuman pitää; ja tämä on totinen uni ja sen selitys on oikia.
Ɵzliri adǝm ⱪoli bilǝn ⱪezilmiƣan bir taxning taƣdin qiⱪⱪinini wǝ uning ⱨǝykǝldiki tɵmür, mis, lay, kümüx, altunni qeⱪiwǝtkǝnlikini kɵrdilǝ. Xunga uluƣ Huda aliyliriƣa kǝlgüsidǝ yüz beridiƣan ixlarni bildürgǝn. Kɵrgǝn qüxliri qoⱪum ǝmǝlgǝ axidu, berilgǝn tǝbir mutlǝⱪ ixǝnqliktur.
46 Niin lankesi kuningas Nebukadnetsar kasvoillensa, ja kumarsi Danielia, ja käski tehdä hänelle ruokauhria ja polttouhria.
Andin padixaⱨ Neboⱪadnǝsar ɵzini yǝrgǝ etip Daniyalƣa sǝjdǝ ⱪildi wǝ uningƣa ⱨǝdiyǝ berip huxpuraⱪ-isriⱪ selixni ǝmr ⱪildi.
47 Ja kuningas vastasi Danielia ja sanoi: totisesti on teidän Jumalanne kaikkein jumalain Jumala ja kaikkein kuningasten Herra, joka salaiset asiat ilmoittaa, ettäs tämän salaisen asian olet ilmoittaa taitanut.
Padixaⱨ uningƣa: — Dǝrwǝⱪǝ, sening Hudaying ilaⱨlar iqidǝ ǝng uluƣ Ilaⱨ, padixaⱨlarning hojisi wǝ sirlarni axkariliƣuqi ikǝn, qünki sǝn bu sirni yǝxting! — dedi.
48 Niin kuningas korotti Danielin, ja antoi hänelle suuria ja paljon lahjoja, ja asetti hänen kaikkein Babelin valtakuntain päälle ja päämieheksi kaikkein viisasten päälle Babelissa.
Andin padixaⱨ Daniyalning mǝrtiwisini yuⱪiri ⱪilip, uningƣa nurƣun esil sowƣatlarni tǝⱪdim ⱪildi. U uni pütkül Babil ɵlkisigǝ ⱨakim boluxⱪa tǝyinlidi wǝ uni Babildiki danixmǝn-ǝⱪildarlarning bax aⱪsaⱪili ⱪildi.
49 Ja Daniel rukoili kuningasta, että hän pani Babelin maakuntain päälle Sadrakin, Mesakin ja Abednegon; mutta Daniel itse oli kuninkaan tykönä hänen kartanossansa.
Daniyalning padixaⱨtin tǝlǝp ⱪilixi bilǝn, padixaⱨ Xadrak, Mixak wǝ Əbǝdnegolarni Babil ɵlkisining mǝmuriy ixlirini idarǝ ⱪilixⱪa tǝyinlidi. Daniyal ɵzi orda hizmitidǝ ⱪaldi.
