Danielin 11
1 Niin minä myös seisoin hänen kanssansa ensimäisenä Dariuksen Mediläisen vuotena, auttamassa ja vahvistamassa häntä.
Kai loe Median kami Darius angraenghaih saningto haih naah, anih to thapaek moe, caksak hanah kang doet.
2 Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, kolme kuningasta pitää vielä Persiassa oleman, vaan neljäs saa enemmän rikkautta, kuin kaikki muut. Ja koska hän rikkaudessansa väkeväksi tulee, nostaa hän kaikki Grekan valtakuntaa vastaan.
Vaihi loktang lok to kang thuih han. Khenah, Persia prae ah siangpahrang thumto angzo vop tih; palito haih siangpahrang loe kalah siangpahrangnawk boih pongah angraeng kue tih: anih loe angraenghaih mah thacaksak ueloe, Grik prae to tuk hanah kaminawk boih pahruek tih.
3 Sen perästä tulee voimallinen kuningas ja voimallisesti hallitsee. Ja mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
To pacoengah thacak siangpahrang maeto angzo tih, anih loe thacakhaih hoiah uk ueloe, a koeh baktiah sah tih.
4 Ja kuin hän korkeimmalle joutunut on, särjetään hänen valtakuntansa ja jaetaan neljään taivaan tuuleen. Ei hänen jälkeen tulevaisillensa eikä senkaltaisella voimalla, mikä hänellä ollut on, sillä hänen valtakuntansa hävitetään, ja tulee muiden osaksi.
Toe a uk ih prae loe koi ueloe, van takhi songhaih tlim ah prae palito ah ampraek o tih: angmah ih acaengnawk khaeah prae to paek mak ai, a thacakhaih hoi uk ih prae baktiah doeh om mak ai; acaeng kalah kaminawk mah anih ih prae to la pae o ving tih.
5 Ja etelän kuningas, joka yksi hänen päämiehistänsä on, tulee voimalliseksi. Mutta häntä vastaan tulee myös yksi väkeväksi ja hallitsee, jonka valta on suuri.
Aloih bang ih siangpahrang loe thacak tih, angmah angraengnawk thung ih maeto loe angmah pongah thacak kue ueloe, paroeai thacakhaih hoiah a prae to uk tih.
6 Mutta monikahtain vuotten jälkeen yhdistävät he itsensä toinen toisensa kanssa. Ja etelän kuninkaan tytär tulee pohjan kuninkaan tykö ystävyyttä tekemään. Mutta ei hän pysy käsivarren voimassa. Eikä hänen käsivartensa ole pysyväinen, vaan hän hyljätään niiden kanssa, jotka hänen tuoneet ovat ja sen kanssa, joka hänen siittänyt on ja niiden kanssa, jotka hänen hetkeksi aikaa vahvistaneet olivat.
Saning boeng naah nihcae loe nawnto angkom o tih; aloih bang siangpahrang canu loe palungduehaih sak hanah, aluek bang siangpahrang khaeah caeh tih; toe siangpahrang canu loe a thacakhaih tawn poe mak ai; a sava siangpahrang thacakhaih hoi ukhaih doeh cak poe mak ai; to nathuem ah siangpahrang canu bomkung, anih cunkung hoi thapaek kaminawk to hum o boih tih.
7 Mutta vesa tulee hänen suvustansa, joka tulee sotajoukon voimalla ja menee pohjan kuninkaan vahvoihin paikkoihin ja toimittaa ja voittaa.
Toe siangpahrang canu acaeng thung hoiah aloih bang prae ukkung siangpahrang maeto tacawt tih; anih mah angmah ih misatuh kami hoiah aluek bang siangpahrang ih vangpui to tuh ueloe, pazawk tih:
8 Ja vie pois heidän jumalansa ja ruhtinaansa ja kalliit kappaleensa hopian ja kullan Egyptiin ja menestyy monikahdat vuodet pohjan kuningasta vastaan.
siangpahrang mah nihcae ih sithawnawk, krangnawk, sui, sum kanglung hoi sak ih atho kana boengloengnawk to, Izip prae ah phaw o tih; anih loe aluek bang siangpahrang pongah saning sawk kue tih.
9 Ja kuin etelän kuningas on vaeltanut hänen valtakuntansa lävitse, palajaa hän omalle maallensa.
To pacoengah aluek bang siangpahrang loe aloih bang siangpahrang prae tuk hanah akun tih, toe angmah prae ah amlaem let tih.
10 Vaan hänen poikansa vihastuvat ja kokoovat suuren sotajoukon, ja yksi tulee ja menee edeskäsin niinkuin virta ja taas kehoittaa muut vihaan valtakuntaansa vastaan.
Toe a capanawk mah misatuk han pahruek o ueloe, paroeai misatuh kaminawk to kok o tih; nihcae loe pakaa thai ai kalong tui baktiah angzo o tih, anih loe amlaem let ueloe, a loih bang siangpahrang vangpui sipae khoek to misatuk hanah amsak tih.
11 Silloin julmistuu etelän kuningas ja menee ulos ja sotii pohjan kuningasta vastaan ja kokoo niin suuren joukon, että toinen joukko hänen käsiinsä annetaan.
To naah aloih bang siangpahrang to palungphui ueloe, anih mah aluek bang siangpahrang to tuh tih; aluek bang siangpahrang loe pop parai misatuh kaminawk to tawnh, toe aloih bang siangpahrang mah anih to pazawk tih.
12 Ja hän vie pois sen suuren joukon ja paisuttaa sydämensä, että hän on lyönyt niin monta tuhatta maahan. Mutta ei hän siitä väkevämmäksi tule.
Pop parai misatuh kaminawk pazawk pacoengah, aloih bang ih siangpahrang loe amoek ueloe, sang hato pongah kanoih pop parai kaminawk to hum tih; toe misa pazawkhaih to cak poe mak ai.
13 Sillä pohjan kuningas tulee jälleen ja kokoo suuremman joukon kuin entinen oli. Ja monikahtain vuotten perästä tulee hän kaiketi suuren sotajoukon ja paljon tavaran kanssa.
Aluek bang siangpahrang loe hmaloe ih kami pong pop kue ah, misatuh kaminawk to kok tih, saning nazetto maw akra pacoengah, maiphaw congca hoiah amthoep ueloe, kanoih parai misatuh kaminawk hoi nawnto angzo let tih.
14 Ja siihen aikaan asettaa moni itsensä etelän kuningasta vastaan. Korottavat myös muutamat huikentelevaiset sinun kansastas itsensä ja täyttävät näyn ja lankeevat.
To naah aloih bang siangpahrang loe misa tawn mang tih; hnuksakhaih akoep hanah angmah ih kaminawk mah anih to misa angthawk o thuih tih; toe nihcae mah pazawk o mak ai.
15 Niin pohjan kuningas tulee ja tekee vallit ja voittaa vahvat kaupungit ja etelän käsivarret. Ja hänen paras väkensä ei voi seisoa eikä ole yhtään voimaa vastaan seisoa.
To pongah aluek bang siangpahrang to angzo tih, misa anghawkhaih long khaw to takae o ueloe, kacakah pakaa ih vangpui to la o tih: aloih bang misatuh kaminawk loe pakaahaih tha tawn o mak ai, kahoih koek qoih ih misatuh kaminawk mah doeh pakaa o thai mak ai.
16 Vaan hän, kuin hän tulee hänen tykönsä, tekee tahtonsa jälkeen. Ja ei kenkään taida seisoa hänen edessänsä. Ja hän tulee myös siihen ihanaiseen maahan ja hävittää sen kätensä kautta.
Anih tuh kami loe a koeh baktih toengah hmuen to sah tih, mi doeh a hma ah angdoe thai mak ai: anih mah lensawk prae to tuh ueloe, amrosak tih.
17 Ja kääntää kasvonsa tullaksensa kaiken valtakuntansa voimalla. Mutta hän sopii hänen kanssansa ja antaa tyttärensä hänelle emännäksi, että hän hänen hävittäis. Mutta ei se menesty hänelle, eikä siitä mitään tule.
Anih loe katoeng kaminawk to angmah khaeah hoi ueloe, prae thacakhaih boih hoiah aloih bang prae thungah akun hanah tha pathok tih; aloih bang ih siangpahrang to amrosak hanah, aluek bang ih siangpahrang mah nongpata maeto paek tih; toe nongpata mah anih han toksah pae mak ai, anih han atho doeh om mak ai.
18 Sitte kääntää hän itsensä luotoja vastaan ja monta niistä voittaa. Vaan päämies opettaa hänen häpiällä lakkaamaan, ettei hän häntä enää häpäisisi.
To pacoengah aluek bang siangpahrang loe tuipui thung ih praenawk bangah angqoi ueloe, kanoih parai kaminawk to naeh tih: toe misatuh angraeng maeto mah to kaminawk nuiah sak ih kahoih ai hmuen to amtuengsak han ai ah, a sak ih kahoih ai hmuen to misatuh siangpahrang nuiah krahsak lat tih.
19 Ja niin hän jälleen palajaa maansa linnoihin ja loukkaa itsensä ja lankee, ettei häntä enään löydetä.
To pacoengah anih loe sipae hoi takui ih misa abuephaih kaom angmah prae ah amlaem let tih; toe anih loe loklam ah amtimh tih, hnuk let han om mak ai boeh.
20 Ja hänen siaansa tulee se, joka vaatian antaa käydä ympäri valtakunnalle kunniaksi. Mutta muutamain päiväin perästä hän särjetään; ei kuitenkaan vihan eikä sodan kautta.
Anih toksakhaih ahmuen toepkung aluek bang ih siangpahrang loe lensawk siangpahrang prae to caksak poe hanah, tamut cong kami khaeah tamut cong hanah lok to paek tih; toe saning akra ai ah anih loe palungphuihaih pongah na ai, misa angtukhaih pongah doeh na ai ah, anghma angtaa tih.
21 Hänen siaansa tulee kelvotoin mies, jolle kuninkaallinen kunnia ei ollut aiottu. Hän tulee ja menestyy ja saa valtakunnan makeilla sanoilla.
Anih ih qawktoep hanah siangpahrang qawktoep kami ah suek ih siangpahrang ih acaeng ai, panuet thok kami maeto mah qawk to toep tih; toe anih loe tha patoh ai ah lunghoita hoiah angzo ueloe, kasae pacaenghaih hoiah prae to la tih.
22 Ja käsivarret, jotka niinkuin virta juoksevat, hänen edessänsä virralla voitetaan ja särjetään. Niin myös se päämies, jonka kanssa liitto tehty oli.
Tui baktiah thacak misatuh kaminawk to a hma hoiah amrosak boih tih; ue, Sithaw lokmaihaih kasah zaehoikung angraeng doeh paduek tih.
23 Sillä sittekuin hän hänen kanssansa itsensä yhdistänyt on, tekee hän kavalasti häntä vastaan ja menee ylös ja vähällä väellä itsensä vahvistaa.
To tiah anih mah angdaehaih to sah tih, toe alinghaih hoiah ni angdaehhaih to sah tih; kami zetta e, anih loe thacak tih.
24 Ja hän menestyy, että hän parhaisiin maan kaupunkeihin tuleva on ja niitä tekee, joita ei hänen isänsä eikä esivanhempansa tehdä taitaneet. Heidän ryöstämisensä, saaliinsa ja tavaransa hän hajoittaa ja ajattelee juoniansa heidän linnojansa vastaan kauvan aikaa.
Anih loe misa angtukhaih om ai ah, poek ai pui hoiah caaknaek pop koek prae thungah akun tih; anih loe ampanawk hoi ampa ih ampanawk mah sak o vai ai ih hmuen to sah tih: a lak ih hmuenmae congcanawk to minawk hanah pazet tih; kacakah pakaa ih vangpui to atue setta thung lak hanah pacaeng tih.
25 Ja hän kehoittaa voimansa ja sydämensä etelän kuningasta vastaan suurella sotajoukolla. Silloin etelän kuningas tulee kehoitetuksi sotaan suuren, väkevän sotajoukon kanssa. Mutta ei hän voi pysyä, sillä häntä vastaan pidetään juonia.
Anih mah pop parai misatuh kami to pakhueng ueloe, misahoihaih hoiah aloih bang ih siangpahrang to tuh tih: aloih bang ih siangpahrang doeh kating ai pop misatuh kami thacakhaih hoiah misatuk hanah amsak toeng tih; toe aloih bang ih siangpahrang nuiah kasae sak han pacaeng o pongah, anih loe angdoe thai mak ai.
26 Ja juuri ne, jotka hänen leipäänsä syövät, auttavat häntä turmelukseen ja hänen joukkoansa sortamaan, että sangen paljon lyödyksi tulee.
Ue, angmah pacah ih kaminawk mah siangpahrang to hum o tih; to naah anih ih misatuh kaminawk loe anghma angtaa o tih; kating ai kaminawk dueh o tih.
27 Ja molempain kuningasten sydän ajattelee, kuinka he toinen toisellensa vahinkoa tekisivät. Ja yhden pöydän tykönä petollisesti toinen toisensa kanssa puhuvat, vaan ei se menesty, sillä loppu on vielä toiseksi ajaksi määrätty.
Siangpahrang hnik loe kahoih ai hmuen to poek hoi ueloe, caboi maeto nuiah amsawnlok to thui hoi tih; toe atim hoi haih to koep thai mak ai: long boenghaih loe atue khaehhaih phak naah ni om tih.
28 Ja hän menee taas kotiansa suurella tavaralla, ja asettaa sydämensä sitä pyhää liittoa vastaan. Siinä hän jotakin toimittaa ja niin hän menee kotia omalle maallensa.
To pacoengah aluek bang ih siangpahrang loe hmuenmae angraeng paraihaih hoiah angmah prae ah amlaem tih; to naah ciimcai lokmaihaih kasah Sithaw kaminawk to ut ueloe, hmuenmae koeh thaithue paro pae pacoengah ni angmah prae ah amlaem vop tih.
29 Määrätyllä ajalla menee hän jälleen etelään päin, mutta ei hänelle menesty toisella erällä, niinkuin ensimäisellä.
Atue khaehhaih phak naah, anih loe aloih bang ih prae to tuk hanah angzo let tih; toe hmaloe ih baktiah om mak ai, hnukkhuem ih baktiah doeh om mak ai.
30 Sillä Kittimistä tulevat haahdet häntä vastaan, niin että hän epäilee ja palajaa ja vihastuu sitä pyhää liittoa vastaan. Ja menestyy ja kääntää itsensä ja suostuu niihin, jotka pyhän liiton hylkäävät.
Kittim ih palongpuinawk mah anih to pakaa khoep ueloe, palungnat hoiah amlaem let tih; anih amlaem let naah, ciimcai Sithaw lokmaihaih, tiah doeh sah ai kaminawk hoiah ampui sah tih, anih loe palungphui loiah ciimcai Sithaw khaeah lokmaihaih sah kaminawk to paro tih.
31 Ja hänen käsivartensa pitää hänen puolestansa seisoman. Ne saastuttavat pyhän vahvistuksen ja saattavat pois jokapäiväisen uhrin ja nostavat hävityksen kauhistuksen.
Anih mah angmah ih misatuh kaminawk to pahruek ueloe, hmuenciim to amhnong sak tih; ni thokkruek sak ih angbawnhaih to pakaa o ving ueloe, to ahmuen ah kamrosak thaih panuet thok hmuen to suem o tih.
32 Ja hän saattaa liiton rikkojat ulkokullatuksi makeilla sanoilla. Mutta se kansa, joka Jumalansa tuntee, rohkaisee itsensä ja menestyy.
Siangpahrang mah lokmaihaih tiah doeh sah ai kaminawk anih khaeah athum o thai hanah, alinghaih lok hoiah zoek tih; toe Sithaw panoek kaminawk loe thacakhaih hoiah anih ih lok to aek o tih.
33 Ja ne ymmärtäväiset kansan seassa opettavat monta. Sentähden heitä vainotaan miekalla, tulella, vankiudella ja ryöstämisellä kauvan aikaa.
Kaminawk thung ih palungha kaminawk mah kanoih parai kaminawk to loklam patuek tih; toe nihcae loe pop parai ani thungah sumsen hoi humhaih, hmai hoi qoenghaih, misong ah naehhaih hoi hmuenmae lomhaih to tong o tih.
34 Ja kuin he niin kaatuvat, tapahtuu heille kuitenkin vähä apua. Mutta monta menevät heidän tykönsä petollisesti.
To tiah nihcae raihaih tongh o naah, abomhaih zetta ni hnu o tih; toe poekcak ai kaminawk loe kami aling thaih kaminawk hoiah amzok o tih.
35 Ja ymmärtäväisistä muutamat lankeevat, että he koeteltaisiin, puhtaaksi ja selkiäksi tulisivat siihenasti, että loppu tulee, sillä se viipyy vielä määrättyyn aikaan asti.
Atue boenghaih pha ai karoek to, nihcae thung ih thoemto panoekhaih tawn kaminawk to ciimsak moe, coek koi om ai ah anglungsak hanah, nihcae loe amtimh o tih; to hmuen loe anih mah atue khaehhaih karoek to om tih.
36 Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo ja korottaa itsensä ja ylentää itsensä kaikkia vastaan, mikä Jumala on. Ja puhuu hirmuisesti jumalain Jumalaa vastaan. Ja se on hänelle menestyvä siihenasti kuin viha täytetään, sillä se on päätetty, kuinka kauvan se on oleva.
Siangpahrang loe a koeh baktiah hmuen to sah tih, sithawnawk boih pong kasang ah angmah hoi angmah to amkoeh ueloe, amlue tih; anih mah sithawnawk ih Sithaw lok aekhaih to thui tih, anih loe Sithaw palungphuihaih akoep ai karoek to khosak hoih tih; to hmuen loe lok takroek tangcae ih baktiah om tih.
37 Isäinsä Jumalaa ei hän tottele, eikä vaimoin rakkautta. Eli ei yhdestäkään Jumalasta lukua pidä, sillä kaikkia vastaan hän itsensä korottaa.
To siangpahrang loe ampanawk ih sithaw, nongpatanawk mah koeh ih kawbaktih sithaw doeh khingyahaih tawn mak ai; tih boih pong kasang ah angmah hoi angmah to amkoeh tih.
38 Mutta jumalaansa Maosimia hän palvelee paikallansa, sitä jumalaa, josta ei hänen isänsä mitään tietäneet, pitää hänen kunnioittaman kullalla, hopialla, kalliilla kivillä ja kauniilla kaluilla.
Toe nihcae pakoeh zuengah misa buephaih kacak sipae to sithaw ah pakoeh tih; anih loe ampanawk mah panoek vai ai ih sithaw to pakoeh lat pongah, to sithaw to sui, sum kanglung, atho kana thlung, koeh koi kaom hmuenmaenawk hoiah khingyahaih paek tih.
39 Ja hän on niille, jotka häntä auttavat Maosimia vahvistamaan, sen muukalaisen jumalan kanssa, jonka hän valinnut on, suuren kunnian tekevä. Ja asettaa heitä monen herraksi ja jakaa heille maan palkaksi.
Angmah panoek ih prae kalah sithaw bok kaminawk abomhaih rang hoiah, kacak parai misa angvaenghaih sipae to tuh tih, to tiah a lensawkhaih to sang aep tih: to kaminawk to ukkung ah suem ueloe, nihcae han prae to pazet tih.
40 Ja lopun ajalla pitää etelän kuninkaan hänen kanssansa puskeleman. Ja pohjoisen kuninkaan pitää äkisti karkaaman häntä vastaan rattailla, ratsasmiehillä ja monella haahdella. Ja hänen pitää maakuntiin sisälle menemän ja haaskaaman ja vaeltaman lävitse.
Atue boenghaih phak naah loe aloih bang ih siangpahrang mah aluek bang ih siangpahrang to tuh tih; aluek bang ih siangpahrang loe hrang lakoknawk, hrang angthueng misatuh kaminawk, pop parai palongpuinawk hoiah angzo ueloe, anih to kamhae takhi baktiah tuh tih: to prae thungah tui kalong baktiah akun ueloe, nihcae to tuh pazawk tih.
41 Ja ihanaan maahan tuleman, ja monta pitää lankeeman. Mutta nämät pitää hänen kädestänsä pääsemän: Edom, Moab ja Ammonin lasten esikoiset.
Anih loe lensawk prae thungah doeh akun tih, pop parai prae kaminawk to dueh o tih; toe Edom, Moab hoi Ammon prae zaehoikungnawk loe anih ban thung hoi loih o tih.
42 Ja hänen pitää kätensä maakuntiin ojentaman ja ei Egyptinkään maan pidä häneltä pääsemän.
A thacakhaih ban hoiah pop parai praenawk to la tih, Izip prae doeh loih mak ai.
43 Vaan hänen pitää omistaman itsellensä kullan ja hopian ja kaiken Egyptin tavaran. Lybian ja Etiopian pitää häntä seuraaman.
Toe anih mah sui, sum kanglung hoi Izip prae thung ih atho kana hmuen congcanawk to la boih tih; Lybia hoi Ethiopia doeh pazawk tih.
44 Mutta sanoma idästä ja pohjasta pitää häntä peljättämän. Ja hän käy ulos suuressa vihassa monta kadottamaan ja hukuttamaan.
Toe ni angyae bang hoi aluek bang ih tamthang mah anih to tasoehsak tih; to pongah anih loe palungphui parai ueloe, pop parai kaminawk hum hanah caeh tih.
45 Ja hänen pitää majansa asettaman kahden meren välille, sen ihanan pyhän vuoren tykö siihen asti kuin hänen loppunsa tulee, ja ei kenkään häntä auta.
Anih mah tuipui hoi lensawk ciimcai mae salakah kahni im to sah tih; toe anih loe bomkung tawn ai ah, boenghaih to pha tih.
