Teot 9
1 Mutta Saulus puskui vielä uhkauksia ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin tykö,
Meanwhile Saul, still breathing murderous threats against the disciples of the Lord, went to the High Priest,
2 Ja anoi häneltä kirjaa Damaskuun synagogain tykö, että kutka ikänä hän sen tien miehistä eli vaimoista löytäis, ne hän olis vienyt sidottuna Jerusalemiin.
and asked him to give him letters to the Jewish congregations at Damascus, authorising him, if he found there any supporters of the Cause, whether men or women, to have them put in chains and brought to Jerusalem.
3 Mutta kuin hän matkusti, tapahtui, että hän Damaskua lähestyi, ja äkisti leimahti valkeus taivaasta ympäri häntä.
While on his journey, as he was nearing Damascus, suddenly a light from the heavens flashed around him.
4 Ja hän lankesi maahan ja kuuli äänen hänelle sanovan: Saul, Saul, miksi vainoot minua?
He fell to the ground and heard a voice saying to him — “Saul, Saul, why are you persecuting me?”
5 Mutta hän sanoi: kuka sinä olet, Herra? Ja Herra sanoi: minä olen Jesus, jota sinä vainoot: työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.
“Who are you, Lord?” he asked. “I am Jesus, whom you are persecuting,” the voice answered;
6 Niin hän vapisi, hämmästyi ja sanoi: Herra, mitäs minua tahdot tekemään? Ja Herra sanoi hänelle: nouse ja mene kaupunkiin; siellä sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.
“Yet stand up and go into the city, and you will be told what you must do.”
7 Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat hämmästyksissä; he kuulivat tosin äänen, mutta ei he ketään nähneet.
The men traveling with Saul were meanwhile standing speechless; they heard the sound of the voice, but saw no one.
8 Niin Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketään avoimilla silmillä; mutta he taluttivat häntä kädestä ja veivät Damaskuun.
When Saul got up from the ground, though his eyes were open, he could see nothing. So his men led him by the hand, and brought him into Damascus;
9 Ja hän oli kolme päivää näkemättä ja ei syönyt eikä juonut.
and for three days he was unable to see, and took nothing either to eat or to drink.
10 Niin yksi opetuslapsi oli Damaskussa, Ananias nimeltä, jolle Herra sanoi näyssä: Ananias! Hän sanoi: Herra, tässä minä olen.
Now there was at Damascus a disciple named Ananias, to whom, in a vision, the Lord said: “Ananias.” “Yes, Lord,” he answered.
11 Herra sanoi hänelle: nouse ja mene sille kadulle, joka Oikiaksi kutsutaan, ja kysy Juudan huoneessa sitä, joka Saulus Tarsilaiseksi kutsutaan; sillä katso, hän rukoilee.
“Go at once,” said the Lord, “to the ‘Straight Street’, and ask at Judas’s house for a man named Saul, from Tarsus. He is at this moment praying,
12 Ja hän näki näyssä yhden miehen, nimeltä Ananias, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän sais näkönsä jälleen.
and he has seen, in a vision, a man named Ananias coming in and placing his hands on him, so that he may recover his sight.”
13 Niin Ananias vastasi: Herra, minä olen kuullut monelta tästä miehestä, kuinka paljon pahaa hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemissa.
“Lord,” exclaimed Ananias, “I have heard from many people about this man — how much harm he has done at Jerusalem to your People there.
14 Ja hänellä on nytkin valta ylimmäisiltä papeilta täällä kiinni sitoa kaikki ne, jotka sinun nimeäs rukoilevat.
And, here, too, he holds authority from the Chief Priests to put in chains all those who invoke your Name.”
15 Niin sanoi Herra hänelle: mene! sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain, ja kuningasten, ja Israelin lasten eteen.
But the Lord said to him: “Go, for this man is my chosen instrument to uphold my Name before the Gentiles and their kings, and the people of Israel.
16 Sillä minä tahdon hänelle näyttää, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden.
I will myself show him all that he has to suffer for my Name.”
17 Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit, ) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
So Ananias went, entered the house, and, placing his hands on Saul, said: “Saul, my Brother, I have been sent by the Lord — by Jesus, who appeared to you on your way here — so that you may recover your sight and be filled with the Holy Spirit.”
18 Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
Instantly it seemed as if a film fell from Saul’s eyes, and his sight was restored. Then he got up and was baptized,
19 Ja kuin hän otti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja Saulus oli muutamat päivät opetuslasten kanssa, jotka olivat Damaskussa,
and, after he had taken food, he felt his strength return. Saul stayed for some days with the disciples who were at Damascus,
20 Ja saarnasi kohta synagogassa Kristuksesta, että hän on Jumalan Poika.
and at once began in the Synagogues to proclaim Jesus as the Son of God.
21 Niin kaikki, jotka sen kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: eikö tämä ole se, joka kaikkia niitä hävitti Jerusalemissa, jotka sitä nimeä rukoilivat, ja tuli myös tänne sitä varten, että hän ne sidottuna veis ylimmäisille papeille?
All who heard him were amazed. “Is not this,” they asked, “the man who worked havoc in Jerusalem among those that invoke this Name, and who had also come here for the express purpose of having such persons put in chains and taken before the Chief Priests?”
22 Mutta Saulus tuli aina jalommaksi ja ajoi Juudalaisia takaperin, jotka Damaskussa olivat, täydellisesti vahvistain, että tämä on Kristus.
Saul’s influence, however, kept steadily increasing, and he confounded the Jews who lived in Damascus by the proofs that he gave that Jesus was the Christ.
23 Ja monen päivän perästä pitivät Juudalaiset neuvoa keskenänsä tappaaksensa häntä.
After some time the Jews laid a plot to kill Saul,
24 Mutta Saulukselle ilmoitettiin heidän väijymisensä. Ja he vartioitsivat portissa yötä ja päivää tappaaksensa häntä.
but it became known to him. They even watched the gates day and night, to kill him;
25 Niin opetuslapset ottivat hänen yöllä, päästivät alas ylitse muurin, ja laskivat korissa maahan.
but his disciples let him down by night through an opening in the wall, lowering him in a basket.
26 Mutta kuin Saulus tuli Jerusalemiin, tahtoi hän itsiänsä antaa opetuslasten sekaan, mutta he pelkäsivät kaikki häntä, eikä uskoneet häntä opetuslapseksi.
On his arrival in Jerusalem, Saul attempted to join the disciples, but they were all afraid of him, as they did not believe that he was really a disciple.
27 Vaan Barnabas otti hänen ja vei apostolien tykö, ja jutteli heille, kuinka hän tiellä Herran nähnyt oli, ja että hän oli puhunut hänen kanssansa, ja kuinka hän oli rohkiasti Damaskussa Jesuksen nimestä puhunut.
Barnabas, however, taking him by the hand, brought him to the Apostles, and told them the whole story of how Saul on his journey had seen the Lord, and how the Lord had talked to him, and how in Damascus he had spoken out fearlessly in the Name of Jesus.
28 Ja niin hän oli heidän kanssansa Jerusalemissa, kävi sisälle ja ulos, ja saarnasi pelkäämättä Herran Jesuksen nimeen.
After that, Saul remained in Jerusalem, in close intercourse with the Apostles; and he spoke fearlessly in the Name of the Lord,
29 Hän puhui myös ja kamppaili Grekiläisiä vastaan; mutta ne pyysivät häntä tappaa.
talking and arguing with the Jews of foreign birth, who, however, made attempts to kill him.
30 Kuin veljet sen ymmärsivät, niin he veivät hänen Kesareaan ja lähettivät Tarsiin.
But, when the Brethren found this out, they took him down to Caesarea, and sent him on his way to Tarsus.
31 Ja niin seurakunnilla oli rauha kaikessa Juudeassa, ja Galileassa, ja Samariassa, ja enenivät vaeltain Herran pelvossa, ja täytettiin Pyhän Hengen lohdutuksella.
And so it came about that the Church, throughout Judea, Galilee, and Samaria, enjoyed peace and became firmly established; and, ordering its life by reverence for the Lord and the help of the Holy Spirit, it increased in numbers.
32 Niin tapahtui, kuin Pietari vaelsi joka paikassa, että hän myös tuli pyhäin tykö, jotka Lyddassa asuivat.
Peter, while traveling from place to place throughout the country, went down to visit the People of Christ living at Lydda.
33 Niin hän löysi siellä yhden miehen, Eneas nimeltä, joka jo kahdeksan ajastaikaa oli vuoteessa halvattuna maannut.
There he found a man named Aeneas, who had been bed-ridden for eight years with paralysis.
34 Ja Pietari sanoi hänelle: Eneas, Jesus Kristus sinun paratkoon! nouse ja tee itse vuotees; ja hän kohta nousi.
“Aeneas,” Peter said to him, “Jesus Christ cures you. Get up, and make your bed.” Aeneas got up at once;
35 Ja kaikki Lyddan ja Saronin asuvaiset näkivät hänen, jotka tulivat käännetyksi Herran tykö.
and all the inhabitants of Lydda and of the Plain of Sharon saw him, and came over to the Lord’s side.
36 Mutta Jopessa oli yksi opetuspiika, nimeltä Tabita, joka tulkiten on niin paljon sanottu kuin: metsävuohi (a); tämä oli täynnänsä hyviä töitä ja almua, joita hän teki.
At Jaffa there lived a disciple whose name was Tabitha, which is in Greek ‘Dorcas’ — a Gazelle. Her life was spent in doing kind and charitable actions.
37 Niin tapahtui niinä päivinä, että se sairasti ja kuoli; jonka he pesivät ja panivat saliin.
Just at that time she was taken ill, and died; and they had washed her body and laid it out in an upstairs room.
38 Ja että Lydda oli läsnä Joppea, niin opetuslapset, kuin he kuulivat Pietarin siellä olevan, lähettivät hänen tykönsä kaksi miestä rukoilemaan, ettei hän viivyttelisi heidän tykönsä tulla.
Jaffa was near Lydda, and the disciples, having heard that Peter was at Lydda, sent two men with the request that he would come on to them without delay.
39 Niin Pietari nousi ja tuli heidän kanssansa; ja kuin hän sinne tuli, veivät he hänen saliin. Ja hänen ympärillänsä seisoivat kaikki lesket, jotka itkivät ja osoittivat hänelle niitä hameita ja vaatteita, joita Dorkas heille tehnyt oli, ollessansa heidän kanssansa.
Peter returned with them at once. On his arrival, he was taken upstairs, and all the widows came round him in tears, showing the coats and other clothing which Dorcas had made while she was among them.
40 Mutta kuin Pietari oli heidät kaikki ajanut ulos, laski hän polvillensa ja rukoili, ja käänsi itsensä ruumiin puoleen, ja sanoi: Tabita, nouse ylös! niin se avasi silmänsä; ja kuin hän Pietarin näki, nousi hän istualle.
But Peter sent everybody out of the room, and knelt down and prayed. Then, turning to the body, he said: “Tabitha! stand up.” She opened her eyes, and, seeing Peter, sat up.
41 Ja hän antoi hänelle kättä ja ojensi hänen, ja kutsui pyhät ja lesket, ja antoi hänen heille elävänä.
Giving her his hand, Peter raised her up, and, calling in the widows and others of Christ’s People, presented her to them alive.
42 Ja se tuli kaikelle Jopelle tiettäväksi; ja moni uskoi Herran päälle.
This became known all through Jaffa, and numbers of People came to believe in the Lord.
43 Ja tapahtui, että hän viipyi Jopessa kauvan aikaa Simon parkkarin tykönä.
And Peter stayed some days at Jaffa with a tanner named Simon.
