Teot 9
1 Mutta Saulus puskui vielä uhkauksia ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin tykö,
Sawluh naw Bawipa hnukläk jah mkyüh lü jah hnim khaia ngbüki naw,
2 Ja anoi häneltä kirjaa Damaskuun synagogain tykö, että kutka ikänä hän sen tien miehistä eli vaimoista löytäis, ne hän olis vienyt sidottuna Jerusalemiin.
Bawipa tuilam kläklamkie nghnumi kpamie naküt jah khit lü Jerusalema a jah lawpüi vaia, Damatet mlüha sinakoka veki am ca a ja pet vaia Jerusalema ktaiyü ngvaia veia kthäh khaia citki.
3 Mutta kuin hän matkusti, tapahtui, että hän Damaskua lähestyi, ja äkisti leimahti valkeus taivaasta ympäri häntä.
Acukba cit lü Damatet mlüh pei a pha law üng, khankhawa ka akvai cun angxita a peia vai law sawxatki.
4 Ja hän lankesi maahan ja kuuli äänen hänelle sanovan: Saul, Saul, miksi vainoot minua?
Acunüng, Sawluh mdeka khana kyu lü, “Sawluh, Sawluh, i vai na na mkhuimkhaki ni?” tia kthai a ngjak.
5 Mutta hän sanoi: kuka sinä olet, Herra? Ja Herra sanoi: minä olen Jesus, jota sinä vainoot: työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.
Sawluh naw, “Bawipa, nang u ni?” a ti. “Na mkhuimkha Jesuha ka kyaki ni; tia kthai a ngjak.
6 Niin hän vapisi, hämmästyi ja sanoi: Herra, mitäs minua tahdot tekemään? Ja Herra sanoi hänelle: nouse ja mene kaupunkiin; siellä sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.
Acunsepi tho law lü mlüh da cita, acunüng na pawh vai ni mtheh khaie ni” a ti.
7 Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat hämmästyksissä; he kuulivat tosin äänen, mutta ei he ketään nähneet.
Acua a hlawnga cit hngakie naw kthai ngja u sepi, u am hmu u.
8 Niin Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketään avoimilla silmillä; mutta he taluttivat häntä kädestä ja veivät Damaskuun.
Sawluh cun mdek üngka naw tho law be lü, hang mangki naw ipi am hmu thei se, a kut üng kaih u lü, Damatet mlüha ami cehpüi.
9 Ja hän oli kolme päivää näkemättä ja ei syönyt eikä juonut.
Mhnüp kthum khawdei am hmu lü i am eiaw lü veki.
10 Niin yksi opetuslapsi oli Damaskussa, Ananias nimeltä, jolle Herra sanoi näyssä: Ananias! Hän sanoi: Herra, tässä minä olen.
Acunüng, Damateta Anani ngming naki axüisaw mat veki. Pamhnam naw a ngmang üng, “Anani” a ti. Ani naw, “Bawipa aw, hia ve veng” a ti.
11 Herra sanoi hänelle: nouse ja mene sille kadulle, joka Oikiaksi kutsutaan, ja kysy Juudan huoneessa sitä, joka Saulus Tarsilaiseksi kutsutaan; sillä katso, hän rukoilee.
Bawipa naw a veia, “Tho law lü, lam ngdüng ami tia lama cita, Sawluh naki Tasuh mlüha ka Judaha ima va suia; acua ktaiyü lü veki ni;
12 Ja hän näki näyssä yhden miehen, nimeltä Ananias, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän sais näkönsä jälleen.
Anani ngming naki naw lut lü a mik a mdeisak be vaia, a khana a kut mtaih se, hmu päng veng” a ti.
13 Niin Ananias vastasi: Herra, minä olen kuullut monelta tästä miehestä, kuinka paljon pahaa hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemissa.
Anani naw, “Bawipa aw, acun cun, Jerusalem mlüha na khyangea khana a jah mkhuimkhanak, khyang ngcim khawhah mpyawng üng ka ngjaki;
14 Ja hänellä on nytkin valta ylimmäisiltä papeilta täällä kiinni sitoa kaikki ne, jotka sinun nimeäs rukoilevat.
acunüng, hia pi na ngming pyenki naküt a jah mannak vaia ktaiyü ngvaiea veia ana yah pängki ni” ti lü a msang.
15 Niin sanoi Herra hänelle: mene! sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain, ja kuningasten, ja Israelin lasten eteen.
Acunsepi, Bawipa naw, “Cita, Khyangmjükcee, sangpuxange ja Isarel khyangmjükcee venaka ka ngming cehpüi khaia ka xü ni.
16 Sillä minä tahdon hänelle näyttää, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden.
“Ka ngminga phäha mkhuimkhanak ihlawka khamei khai tia ka ksing lawsak khai” a ti.
17 Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit, ) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
Acunüng, Anani cun va cit lü Sawluha venak ima lutki; a khana a kut mtaih lü, “Ka na Sawluh aw, na mika hmuhnak be vai ja Ngmüimkhya Ngcim am na benak vaia, na law lama Bawipa na veia ngdangki Jesuh naw a na tüih law ni” a ti.
18 Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
Acunja, a mik üngka naw ngalipa nglawh lawa mäiha nglo law lü, a mik mdei law beki; acunüng, tho law lü, Baptican khanki.
19 Ja kuin hän otti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja Saulus oli muutamat päivät opetuslasten kanssa, jotka olivat Damaskussa,
Acunüng, a ei päng ja, aktha ve law beki. Acunüng, Damatet khawa veki axüisawea veia asäng veki.
20 Ja saarnasi kohta synagogassa Kristuksesta, että hän on Jumalan Poika.
Sinakoka cit täih lü, Jesuh cun Pamhnama Cakpa akyaka mawng sangki.
21 Niin kaikki, jotka sen kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: eikö tämä ole se, joka kaikkia niitä hävitti Jerusalemissa, jotka sitä nimeä rukoilivat, ja tuli myös tänne sitä varten, että hän ne sidottuna veis ylimmäisille papeille?
A ngthu pyen ngjaki naküt naw cäi u lü, “Hin hin, Jerusalem mlüha hina ngming pyenki naküt ja khuimkha khawikia am kya ai se? Acune cun jah khit lü ktaiyü ngvaiea veia a jah cehpüi vaia lawki ni” ami ti.
22 Mutta Saulus tuli aina jalommaksi ja ajoi Juudalaisia takaperin, jotka Damaskussa olivat, täydellisesti vahvistain, että tämä on Kristus.
Acunsepi, Sawluh cun a pyen johit am be law lü, Damateta vekia Judahea pyen naküta ngthu ja msang lü, Jesuh cun Khritaw kcanga akyaka mawng a jah mtheh.
23 Ja monen päivän perästä pitivät Juudalaiset neuvoa keskenänsä tappaaksensa häntä.
Acunüng, asäng nghjawk se, Sawluh hnim khaiea Judahe nghmu u lü cengkie.
24 Mutta Saulukselle ilmoitettiin heidän väijymisensä. Ja he vartioitsivat portissa yötä ja päivää tappaaksensa häntä.
Acunsepi, Sawluh naw ami ceng a ksingei. Sawluh hnim khaiea bü u lü mkawte cun amhnüp mthana ami jah ngnäng.
25 Niin opetuslapset ottivat hänen yöllä, päästivät alas ylitse muurin, ja laskivat korissa maahan.
Acunsepi, axüisawe naw cehpüi u lü mthana vawh üng takie naw ngvawng üngkhyüh ami ju khyak.
26 Mutta kuin Saulus tuli Jerusalemiin, tahtoi hän itsiänsä antaa opetuslasten sekaan, mutta he pelkäsivät kaikki häntä, eikä uskoneet häntä opetuslapseksi.
Acunüng, Sawluh naw Jerusalem mlüh a pha ja, axüisawe jah ngdawn hüpüi se, axüisawa kya hngaki ti am jum u lü ami van naw ami kyühei.
27 Vaan Barnabas otti hänen ja vei apostolien tykö, ja jutteli heille, kuinka hän tiellä Herran nähnyt oli, ja että hän oli puhunut hänen kanssansa, ja kuinka hän oli rohkiasti Damaskussa Jesuksen nimestä puhunut.
Banabah naw ngkhahpüi lü axüisawea veia lawpüiki naw, lama Bawipa hmu se a ngthuheipüia mawng, Damatet khawa am kyühei lü Jesuha ngming am ngthu a pyena mawng cun a jah mtheh.
28 Ja niin hän oli heidän kanssansa Jerusalemissa, kävi sisälle ja ulos, ja saarnasi pelkäämättä Herran Jesuksen nimeen.
Acukba Sawluh cun Jerusalem khawa ami veia cit hü lü Bawipa ngming am ling lü ngthu pyenki.
29 Hän puhui myös ja kamppaili Grekiläisiä vastaan; mutta ne pyysivät häntä tappaa.
Krik khyü pyenki Judahea veia ngthu pyen se, ngcupüikie naw, hnim khaie a ami bü.
30 Kuin veljet sen ymmärsivät, niin he veivät hänen Kesareaan ja lähettivät Tarsiin.
Acunüng, Jumeikie naw ami ksing law üng, Ketarih khawa cehpüi u lü Tasuh khawa ami tüihin u.
31 Ja niin seurakunnilla oli rauha kaikessa Juudeassa, ja Galileassa, ja Samariassa, ja enenivät vaeltain Herran pelvossa, ja täytettiin Pyhän Hengen lohdutuksella.
Sangcime cun Judah, Kalile ja Samariha dim’yenak am vekie; acunüng, Ngmüimkhya Ngcim naw ngjuk ktha jah pe lü khyang nung law u lü Bawipa cun aktäa kyühkie.
32 Niin tapahtui, kuin Pietari vaelsi joka paikassa, että hän myös tuli pyhäin tykö, jotka Lyddassa asuivat.
Pita cun hnün naküt üng cit hü lü Ludah mlüha veki Mhnama khyangea venaka ju citki.
33 Niin hän löysi siellä yhden miehen, Eneas nimeltä, joka jo kahdeksan ajastaikaa oli vuoteessa halvattuna maannut.
Acua khyang mat, Eni ngming naki, xo lü kum khyet a ihnak üng ngjänki a hmu.
34 Ja Pietari sanoi hänelle: Eneas, Jesus Kristus sinun paratkoon! nouse ja tee itse vuotees; ja hän kohta nousi.
Pita naw, “Eni, Jesuh Khritaw naw ning mdaw be ve; tho law lü na ngjännak pyanga” ti se, acun üng, angxita tho lawki.
35 Ja kaikki Lyddan ja Saronin asuvaiset näkivät hänen, jotka tulivat käännetyksi Herran tykö.
Ludah mlüh ja Saron mlüha vekie naküt naw, Eni hmu u lü, Bawipa veia nghlatkie.
36 Mutta Jopessa oli yksi opetuspiika, nimeltä Tabita, joka tulkiten on niin paljon sanottu kuin: metsävuohi (a); tämä oli täynnänsä hyviä töitä ja almua, joita hän teki.
Jukpei mlüh k'uma Tabitah ngmingnakia nghnumi mat veki. A Krik ngming cun Dorka naki, ‘Sa khyuk’ tinaka kyaki. Acuna nghnumi cun jumei lü, akdaw bilo lü, aktäa petmsawkia nghnumia kyaki.
37 Niin tapahtui niinä päivinä, että se sairasti ja kuoli; jonka he pesivät ja panivat saliin.
Acunüng, ani cun am mya lü thi se, a yawk cun mthi u lü ima khana ami mphän.
38 Ja että Lydda oli läsnä Joppea, niin opetuslapset, kuin he kuulivat Pietarin siellä olevan, lähettivät hänen tykönsä kaksi miestä rukoilemaan, ettei hän viivyttelisi heidän tykönsä tulla.
Acunüng, Ludah mlüh cun Jukpei mlüh khyüh am thuk, axüisawe naw Pita acua veki tia ami ksing üng, “Käh sü lü, kami veia law kawpi” tia nghui na khaia, khyang nghngih ami jah tüih.
39 Niin Pietari nousi ja tuli heidän kanssansa; ja kuin hän sinne tuli, veivät he hänen saliin. Ja hänen ympärillänsä seisoivat kaikki lesket, jotka itkivät ja osoittivat hänelle niitä hameita ja vaatteita, joita Dorkas heille tehnyt oli, ollessansa heidän kanssansa.
Acunüng, Pita cun tho law lü, ami veia cit haki. A pha ja khan ima ami cehpüi; hmeinu naküt cun a peia ngdüi u lü, Dorka naw ami veia a ve ham üng a jah pyana kcue ja jihe jah büktengsak u lü kyapkie.
40 Mutta kuin Pietari oli heidät kaikki ajanut ulos, laski hän polvillensa ja rukoili, ja käänsi itsensä ruumiin puoleen, ja sanoi: Tabita, nouse ylös! niin se avasi silmänsä; ja kuin hän Pietarin näki, nousi hän istualle.
Acunsepi, Pita naw ami van kpunga ja lu lawsak lü a mkhuk süm lü ktaiyüki; yawk da nglat lü “Tabitah, tho law” a ti. Acunüng, mdei law lü, Pita a hmu ja tho law lü ngawki.
41 Ja hän antoi hänelle kättä ja ojensi hänen, ja kutsui pyhät ja lesket, ja antoi hänen heille elävänä.
Acunüng, Pita naw a kut säng lü mthoki naw, jumeikie ja hmeinue jah khü lü, akxünga a jah mhnuh.
42 Ja se tuli kaikelle Jopelle tiettäväksi; ja moni uskoi Herran päälle.
Acun cun Jukpei mlüh üngkae ami van naw ngja u lü khyang khawha naw Bawipa jumkie.
43 Ja tapahtui, että hän viipyi Jopessa kauvan aikaa Simon parkkarin tykönä.
Pita cun Jukpei mlüha mhnüp khawvei savun pyangki Sihmona ima veki.
