Teot 8
1 Ja Saulus oli myös mielistynyt hänen kuolemaansa. Niin sinä päivänä nousi suuri vaino seurakuntaa vastaan, joka oli Jerusalemissa; ja hajosivat kaikki ympäri Juudan ja Samarian maakuntaa, paitsi apostoleita.
Saulus sia mamanaꞌ naa boe, de naꞌaheiꞌ risa Stefanus.
2 Ja muutamat Jumalaa pelkääväiset miehet korjasivat Stephanin, ja valittivat häntä suuresti.
Leleꞌ naa, hambu atahori hira mana manggate tungga Lamatualain. Stefanus mate ma, ara nggae ei-ei, de reu haꞌi rendi ao sisi na fo raꞌoi. Eniꞌ a faiꞌ naa, atahori raꞌasususaꞌ Lamatuaꞌ Yesus atahori Nara sia Yerusalem, de ara doidꞌoso seli. Basa se rela sea-sarangganggaa risiꞌ propinsi Yudea ma propinsi Samaria. Hela akaꞌ a Yesus dedenu Nara sia Yerusalem.
3 Mutta Saulus raateli seurakuntaa ja kävi huone huoneelta, otti miehet ja vaimot ja panetti vankiuteen.
Te Saulus sangga dalaꞌ nakandooꞌ a fo tao doidꞌoso Yesus atahori nara. Ana sangga se sudꞌiꞌ a sia bee-bꞌee. Ana masoꞌ kalua tungga-tunggaꞌ a ume fo sangga se. Mae touꞌ do inaꞌ o, ana toꞌu fo tao se bui rala reu.
4 Ja ne hajonneet vaelsivat ympärinsä ja saarnasivat Jumalan sanaa.
Onaꞌ mae atahori raꞌasususaꞌ Yesus atahori nara, losa ara rela sea-saranggaa, te ara nda raloeꞌ dui Lamatuaꞌ Yesus Dudꞌui Malole Na neu atahori sia bee-bꞌee.
5 Niin Philippus tuli Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristuksesta.
Onaꞌ a, Filipus. Ana nisiꞌ kota esa sia nusa Samaria de dui atahori ra nae, Kristus fo Lamatualain dudꞌu eniꞌ a maꞌahulu na, naeni Yesus.
6 Mutta kansa otti vaarin yksimielisesti ja visusti Philippuksen sanoista, kuullen ja nähden ne merkit, jotka hän teki:
Ana tao manadadꞌiꞌ ra, ma atahori ra raꞌabꞌubꞌue fo rena malolole oꞌola Na.
7 Sillä rumat henget läksivät ulos monesta, huutain suurella äänellä ja monta halvattua ja saattamatointa parani.
Sia naa hambu atahori nitu taoꞌ ra. Nitu ra lao hela atahori ra no randu rahereꞌ. Atahori mamaluꞌuꞌ ro ei dokaꞌ hetar o hai reuꞌ ena boe.
8 Ja suuri ilo tuli siihen kaupunkiin.
Naa de atahori mana sia kota naa ramahoꞌo seli.
9 Mutta siellä oli mies, Simon nimeltä, joka siinä kaupungissa ennen noituuden virkaa piti ja oli Samarian kansan villinnyt, sanoen itsensä olevan jonkun suuren,
Sia naa hambu atahori mahineꞌ sa, naran Simon. Eniꞌ a dooꞌ ena, ana pake nitu mahine na neu atahori Samaria ra. Ana koa-koaꞌ ao na nae, “Au ia, manaseliꞌ!”
10 Jota kaikki sekä pienet että suuret kuulivat, sanoen: tämä on Jumalan voima, joka suuri on.
Basa moko-anak, touꞌ-inaꞌ, sia kota naa, ola-olaꞌ Simon nara na rae, “Wii! Atahori ia, seli ma! Saa fo ana taoꞌ naa, mia Lamatualain koasa Na!” Huu ana nahine pake nitu a mahine na, de atahori ra hii pake e eniꞌ a dooꞌ ena.
11 Mutta he kuultelivat häntä mielellänsä, että hän kauvan aikaa oli heitä noituudellansa villinnyt.
12 Mutta kuin he uskoivat Philippuksen, joka saarnasi Jumalan valtakunnasta ja Jesuksen Kristuksen nimestä, niin he kastettiin sekä miehet että vaimot.
Te ia naa, ara rena Filipus nanori Lamatualain parenda Na, ma natudꞌu dalaꞌ fo ara dadꞌi Lamatualain atahori Na, nendiꞌ Yesus nara Na. Rena basa ma, naeꞌ ramahere, de masoꞌ dadꞌi Lamatualain bobꞌonggi Na. Mae touꞌ do inaꞌ, ara nau dadꞌi taꞌo naa. Naa de, ara hambu sarani.
13 Niin Simon myös itse uskoi, ja kuin hän kastettu oli, viipyi hän Philippuksen tykönä. Ja kuin hän näki ne merkit ja suuret voimalliset työt tapahtuvan, niin hän hämmästyi.
Simon o namahere ma nau dadꞌi Yesus atahori Na. De ara sarani e ma ana tungga Filipus sudꞌiꞌ a bee reu. Leleꞌ ana nita manadadꞌiꞌ fo Filipus taoꞌ ra, ana kakaler langgan, oi “We! Ia, seli tebꞌe!”
14 Mutta kuin apostolit, jotka Jerusalemissa olivat, kuulivat Samarian Jumalan sanan ottaneen vastaan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen,
Leleꞌ naa, Lamatuaꞌ Yesus dedenu Nara mana sia Yerusalem rena rae atahori sia nusaꞌ Samaria ra ramahere Lamatualain Dedꞌea-oꞌola Na. Basa ma, ara denu Petrus no Yohanis naa reu.
15 Jotka, kuin he sinne tulivat alas, rukoilivat niiden edestä, että he olisivat saaneet Pyhän Hengen;
Ruꞌa se losa naa, dei de bubꞌuluꞌ atahori mana sia naa ra, nda feꞌe simbo Lamatualain Dula-dale Meumare Na sa. Ara feꞌe a hambu sarani pake Yesus nara Na. De Petrus no Yohanis ndae lima nara neu se, ma hule-oꞌe, roꞌe fo atahori Samaria ra o simbo Lamatualain Dula-dale Meumare Na. Boe ma, ara simbo neuꞌ ena.
16 (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)
17 Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.
18 Mutta kuin Simon näki, että apostolien kätten päälle-panemisen kautta Pyhä Henki annettiin, taritsi hän heille rahaa,
Simon o nita Petrus no Yohanis ndae lima nara reu atahori ra, ma ara simbo Lamatualain Dula-dale Na. De ana loo doiꞌ neu ruꞌa se, ma noꞌe nae,
19 Sanoen: antakaat minullekin se voima, että kenenkä päälle minä käteni panen, se sais Pyhän Hengen.
“We! Ama nggare! Fee au koasa naa dei. Fo mete ma au tao lima ngga neu se ata, na ara simbo Lamatualain Dula-dale Meumare Na.”
20 Vaan Pietari sanoi hänelle: sinun rahas olkoon sinun kanssas kadotuksessa, että Jumalan lahjan luulet rahoilla ostettavan.
Te Petrus bua e nae, “Mate mopo nggo mo doi ma! Mbei ma ho mae bisa hasa Lamatualain Dula-dale Na no doiꞌ, do? Hokoꞌ! Atahori nda bisa hasa Lamatulain Dula-dale Na sa.
21 Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa; sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edessä.
Ho nda ma hak saa-saa saꞌ boe neu Lamatualain Dula-dale Na, te rala ma nda ndos sa. Ho sanggaꞌ a dala hahambuꞌ soaꞌ neu aom.
22 Sentähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.
Doaꞌ tao salaꞌ leo. Malole lenaꞌ hule-oꞌe neu Lamatualain, fo onaꞌ bee naa, Ana fee ambon neu dudꞌuꞌa deꞌulaka ma.
23 Sillä minä näen sinun olevan katkerassa sapessa ja vääryyden solmussa.
Au bubꞌuluꞌ ho nda nau atahori feaꞌ lenaꞌ nggo sa, ma deꞌulakaꞌ naeꞌ paꞌa nggo!”
24 Niin Simon vastasi ja sanoi: rukoilkaat te Herraa minun edestäni, ettei mitään näistä, mitä te sanoitte, minun päälleni tulisi.
Petrus ola basa naa boe ma, Simon noꞌe ruꞌa se nae, “Ama nggare! Mete ma taꞌo naa, tulun hule-oꞌe fee au, fo dedꞌea deꞌulakaꞌ naa, afiꞌ dai au.”
25 Mutta kuin he olivat todistaneet ja puhuneet Herran sanan, palasivat he Jerusalemiin, ja saarnasivat evankeliumia monessa Samarian kylässä.
Basa naa ma, Petrus no Yohanis dui Lamatuaꞌ Yesus Dudꞌui Malole Na ma rafadꞌe Lamatualain Dedꞌea-oꞌola Na sia kota naa. Boe ma ara baliꞌ Yerusalem reu. Tungga-tungga dalaꞌ, ara tuli kambo-kamboꞌ sia propinsi Samaria, fo dui Lamatuaꞌ Yesus Dudꞌui Malole Na neu basa atahori sia naa.
26 Mutta Herran enkeli puhui Philippukselle ja sanoi: nouse ja mene lounaaseen päin, sitä tietä, joka Jerusalemista menee alas Gatsaan, joka kylmillä on.
Basa ma, Lamatualain ate Na esa mia sorga denu Filipus nae, “Ana ngge! Lao muu tungga dalaꞌ mana ona neu. Tungga dala mbaraaꞌ naa mana mia Yerusalem nisiꞌ kota Gasa.”
27 Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan,
Filipus rena parendaꞌ naa boe ma, ana lao neuꞌ ena. Losa dalaꞌ naa ma, nita atahori sa. Eni, atahori monaeꞌ sa mia nusa Etiopia. Ana mana tao mataꞌ neu ratu Kandake hata-heto nara. Ana feꞌe hule-oꞌe basa mia Yerusalem, de ana baliꞌ no kareta. Filipus nita e endoꞌ baca sia kareta ata. Ana baca Lamatulain mana ola-ola Na baꞌi Yesaya susura na.
28 Ja palasi sieltä, istuen vaunuissansa, ja luki Jesaias prophetaa.
29 Niin Henki sanoi Philippukselle: käy ja mene lähemmä tätä vaunua.
Lamatualain Dula-dale Na denu Filipus neu deka kareta fo nandaa no atahori naa.
30 Niin Philippus juoksi lähemmä, ja kuuli hänen lukevan Jesaias prophetaa, ja sanoi: ymmärrätkös, mitäs luet?
Ana deka boe ma, rena atahori naa baca mia baꞌi Yesaya susura na. Natane nae, “Amaꞌ! Muhine saa fo bacaꞌ naa, do, hokoꞌ?”
31 Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa.
Nataa nae, “Hokoꞌ. Musi atahori rafadꞌe au, dei fo uhine. Uma endoꞌ mo au sia ia.”
32 Mutta se, mitä hän Raamatusta luki, oli tämä: hän on niinkuin lammas teuraaksi talutettu: ja niinkuin karitsa keritsiänsä edessä on ääneti, niin ei hänkään avannut suutansa,
Susura fo ana bacaꞌ naa, lii na taꞌo ia: “Ara lea E, onaꞌ lea bibꞌi lombo, fo rae hala. Ana dadꞌi onaꞌ bibꞌi lombo anaꞌ fo atahori nggute fulu na, te nda naꞌamee sa. Ana nda nahara sa, ma nda nataa saa saꞌ boe.
33 Hänen nöyryydessänsä on hänen tuomionsa otettu pois, mutta kuka taitaa sanoa ulos hänen elämänsä pituuden? sillä hänen elämänsä otetaan pois maasta.
Ara raꞌamuti E; Ma raꞌetuꞌ sala dedꞌea Na. Ara tao risa E, te nda no sala Na saa saꞌ boe. Naa de, hai nda bisa olaꞌ mbei sa boe soꞌal tititi-nonosi Nara.”
34 Niin kamaripalvelija vastasi Philippusta: minä rukoilen sinua, sanos: kenestä propheta näitä puhuu? itsestäänkö eli jostakin toisesta?
Atahori monaen naa baca basa ma, natane Filipus nae, “Taꞌo bee? Baꞌi Yesaya olaꞌ naa neu ao na, do, olaꞌ neu atahori feaꞌ?”
35 Niin Philippus avasi suunsa ja rupesi tästä kirjoituksesta hänelle saarnaamaan evankeliumia Jesuksesta.
Basa de, Filipus nanori e, Lamatuaꞌ Yesus Dudꞌui Malole Na. Ana dui mia Yesaya susuran naa, ma mia susura feaꞌ ra boe, fo natudꞌu dalaꞌ tungga Yesus.
36 Ja kuin he tiellä vaelsivat, tulivat he veden tykö, ja kamaripalvelia sanoi: katso, tässä on vesi: mikä estää minua kastamasta?
Ara feꞌe lao-laoꞌ ma, atahori naa nita oe sia loe sa. De ana olaꞌ tute Filipus oꞌola na, ma noꞌe nae, “Amaꞌ. Mete dei! Oe sia naa. Mete ma nau, na, onda teu fo sarani au sia ia leon.”
37 Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.
[Basa ma Filipus nataa nae, “Mete ma amaꞌ mumuhere tebꞌe-tebꞌe Lamatuaꞌ Yesus, naa nda saa saꞌ boe. Ata onda fo au sarani amaꞌ.” Ana naꞌaheiꞌ nae, “Au umuhere tebꞌe-tebꞌeꞌ Yesus, fo Lamatualain dudꞌu mia dalahulu na neu. Eni, Lamatualain Ana Na.”]
38 Niin hän käski seisahtaa vaunun; ja he astuivat molemmat veteen, Philippus ja kamaripalvelia, ja hän kasti hänen.
Boe ma, amaꞌ naa denu kareta na nambariiꞌ. Ara onda de oeꞌ rala reu. Ma Filipus sarani e.
39 Mutta kuin he vedestä astuivat ylös, tempasi Herran Henki Philippuksen, ja ei kamaripalvelia häntä enään nähnyt, vaan meni iloiten tietänsä myöten.
Ruaꞌ se dea reu mia oe a ma, Lamatualain Dula-dale Meumare Na nendi Filipus nisiꞌ mamana feaꞌ. Atahori monaen naa nda nita e sa ena. Dadꞌi ana lao nakandoo, no rala na namahoꞌo seli.
40 Mutta Philippus löydettiin Atsotissa, ja vaelsi ympäri ja saarnasi joka kaupungissa evankeliumia, siihenasti kuin hän tuli Kesareaan.
Te aiboiꞌ ma Filipus losa kamboꞌ esa, naran Asotus. Mia naa, ana laoꞌ nakandoo fo nafadꞌe Yesus Dudꞌui Malole Na neu atahori. Ana lao tuli basa kamboꞌ losa kota Kaisarea.
