Teot 8
1 Ja Saulus oli myös mielistynyt hänen kuolemaansa. Niin sinä päivänä nousi suuri vaino seurakuntaa vastaan, joka oli Jerusalemissa; ja hajosivat kaikki ympäri Juudan ja Samarian maakuntaa, paitsi apostoleita.
Saa7oli Isxifaanose hayquwan ufayttis. He gallas Yerusalaamen de7iya woosa keethan gita goodi denddis. Hawaareti attin ammaneyssati ubbay Yihuda biittaninne Samaare biittan laalettidosona.
2 Ja muutamat Jumalaa pelkääväiset miehet korjasivat Stephanin, ja valittivat häntä suuresti.
Issi issi Xoossaa asati Isxifaanose moogidosona; qassi iyaw daro yeekkidosona.
3 Mutta Saulus raateli seurakuntaa ja kävi huone huoneelta, otti miehet ja vaimot ja panetti vankiuteen.
Shin Saa7oli woosa keethaa dhayssanaw koyees. Soo soo yuuyi gelidi, ammaniyaa addetanne maccasata goochchi goochchi kessidi qasho keethi gelssees.
4 Ja ne hajonneet vaelsivat ympärinsä ja saarnasivat Jumalan sanaa.
Laalettida ammaneyssati bida bessa ubban qaala odidosona.
5 Niin Philippus tuli Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristuksesta.
Filiphphoosi Samaare katamaa bidi Kiristtoosabaa asaas odis.
6 Mutta kansa otti vaarin yksimielisesti ja visusti Philippuksen sanoista, kuullen ja nähden ne merkit, jotka hän teki:
Daro asay Filiphphoosi gidayssa si7ida wodenne I oothiya malaatata be7ida wode iya akeekidi si7idosona.
7 Sillä rumat henget läksivät ulos monesta, huutain suurella äänellä ja monta halvattua ja saattamatointa parani.
Tuna ayyaanati waassidi daro asaappe keyidosona; qassi daro gunddatinne wobbeti bilettidosona.
8 Ja suuri ilo tuli siihen kaupunkiin.
He kataman de7iya asay daro ufayttidosona.
9 Mutta siellä oli mies, Simon nimeltä, joka siinä kaupungissa ennen noituuden virkaa piti ja oli Samarian kansan villinnyt, sanoen itsensä olevan jonkun suuren,
Shin Simoona giya issi uray he kataman de7ees. I, ‘Bana gita’ gidi Samaare asaa marotethan malaalisishe gam77is.
10 Jota kaikki sekä pienet että suuret kuulivat, sanoen: tämä on Jumalan voima, joka suuri on.
Guuthafe gita gakkanaw de7iya asay ubbay, “Gita Xoossaa wolqqay hayssa” gidi iyabaa si77oosona.
11 Mutta he kuultelivat häntä mielellänsä, että hän kauvan aikaa oli heitä noituudellansa villinnyt.
Daro wodeppe doomidi marotishe Samaare asaa malaalisida gisho asay iyabaa si7oosona.
12 Mutta kuin he uskoivat Philippuksen, joka saarnasi Jumalan valtakunnasta ja Jesuksen Kristuksen nimestä, niin he kastettiin sekä miehet että vaimot.
Shin Filiphphoosi Xoossaa kawotethaabaanne Yesuus Kiristtoosa sunthabaa addetasinne maccatas odin, entti iyabaa ammanidi xammaqettidosona.
13 Niin Simon myös itse uskoi, ja kuin hän kastettu oli, viipyi hän Philippuksen tykönä. Ja kuin hän näki ne merkit ja suuret voimalliset työt tapahtuvan, niin hän hämmästyi.
Qassi Simoonikka ba huu7en ammanidi xammaqettis. Filiphphoosara issife bida bessa ubban oosettiya gita malaatata be7idi malaalettis.
14 Mutta kuin apostolit, jotka Jerusalemissa olivat, kuulivat Samarian Jumalan sanan ottaneen vastaan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen,
Yerusalaamen de7iya hawaareti Samaare asay Xoossaa qaala ekkidayssa si7ida wode Phexiroosanne Yohaannisa enttako yeddidosona.
15 Jotka, kuin he sinne tulivat alas, rukoilivat niiden edestä, että he olisivat saaneet Pyhän Hengen;
Phexiroosinne Yohaannisi bidi, ammaneyssati Geeshsha Ayyaana ekkana mela enttaw Xoossaa woossidosona.
16 (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)
Ays giikko, Samaare asati Godaa Yesuusa sunthaa xalaalan xammaqettidosonappe attin enttafe issuwa bollaka Geeshsha Ayyaanay wodhdhibeenna.
17 Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.
He wode Phexiroosinne Yohaannisi bantta kushiya entta bolla wothin, entti Geeshsha Ayyaana ekkidosona.
18 Mutta kuin Simon näki, että apostolien kätten päälle-panemisen kautta Pyhä Henki annettiin, taritsi hän heille rahaa,
Hawaareti bantta kushiya entta bolla wothin, enttaw Geeshsha Ayyaanay imettidayssa Simooni be7ida wode Phexiroosasinne Yohaannisas miishe ehidi,
19 Sanoen: antakaat minullekin se voima, että kenenkä päälle minä käteni panen, se sais Pyhän Hengen.
“Taanikka ta kushiya wothiya ubbay Geeshsha Ayyaana ekkana mela ha maata tawukka immerkketi” yaagis.
20 Vaan Pietari sanoi hänelle: sinun rahas olkoon sinun kanssas kadotuksessa, että Jumalan lahjan luulet rahoilla ostettavan.
Shin Phexiroosi iyaakko, “Neeni Xoossaa imotaa miishen shammanaw qoppida gisho ne miishey neera dhayo.
21 Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa; sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edessä.
Ne wozanay Xoossaa sinthan suure gidonna gisho new hayssan gishoy woykko qaadi baawa.
22 Sentähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.
Hiza, ha ne wozanaa iitatethaa gisho nagaraappe simma. Ne wozanan de7iya iita qofaa Xoossay atto gaana mela Xoossaa woossa.
23 Sillä minä näen sinun olevan katkerassa sapessa ja vääryyden solmussa.
Gaasoykka, neeni iita qanaateninne nagara qashuwan de7eyssa taani be7ays” yaagis.
24 Niin Simon vastasi ja sanoi: rukoilkaat te Herraa minun edestäni, ettei mitään näistä, mitä te sanoitte, minun päälleni tulisi.
Simooni zaaridi, “Hintte gidayssafe issoykka tana gakkonna mela taw Xoossaa woossite” yaagis.
25 Mutta kuin he olivat todistaneet ja puhuneet Herran sanan, palasivat he Jerusalemiin, ja saarnasivat evankeliumia monessa Samarian kylässä.
Phexiroosinne Yohaannisi markkattidaappenne Godaa qaala odidaappe guye Yerusalaame simmidosona. Samaaren de7iya daro gutatan Wonggelaa odidosona.
26 Mutta Herran enkeli puhui Philippukselle ja sanoi: nouse ja mene lounaaseen päin, sitä tietä, joka Jerusalemista menee alas Gatsaan, joka kylmillä on.
Godaa kiitanchchoy Filiphphoosakko, “Denddada Yerusalaameppe Gaaza efiya bazzo biitta ogiyakko ba. He ogey dugeha baggara de7ees” yaagis.
27 Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan,
Filiphphoosi denddidi bis. Hinddeke giya Tophphiya kawees I miishe ubbaa naagiya Tophphiya asi de7ees. Ikka goynnanaw Yerusalaame bis.
28 Ja palasi sieltä, istuen vaunuissansa, ja luki Jesaias prophetaa.
Para gaariyan uttidi, Yerusalaameppe ba biittaa simmishe nabiya Isayaasa maxaafaa nabbabees.
29 Niin Henki sanoi Philippukselle: käy ja mene lähemmä tätä vaunua.
Geeshsha Ayyaanay Filiphphoosakko, “He gaariyakko bada iya mati shiiqa” yaagis.
30 Niin Philippus juoksi lähemmä, ja kuuli hänen lukevan Jesaias prophetaa, ja sanoi: ymmärrätkös, mitäs luet?
Yaatin Filiphphoosi woxxi bidi gakkiya wode moorinnay nabiya Isayaasa maxaafappe nabbabishin si7idi, “Ne nabbabeyassi new geli?” yaagis.
31 Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa.
Moorinnay, “Taw odi gelssiya asi baynna waanidi gelanee?” yaagis. Baara gaariyan keyidi uttana mela Filiphphoosa woossis.
32 Mutta se, mitä hän Raamatusta luki, oli tämä: hän on niinkuin lammas teuraaksi talutettu: ja niinkuin karitsa keritsiänsä edessä on ääneti, niin ei hänkään avannut suutansa,
Moorinnay nabbabiya maxaafaa kifiley, “I dorssada shukettanaw laagettis; Dorssa maray ba ikisiya meedeyssata sinthan si7i geyssada, ikka ba doona dooyibeena.
33 Hänen nöyryydessänsä on hänen tuomionsa otettu pois, mutta kuka taitaa sanoa ulos hänen elämänsä pituuden? sillä hänen elämänsä otetaan pois maasta.
I kawuyis; iyaw xillo pirddi dhays. iya de7oy ha sa7aappe qanxettida gisho, iya sheeshaabaa oone odanay?” yaagees.
34 Niin kamaripalvelija vastasi Philippusta: minä rukoilen sinua, sanos: kenestä propheta näitä puhuu? itsestäänkö eli jostakin toisesta?
Moorinnay zaaridi Filiphphoosakko, “Nabey odebaa odi? Babaa odiyye woykko hara asabaa odi? Taw odarkkii” yaagis.
35 Niin Philippus avasi suunsa ja rupesi tästä kirjoituksesta hänelle saarnaamaan evankeliumia Jesuksesta.
Filiphphoosi zaaridi, Xoossaa qaala he bessaafe doomidi, Yesuusabaa odiya Wonggelaa iyaw odis.
36 Ja kuin he tiellä vaelsivat, tulivat he veden tykö, ja kamaripalvelia sanoi: katso, tässä on vesi: mikä estää minua kastamasta?
Entti bishe haathi de7iyaso gakkidosona. Moorinnay, “Haathe hayssa be7a; ta xammaqettonna mela aybi diggii?” yaagis.
37 Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.
Filiphphoosi iyaakko, “Neeni ne kumetha wozanaappe ammanikko dandda7aasa” yaagis. I zaaridi, “Yesuus Kiristtoosi Xoossaa Na7aa gideyssa taani ammanays” yaagis.
38 Niin hän käski seisahtaa vaunun; ja he astuivat molemmat veteen, Philippus ja kamaripalvelia, ja hän kasti hänen.
Gaarey eqqana mela moorinnay kiittin, nam77ay wodhdhidi haathan gelidosona; Filiphphoosi iya xammaqis.
39 Mutta kuin he vedestä astuivat ylös, tempasi Herran Henki Philippuksen, ja ei kamaripalvelia häntä enään nähnyt, vaan meni iloiten tietänsä myöten.
Entti haathaafe gaxa keyida wode Godaa ayyaanay Filiphphoosa qopponna ekkis. Nam77antho moorinnay Filiphphoosa be7ibeenna, shin ba ogiya ufayttishe bis.
40 Mutta Philippus löydettiin Atsotissa, ja vaelsi ympäri ja saarnasi joka kaupungissa evankeliumia, siihenasti kuin hän tuli Kesareaan.
Filiphphoosi Azaaxonan bana demmis. Qassi Qisaariya yaana gakkanaw katamatan yuuyidi Wonggelaa markkattis.
