Teot 7
1 Niin ylimmäinen pappi sanoi: lienevätkö nämät näin?
Kambo nii wabe dur tokki mi digenwuri na ken bicom ka?
2 Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaat: kunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän isällemme, kuin hän oli Mesopotamiassa, ennenkuin hän Haranissa asui,
Stephen toki yimi kange Teemi, kom nuwaye. Dukum kwamaro wo kange Abraham ki kwama me sopotamia, na nyimde ciyi firen Haran.
3 Ja sanoi hänelle: lähde sinun maaltas ja suvustas, ja tule siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
Ci nyico ki, dubom bitine mwe kange tengwanim mwembo na yaken biti wuro ma nungmeven tiye.
4 Silloin hän läksi Kaldeasta, ja asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.
Dila chon dubom biten chaidean la yim mwor Haran, di wiri bwiyaka tee cekkori kwama bou ki cho mwor takke wo, fiye mu yimwi naweu.
5 Ja ei antanut hänelle siinä perintöä, ei jalankaan leveyttä; ja hän lupasi hänelle sen antaa asuaksensa, ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä, kuin ei hänellä vielä lasta ollut.
Chon necho kangem nob wuro wari kange ce na Tikange cho. mani bi duware ce, bwen wo mwa fuwam natiye dor cere, la chon tum fou ner bwentano Abraham manki bweri kon matin necho takke wo ca nyimtiye gwam kange ten gwanim cero bwan tano con bwiyam di
6 Ja Jumala puhui hänelle näin: sinun siemenes pitää oleman muukalainen vieraalla maalla, ja heidän pitää sen orjaksi tekemän, ja pahasti sen kanssa menemän neljäsataa ajastaikaa.
kwama yico kerti na wuro nubo loca ciya yi bidom bitine nubo kange. Nyo fiyeyinu cho limbo dige bwiye atin bou chinen ki yera na bibei canga catin nuwa dotange na choro kwini kwob naar.
7 Ja sen kansan, jota he palvelevat, tahdon minä tuomita, sanoi Jumala, ja sitte pitää heidän lähtemän ja minua tässä siassa palveleman.
La man ma bolang kale kowo neci dotange tiye kwama ki ciya cheruw nacin wab ye fiye wo nen.
8 Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin hän siitti Isaakin, ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päivänä. Ja Isaak siitti Jakobin, ja Jakob kaksitoistakymmentä patriarkkaa.
La kwama ne Abraham diker wabka, di la Abraham yi lam tee Ishaku lan wabum cho ki. kume narube, Ishaku yilam Tee, la Jacob yilam tee bibei yo wab culom bo yobe
9 Ja ne patriarkat myivät kateudesta Josefin Egyptiin. Ja Jumala oli hänen kanssansa,
Kambo yitub cebu ciyabo kange Joseph la cin miyem cho nab yamembo Egypt La kwama kange cho.
10 Ja pelasti hänen kaikista tuskistansa, ja antoi hänelle armon ja viisauden Pharaon, Egyptin kuninkaan, kasvoin edessä, ja hän pani hänen Egyptin valtamieheksi ja kaiken huoneensa päälle.
La cercho mor dotange cenen. La neeh Joseph fofka kange yomka kabum Pharaoh liya Egypt wo yocho dur nubero gwam mor Egypt kange mor lowenen gwam.
11 Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet ravintoa.
Kambo ci ma wura dure di titen macar kange kan ana kange dotange durko tebbebbo nuwa la ci fiyabo cari.
12 Mutta kuin Jakob kuuli Egyptissä jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.
La Jacob wo nuwa carito wini masar di cho ci tom tomange ciya bou ki bwo kabo.
13 Ja kuin hän toistamiseen heidät lähetti, tunnettiin Joseph veljiltänsä; ja Josephin suku tuli Pharaolle tiettäväksi.
kambo chiya boka na yobe ceri, la Yusufu fweltang keb cebonen dor cer ki kwa curo fir auna nyimom yitub Yusufu.
14 Niin Joseph lähetti ja antoi tuoda isänsä Jakobin ja kaiken hänen sukunsa, viisi sielua kahdeksattakymmentä.
Yusufu yi yitub cebo chiya bou ki tee che Yakubu kange diker ciyero kange bibei yo locheu firen Masar, gwam ciye nubo cibi kwini niber culombou nung.
15 Ja Jakob meni alas Egyptiin, ja hän kuoli, niin myös meidän isämme.
Yakubu choken yim firen biten Masar la chon bwiyam kange Tee ce.
16 Ja he vietiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Abraham oli Hemorin lapsilta rahalla ostanut Sikemissä.
Chin tucho mor Shechem la chin yoken cho mor tuwi wo Abraham Teni ki kyemer bibwe Hamor nen Shechem.
17 Mutta kuin lupauksen aika lähestyi, josta Jumala oli Abrahamille vannonut, kasvoi ja eneni kansa Egyptissä,
La ki kwama bi bwiyer kwamaro bidomeri Kwama yi Abraham nubo an duwi mor Egypt be.
18 Siihenasti kuin toinen kuningas tuli, joka ei Josephista mitään tietänyt.
La chin yoh kange liya wi Masar wuro yumbo Yakubu.
19 Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isäimme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.
Liya chiro bol nubo ne tebyebbo dotange kambou ken chin dukchi tebyebo ki ciya cukou dor cero fiye dotange mani ciya dobchiti.
20 Siihen aikaan syntyi Moses, ja hän oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.
Ki kwama wo chi bou Musa, Cho yori kabo nanimde kwama na yocho chuwakko taar mor loh tee ce.
21 Mutta kuin hän heitetty oli ulos, otti Pharaon tytär hänen ja kasvatti itsellensä pojaksi.
kambo chi yoken cho kaleri bwebubya Pharaoh's tumcho kung cho na yilam bibwe che.
22 Ja Moses opetettiin kaikessa Egyptiläisten viisaudessa, ja oli voimallinen sanoissa ja töissä.
Musa wiki yulang merang biten Egypt kange bikwan keret kange nangen.
23 Mutta kuin hän oli neljänkymmenen ajastajan vanha, joukahtui hänen sydämeensä mennä katsomaan veljiänsä Israelin lapsia.
kambo cho dou choroti kwini naar re ri chin kwabi mor nere ce ki cha tou yice bibei Israila.
24 Ja kuin hän näki yhdelle vääryyttä tehtävän, autti hän häntä ja kosti hänen puolestansa, joka vääryyttä kärsi, ja löi Egyptin miehen.
La chon to nii kange ti Musa tikaan niwa ci nuwa dotange ki twalka bama care.
25 Mutta hän luuli veljiensä sen ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli heille vapauden antava; vaan eivät he ymmärtäneet.
Kwaneri Musa na ci ciya takali kwama bou cinenne di la mani nyo. Chin yombo Kwamaki kancak cha chok chi la chi yombo.
26 Ja hän tuli toisena päivänä heidän tykönsä, jotka keskenänsä riitelivät, ja sovitti heitä, sanoen: rakkaat miehet, te olette veljekset: miksi te toinen toisellenne vääryyttä teette?
Chelfini chin bou irsailawa kangumbo ki kwalkangi bwiti chi la chin mani nacho bouchinen ki filang bwiti yichi ki yebwi kom kwerkanti bwitikume?
27 Mutta se, joka lähimmäisellensä vääryyttä teki, lykkäsi häntä, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän ylitsemme?
Dila nii wo ter keceu tuken cho firen yi ki necho liyar do wo more che?
28 Vai tahdotkos sinä minua niin tappaa, kuin sinä Egyptiläisen eilen tapoit?
Muki cwi muki namun twalum yoh kambo mwa twalum Israilawa wure ka?
29 Niin Moses pakeni tämän puheen tähden, ja oli Madiamin maakunnassa muukalainen, jossa hän kaksi poikaa siitti.
Musa chawaken kambo cha nuwa wori chon yilachinendiker yumankar biten Midian, wo cha yilam Tee bibeiyo yobou.
30 Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle Herran enkeli korvessa, Sinain vuorella, pensaan tulen liekissä.
Kambo choro kwini naare chum meri bibei tomange cher cenen mor Yeri bang sinai ki biyen kiret mor yere.
31 Mutta kuin Moses sen näki, ihmetteli hän sitä näkyä, ja kuin hän meni lähes katsomaan, niin tapahtui Herran ääni hänelle:
Kambo Musa toh kirak keri yimanka lan fiyacho, lan chi kutau ten bidom na chi toh yora, chin nuwa dir kwama tok ti ki, Mo mi kwama tee mwe, Ibrahim kange Ishaku, kange Yakubu, kange Masu cwam tai fwe ki kungka dor nacir to.
32 Minä olen sinun isäis Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala. Niin Moses vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.
kwama yi cho ki chukom tai mweu fiyemin tim wiyeu. liyar kwama.
33 Ja Herra sanoi hänelle: riisu kenkäs jaloistas; sillä sia, jossas seisot, on pyhä maa.
Kwama yi cho ki chukom taa mweu namwek fiye mun tim wiyeu nku wabe.
34 Minä olen nähden nähnyt kansani tuskan Egyptissä, ja olen heidän huokauksensa kuullut, ja tulin alas heitä ottamaan ulos: tule siis nyt tänne, minä lähetän sinun Egyptiin.
Kebo koni nubo lomi nuwa dotangeti masar la min nuwa fubom ciyembo, no nyori manya na chukom chi sanakowo, bou na twom nen Masar.
35 Tämän Moseksen, jota he kielsivät, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? tämän on Jumala lähettänyt päämieheksi ja vapahtajaksi, enkelin käden kautta, joka hänelle pensaassa ilmestyi.
wuro cho Musa chi kuwe dila kom ki we doknen ni warka dor nyere cho niwo kwama tomou na yilam ni dure kange ni cerka kwama ni bwirer kambo cho tou mor kiye.
36 Tämä johdatti heitä ulos, ja teki ihmeitä ja merkkejä Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa.
Musa yaki chi mor masar kambo cha madukum mor chachi ki kume kwini naar.
37 Tämä on se Moses, joka sanoi Israelin lapsille: Herra teidän Jumalanne herättää teille teidän veljistänne yhden Prophetan, niinkuin minun, jota teidän pitää kuuleman.
Musa yi nubo Israilawa ki kwaka an yoh kumen nyi wabe dur bitine kume, yotob kumeb na mou.
38 Tämä oli seurakunnassa enkelin kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Sinain vuorella, ja meidän isäimme kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,
Won cho nii wo wari kange nobe mwor kiye ki no tob kange nob dukkumen wuro bwangten ka cho chi mane tokkang ker dor ter Sinail cho wo wari kange teb yebbo wuro cho ni wuro ne nyo ker kwama.
39 Jota ei meidän isämme totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä Egyptiin,
Won cho niwuro tebyebbo ko neka ko bidwiyere ci chikom cho more ciye, chin ne birum neri chiki yang masar.
40 Sanoen Aaronille: tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä Mosekselle, joka meidän Egyptin maasta toi ulos, on tapahtunut.
Ki kwama chi tokti ki Aruna na ywel chimen kwama wo a yati ki chi mor masar reu. diker Musa ro churou firen masare nya nyombo diker bwikange ceu.
41 Ja niinä päivinä tekivät he vasikan, ja uhrasivat epäjumalille uhria, ja riemuitsivat kättensä töistä.
La chin ywel be kwame chi bo bi bwitin chukko na ywel kako koce, chin bilangi diker chi mani ki kang chekeu.
42 Niin Jumala käänsi itsensä, ja antoi ylön heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin prophetain Raamatussa on kirjoitettu: oletteko te Israelin huoneesta minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä ajastaikana korvessa?
Kwama kangum chi la chin ya bilang bitenrendo diye kambo mu langum bifumer nob duktanka kom neye twimen kundo fichangeu. firen ki choro kwini naar wuro kom Israilawa?
43 Ja te kannoitte Molokin majaa ja teidän jumalanne Remphan tähteä, joita kuvia te teitte kumartaaksenne niitä, ja minä tahdon teidät viedä pois edemmä Babelia.
Kom ciya kange kwama Molech kange kwama biteiren wo Rephan, kange wolo kom yulange. na kom wabci, man yi kikom firen kah Babila ki den canga.
44 Meidän isillä oli todistuksen maja korvessa, niinkuin se oli säätänyt, joka Moseksen kanssa puhui, että hänen piti sen tekemän sen esikuvan perään, jonka hän nähnyt oli;
Tuka kume kibi kur fulen firen ki na nungi chin wi. kambo kwama ma nagen ki Musa ki cha mani na wuro chi nung chineneu.
45 Jonka myös meidän isämme vastaan ottivat, ja veivät Josuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat, jotka Jumala hävitti meidän isäimme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan asti,
Wo cho bikur fulendo tuka kume bou chike ki kwama Joshua wuro bou ki kwama chi yo bitine kange wo nubo kange ce wo kwama ywachiye wi kabum tuka kume nen na choro nyo yaken ki kwama Dauda.
46 Joka löysi armon Jumalan tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin Jumalalle.
Wo fiya bilangka kwama nen diker bwiyeu chin ywel ku wabka kwama ki kwama yakubu ce.
47 Mutta Salomo rakensi hänelle huoneen.
La Suleimanu ywel ku kwama.
48 Vaan se kaikkein Ylimmäinen ei asu käsillä tehdyissä templeissä, niinkuin propheta sanoo:
Di la nii liyare mani yi fiye nubo yulangi ki kange na wuro nii dukkome tokke.
49 Taivas on minun istuimeni ja maa jalkaini astinlauta. Minkä huoneen te siis tahdotte minulle rakentaa, sanoo Herra, eli kuka on minun leposiani?
Di kwama na liyar ce kalewuro ceu na yoka nanice di la luwe wini ka mumentiye? kwama toki nyowe, kakka fiye wuni wo ma fubomtiye?
50 Eikö minun käteni ole kaikkia näitä tehnyt?
Kebo nuremi kom manag diwura?
51 Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista! te olette aina Pyhää Henkeä vastaan, niinkuin teidän isänne, niin myös tekin.
kom nubo ki kwichi duweu, wo nero biyebe kange wuro tuni mani nuware, nachuro nyo kom cwibo bibwiyer bifumero kom mati dike tuka kume mane.
52 Ketä prophetaista ei teidän isänne vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka vanhurskaan tulemista ennustivat, jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olitte,
Nob dukkomen wuni tuka kume nebo dotange chin twalangum nob dukommeb wuro baurangu ki kabawuro ki liayre kom yilam nob kange ceb kange nubo twalang chiye.
53 Jotka saitte lain enkelien asetuksen kautta, jota ette pitäneet.
Kom nob mulang kako, kom yuwou bolange wo nob bi bwiyeror bouchike di kom mabo nangen chiko.
54 Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja kiristelivät hampaitansa hänen päällensä.
Kambo bibei tomange nuwa nyori nar chero kayam kambo ken, di chin ku mum chiyero ti chi ciyabo ki Istifanus.
55 Mutta että hän oli täynnä Pyhää Henkeä, katsahti hän ylös taivaasen, näki Jumalan kunnian ja Jesuksen seisovan Jumalan oikialla kädellä,
Di la Chi dim ki yuwa tangbek chin kung nuwe ce di kwama, chin duktang kwama mati chin taou kiriti timye kango catiyet wo kwama ce.
56 Ja sanoi: katso, minä näen taivaat avoinna, ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikialla kädellä.
Istifanus toki to mitodi kwama wumom, fou bibwe nifirenen tim tiye foh kang ko chatiyer kwama ce.
57 Niin he huusivat suurella äänellä, ja tukitsivat korviansa, ja karkasivat kaikki yksimielisesti hänen päällensä,
La nob tareu chin kungi chin kwa diro kibi kwan, la chin kumo tuniciye chu ki keciye win chin kwencinenten.
58 Ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja kivittivät. Ja todistajat panivat vaatteensa nuorukaisen jalkain juureen, joka kutsuttiin Saulus.
Chin chukom cinar lower choci mubang ce ki ter, na nung dike bwiye, la chin cikangum bellen cero durko chi yoti kabum bwe kange chi chuwoti ki Sawulu
59 Ja he kivittivät Stephanin, joka rukoili ja sanoi: Herra Jesus, ota minun henkeni.
Ki kwama mubang Istifanus cho yila chuwoti chi tokti teluwe me Kiriti yo bibwiyer miro.
60 Niin hän pani polvillensa, ja huusi suurella äänellä: Herra, älä lue heille tätä syntiä. Ja kuin hän tämän sanonut oli, niin hän nukkui.
Chon chungi chon kwa diro kibi kwan choki Tee me kwama tare bwirang kero dor cher kambbo toki nyeri la chin damdum.
