Teot 4
1 Mutta kuin he kansalle puhuivat, niin papit ja templin esimies ja Saddukealaiset tulivat sinne,
A I ka laua olelo ana mai i kanaka, lele aku la na kahuna, a me ka luna o ka luakini, a me na Sadukaio maluna o laua.
2 Ja närkästyivät, että he kansaa opettivat ja ilmoittivat Jesuksen kautta ylösnousemisen kuolleista,
Ua ukiuki lakou i ka laua ao ana i kanaka, a me ka laua hai ana mai i ke alahouana, mai ka make mai, ma o Iesu la.
3 Ja heittivät kätensä heidän päällensä ja panivat heidät huomeneksi kiinni; sillä jo oli ehtoo.
A hopu iho la ko lakou lima ia laua, a hahao iloko o kahi paa a kakahiaka; no ka mea, ua ahiahi.
4 Mutta monta niistä, jotka sanan kuulivat, uskoivat ja miesten luku tuli lähes viisituhatta.
A he nui na mea o ka poe lohe i ka olelo, i manaoio; a o ka helu ana o na kanaka, elima paha o lakou tausani.
5 Mutta toisena päivänä tapahtui, että heidän ylimmäisensä ja vanhimpansa kokoontuivat ja kirjanoppineet Jerusalemissa,
A ia la iho, akoakoa mai i Ierusalema, na'lii, a me na lunakahiko, a me ka poe kakauolelo,
6 Ja Hannas ylimmäinen pappi, ja Kaiphas, ja Johannes, ja Aleksander, ja niin monta kuin ylimmäisten pappein suvusta oli,
A me Anasa, ke kahuna nui, a me Kaiapa, a me Ioane, a me Alekanedero, a me na hoahanau a pau o ke kahuna nui.
7 Ja asettivat heidät keskellensä ja kysyivät heiltä: millä voimalla taikka kenenkä nimeen te olette tämän tehneet?
A hooku iho la lakou ia laua iwaenakonu, a ninau aku la, No ka mana hea, a no ka inoa hoa, i hana aku ai olua i keia?
8 Niin Pietari, täynnänsä Pyhää Henkeä, sanoi heille: te kansan ylimmäiset ja Israelin vanhimmat!
Alaila olelo ae la o Petero ia lakou, me ka piha i ka Uhane Hemolele, E na alii o na kanaka, a me na lunakahiko o ka Iseraela,
9 Jos me tänäpänä tuomitaan sen hyvän työn edestä sille sairaalle miehelle, jonka kautta hän parannettu on,
Ina i hookolokoloia mai maua i keia la, i ka mea maikai i hanaia'ku ai i ua kanaka nawaliwali la, i ka mea ona i ola'i;
10 Niin olkoon teille ja kaikelle Israelin kansalle tiettävä, että Jesuksen Kristuksen Natsarealaisen nimeen, jonka te ristiinnaulitsitte, jonka Jumala kuolleista herätti, sen kautta tämä seisoo teidän edessänne terveenä.
E ike pono oukou a pau, a me na kanaka a pau o ka Iseraela, ma ka inoa o Iesu Kristo no Nazareta, o ka mea a oukou i kau ai ma ke kea, o ka mea i hoalaia mai e ke Akua, mai ka make mai, oia no ka mea i ku ola mai ai keia kanaka imua o ko oukou alo.
11 Hän on se kivi, joka teiltä rakentajilta hyljätty on, joka on nurkkakiveksi tullut.
Oia no ka pohaku a oukou a ka poe hana hale i haalele ai; ua lilo ia i pohaku kumu no ke kihi.
12 Ja ei yhdessäkään toisessa ole autuutta; sillä ei myös ole muuta nimeä taivaan alla ihmisille annettu, jossa meidän pitää autuaaksi tuleman.
Aole loa he ola maloko o ka mea e ae; no ka mea, aole inoa e ae i haawiia mai malalo iho o ka lani, iwaena o na kanaka, i mea e ola'i kakou.
13 Mutta kuin he näkivät Pietarin ja Johanneksen puheen rohkeuden, sillä he ymmärsivät heidät oppimattomiksi ja kirjantaitamattomiksi miehiksi, ihmettelivät he ja tunsivat heidät, että he Jesuksen kanssa olleet olivat.
A ike aku la lakou i ka wiwo ole o Petero a me Ioane, a ike aku la no hoi, he mau kanaka ao ole ia, a he mau kuaaina, kahaba aku la ko lakou naau; a hoomaopopo iho la lakou, ua noho pu laua me Iesu.
14 Mutta kuin he näkivät sen ihmisen seisovan heidän kanssansa, joka parannettu oli, ei he taitaneet mitään sitä vastaan puhua.
A ike aku la lakou i ke kanaka i hoolaia, e ku pu ana me lakou, aole hiki ia lakou ke hoopohala aku.
15 Mutta he käskivät heitä ulos raadista mennä pois, ja pitivät neuvoa keskenänsä,
Kena mai la lakou ia laua e hele mawaho o kahi hookolokolo, alaila kukakuka iho la lakou,
16 Sanoen: mitä me näille miehille teemme? Sillä julkinen merkki on heidän kauttansa tehty, joka kaikille Jerusalemin asuvaisille tiettävä on, ja emme taida kieltää.
I ae la, Heaha ka kakou e hana aku ai i keia mau kanaka; no ka mea, o ka hoailona mana kaulana a laua nei i hana'i, ua maopopo no ia i na mea a pau e noho nei ma Ierusalema; aole nae e hiki ia kakou ke hoole aku.
17 Mutta ettei se enempi kansan keskelle hajoisi, niin haastakaamme heitä kovin, ettei he tästedes yhdellekään ihmiselle tästä nimestä puhuisi.
Aka, o palahalaha hou aku ia iwaena o na kanaka, e olelo hooweliweli aku kakou ia laua, i ole laua e olelo hou aku i kokahi kanaka ma keia inoa.
18 Ja he kutsuivat heidät ja kaiketi kielsivät heitä puhumasta ja opettamasta Jesuksen nimeen.
Hea mai la lakou ia laua, papa mai la, mai olelo iki aku, aole hoi e ao aku ma ka inoa o Iesu.
19 Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heitä ja sanoivat: tuomitkaat itse, jos se on oikia Jumalan edessä, että me teitä enemmän kuulemme kuin Jumalaa.
Olelo aku la o Petero laua me Ioane, i aku la ia lakou, E noonoo pono oukou; e pono anei imua o ke Akua ke hoolohe aku ia oukou, aole i ke Akua?
20 Sillä emme taida niitä puhumatta olla, joita me nähneet ja kuulleet olemme.
No ka mea, aole hiki ia maua ke olelo ole aku i na mea a maua i ike ai, a i lohe ai.
21 Mutta he uhkasivat heitä, ja antoivat heidän mennä, ja ei löytäneet mitään, josta he olisivat heitä vaivanneet, kansan tähden; sillä kaikki kiittivät Jumalaa sen edestä mikä tapahtunut oli.
Olelo hooweliweli hou aku la lakou ia laua; alaila kuu aku la ia laua, aole nae i loaa ia lakou kekahi mea e hoopai aku ai ia laua, no na kanaka; no ka mea, ua hoomaikai aku na kanaka a pau i ke Akua no na mea i hanaia.
22 Sillä se ihminen oli ylitse neljänkymmenen ajastajan vanha, jossa tämä parantamisen tunnusmerkki tehty oli.
No ka mea, ua kanaha a keu na makahiki o ua kanaka la, maluna ona i hoikeia mai ai keia hoailona mana e ola'i.
23 Mutta kuin he päästetyt olivat, tulivat he omainsa tykö ja ilmoittivat, mitä pappein päämiehet ja vanhimmat heille sanoneet olivat.
A kuuia mai la laua, hele mai la laua i ko laua poe, hai mai la i na mea a pau a ka poe kahuna nui a me ka poe kahiko i olelo mai ai ia lauaa.
24 Kuin he sen kuulivat, korottivat he yksimielisesti äänensä Jumalan tykö ja sanoivat: Herra, sinä olet Jumala, joka taivaan ja maan ja meren, ja kaikki, mitä niissä on, tehnyt olet,
A lohe mai la lakou, hookiekie lokahi ae la ko lakou leo i ke Akua, i aku la, E ka Haku, o oe no ke Akua nana i hana ka lani, a me ka honua, a me ke kai, a me na mea a pau oloko.
25 Joka Davidin sinun palvelias suun kautta puhunut olet: miksi pakanat kiukuitsevat ja kansat turhaa aikovat?
Ua olelo mai no oe ma ka waha o Davida, o kau kauwa, No ke aha la e kupikipikio ai ko na aina e, a me na kanaka hoi i noonoo ai i na mea lapuwale?
26 Vaan kuninkaat yhteen menevät ja päämiehet kokoovat heitänsä Herraa vastaan ja hänen Kristustansa vastaan?
Ku ae la iluna na alii o ka honua, a hoakoakoa no hoi na luna e ku e aku i ka Haku, a i kona Mesia.
27 Sillä he ovat tosin kokoontuneet sinun pyhää Poikaas Jesusta vastaan, jonka sinä voitelit, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin kansan kanssa,
No ka mea, he oiaio no, ua akoakoa mai nei ma keia kulanakauhale, o Herode a me Ponetio Pilato, me ko na aina e, a me na kanaka o ka Iseraela, mo ke ku e i kau Keiki hoano ia Iesu i ka mea au i poni ai;
28 Tekemään mitä sinun kätes ja neuvos ennen aikonut oli, että tapahtuman pitäis.
E hana hoi i na mea a kou lima a me kou naau i manao mua ai e hanaia mai.
29 Ja nyt Herra, katso heidän uhkaustansa ja anna sinun palveliais kaikella uskalluksella sinun sanaas puhua.
Ano hoi, e ka Haku, e nana mai oe i ka lakou olelo hooweliweli; a e haawi mai i kau mau kauwa nei e hai aku i kau olelo me ka wiwo ole;
30 Ja ojenna kätes parantamaan, ja että merkit ja ihmeet sinun pyhän Poikas Jesuksen nimen kautta tehtäisiin.
I ka hohola ana mai i kou lima, e hoola mai, a i hanaia hoi na hoailona a me na mea kupanaha, ma ka inoa o kau Keiki hemolelo o Iesu.
31 Ja kuin he rukoilleet olivat, liikkui se paikka, jossa he koossa olivat, ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa uskalluksella.
A pau ka lakou pule ana, naueue ae la kahi a lakou i akoakoa ai; a ua piha iho la lakou i ka Uhano Hemolele, a hai aku la lakou i ka olelo a ke Akua me ka wiwo ole.
32 Ja niiden paljoudessa, jotka uskoivat, oli yksi sydän ja yksi sielu, ei myös kenkään heistä sanonut mitään omaksensa, mitä hänellä oli, vaan kaikki olivat heillä yhteiset.
A o ka poe o lakou i manaoio aku, hookahi o lakou naau, hookahi hoi manao; aole hoi i olelo kekahi, nona wale no kekahi waiwai ana i malama'i; no ka mea, hui pu ia ko lakou mea a pau.
33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jesuksen ylösnousemisesta, ja suuri armo oli kaikkein heidän päällänsä.
Me ka mana nui i hoike mai ai na lunaolelo i ke alahouana o ka Haku o Iesu; a loaa iho la ia lakou a pau ka koomaikai nui ia.
34 Ja ei myös ollut yhtään tarvitsevaa heissä; sillä niin monta, joilla pellot eli huoneet olivat, ne myivät ja toivat myytyin hinnan,
Aole hoi i nele kekahi o lakou; no ka mea, o ka poe mea aina, a me ka poe mea hale, kuai lilo aku la lakou, a lawe mai la lakou i ke kala o na mea a lakou i kuai ai,
35 Ja panivat apostolien jalkain eteen: ja jokaiselle jaettiin niinkuin kukin tarvitsi.
A waiho iho la ma na wawae o ka poe lunaolelo; a haawi aku la lakou i kela kanaka i keia kanaka, e like me kona hemahema.
36 Mutta Joses, joka liialta nimeltä apostoleilta kutsutaan Barnabas (se on niin paljo sanottu kuin lohdutuksen poika) Leviläinen, Kypristä sukuisin,
A o Iose o ka mea i kapaia e na lunaolelo, o Barenaba, (eia hoi ke ano ma ka hoohalike ana, o ke keiki a ka hooluolu, ) he mamo na Levi, no ka aina i Kupero;
37 Hänellä oli pelto, sen hän myi, ja toi hinnan ja pani apostolitten jalkain eteen.
He aina no kona, a kuai lilo aku la ia, a lawe mai la i ke kala a waiho iho la ma na wawae o ka poe lunaolelo.
