Teot 28
1 Ja kuin he terveinä päässeet olivat, tunsivat he, että se luoto Meliteksi kutsutaan.
Patamali kuhika bwina kundumba ndi tamanyili kuvya chisiwa chila chikemelewa Malita.
2 Mutta se kansa osoitti meille ei vähintä rakkauden halua; sillä he tekivät meille valkian, ja kaikki ottivat vastaan meidät, sen sateen ja vilun tähden, joka meidän päällemme tuli.
Takangisi ndava vakolonjinji vatihengili gabwina neju tete. Fula ndi yatumbula kutonya na kwavili na mbepu, hinu vakoyili motu na kutigongolela.
3 Mutta kuin Paavali kokosi kasan risuja ja pani valkialle, tuli yksi kärme palavuudesta ja karkasi hänen käteensä.
Pauli anongili ndwika udebe wa sagala akazikohokea pamotu, penapo ndava ya lyoto la motu, limoma lahumalili musagala na lamulumili Pauli muchiwoko na kujikamulisa.
4 Kuin kansa näki kärmeen riippuvan hänen kädessänsä, sanoivat he keskenänsä: kaiketi tämä ihminen on miehentappaja, jota ei koston jumalatar saali elää, vaikka hän on meren hädästä päässyt.
Vala vakolonjinji pavawene limoma lijikamulisi dombeka muchiwoko cha Pauli, vakajovesana, “Chakaka mundu uyu mkomaji, pamonga na kusanguka kufwa munyanja, nambu lihoka litu lelikemiwa ganisa Chapanga likumleka lepi alama.”
5 Mutta hän pudisti kärmeen tuleen eikä mitään kipua tuntenut.
Nambu mwene akakung'undila limoma pamotu na alemili lepi hati padebe.
6 Mutta he odottivat hänen ajettuvan eli kohta maahan lankeevan ja kuolevan; vaan kuin he kauvan sitä odottivat ja näkivät, ettei hänelle mitään vahinkoa tapahtunut, saivat he toisen mielen ja sanoivat hänen jumalaksi.
Vandu vala vevalolokesa kuvya yati ihimba amala kugwa pahi na kufwa. Pavalindili mulukumbi lutali changalola kuvya Pauli apatili lepi lijambu loloha lihakau, ndi vakang'anamusa maholo gavi vakujova mwene ndi lihoka.
7 Mutta vähän matkan takana siitä olivat sen luodon päämiehellä, jonka nimi oli Publius, maakartanot, joka meitä otti vastaan ja piti meidän kunniallisesti vierainansa kolme päivää.
Papipi na pandu apo pavili na migunda ya Publio, chilongosi wa chisiwa chila. Ndi mwene atigongolili cha uganu na tatamili munyumba yaki mu magono gadatu.
8 Niin tapahtui, että Publiuksen isä sairasti vilutautia ja vatsankipua, jonka tykö Paavali meni, rukoili ja pani kätensä hänen päällensä, ja paransi hänen.
Hinu, dadi waki Publio agonili palusongwani, ndava ya utamu na kuseka ngasi. Ndi Pauli ahambili kumlola na peamali kumuyupa Chapanga, akavika mawoko gaki panani ya mtamu ndi akamlamisa.
9 Kuin siis se oli tehty, tulivat myös muut sairaat siitä luodosta, ja parannettiin,
Palahumalili lijambu lenilo, vatamu voha muchisiwa chenicho vabwelili na kulamiswa mewa.
10 Jotka myös meille tekivät paljon kunniaa, ja kuin me sieltä purjehdimme, panivat he meidän myötämme, mitä me tarvitsimme.
Vandu vatipelili njombi ndalindali lukumbi patatumbwili kavili lugendu vayingisi vindu vyoha vyetaganilli muwatu.
11 Mutta kolmen kuukauden perästä purjehdimme me sieltä Aleksandrian haahdessa, joka sen luodon tykönä oli talvea pitänyt, jolla oli lipun merkki kaksoinen.
Payamaliki miyehi yidatu tatumbwili kavili lugendu muwatu wewihuma ku Alekisandalia yeyihongoliwi chimong'omong'o ya “Vachapanga Mapaha.” Watu wenuwo wayimili muchisiwa icho mulukumbi lwoha lwa mbepu.
12 Ja kuin me tulimme Syrakusaan, olimme me siellä kolme päivää.
Patahikili pamuji wa Silakusa, tatamili penapo mu magono gadatu.
13 Ja kuin me sieltä ympäri purjehdimme ja tulimme Regioon, ja päivää jälkeen puhalsi lounatuuli, niin että me toisena päivänä tulimme Puteoliin.
Kuhuma kwenuko tagendili na kuhika kumuji wa Legio. Chilau yaki, mpungu wa kusini watumbwili kubuma, ndi mulugendu lwa magono gavili tahikili pamuji wa Putioli.
14 Kuin me sieltä löysimme veljet, niin meitä rukoiltiin olemaan heidän tykönänsä seitsemän päivää; ja niin me tulimme Roomiin.
Kwenuko tavakoli valongo vamsadika, ndi vatigongolili titama nawu mulijuma limonga. Kangi tayendalili na lugendu kuhika ku Loma.
15 Ja kuin siellä veljet kuulivat meistä, tulivat he meitä vastaan hamaan Appiforuun ja Tretaberniin. Kuin Paavali heidät näki, kiitti hän Jumalaa ja sai uskalluksen.
Vamsadika va ku Loma vala pevayuwini malovi ga kutivala tete, vakabwela kutali pandu pakugulisila vindu la Apio na Munyumba Zidatu za Vayehe kukonganeka na tete. Pauli peawene akamsengusa Chapanga na kusindimaliswa mtima.
16 Mutta kuin me Roomiin tulimme, antoi sadanpäämies vangit sodanpäämiehen haltuun. Mutta Paavali sallittiin olevan itsellänsä yhden sotamiehen kanssa, joka hänestä otti vaarin.
Petahikili ku Loma Pauli ayidakiliwi kutama mwene pamonga na linjolinjoli mmonga wa kumlindalila.
17 Niin tapahtui kolmen päivän jälkeen, että Paavali kutsui kokoon ylimmäiset Juudalaisista. Ja kuin he tulivat kokoon, sanoi hän heille: miehet, veljet, vaikka en minä ole mitään tehnyt kansaa eli isäin säätyjä vastaan, kuitenkin olen minä sidottuna annettu Jerusalemista Roomalaisten käsiin,
Pagamaliki magono gadatu, Pauli avakemili pamonga vachilongosi va Vayawudi va pandu apo. Pavakonganiki mwene akavajovela, “Valongo vangu, nene nakungiwi muchifungu ku Yelusalemu kula na kugotolewa kwa vandu va ku Loma, nambu nene nahengili lepi chindu chihakau amala kubela mivelu ya vagogo vitu.
18 Jotka, koska he olivat minun tutkineet, tahtoivat minua päästää, ettei yhtään hengen rikosta minussa ole.
Valumi pevamali kunikotakesa vaganili kunilekekesa muni nahengili lepi chindu chihakau chechikunigana kukomiwa.
19 Mutta koska Juudalaiset sitä vastaan sanoivat, täytyi minun turvata keisariin, ei niin, että minulla olis jotakin kantamista minun kansani päälle.
Nambu Vayawudi vala vakabela lijambu ilo, ndi nene nikayupa kuhamuliwa na Nkosi wa ku Loma, nambu navi lepi na chochoha cha kuvatakila vandu va mulima wangu.
20 Tämän syyn tähden olen minä kutsunut teitä, että minä saisin teitä nähdä ja puhutella; sillä minä olen Israelin toivon tähden tällä kahleellä sidottu.
Ndava ya genago ndi nivakemelili tiwonanganayi na kulongela na nyenye, muni nikungiwi minyololo iyi ndava ya lilagizu la Chapanga kwa Isilaeli.”
21 Niin he sanoivat hänelle: emme ole kirjaa saaneet sinusta Juudeasta, ei myös yksikään veljistä ole sieltä tullut ja meille ilmoittanut, eikä jotakuta pahuutta sinusta puhunut.
Vene vakamjovela, “Tete tipokili lepi balua ya kuhuma ku Yudea, mewa kawaka mlongo yoyoha mweahikili kutijovela lasimi amala kulongela chindu chochoha chihakau ndava yaku.
22 Mutta me tahdomme sinulta kuulla, mitä sinun mielessäs on; sillä tästä seurasta on meille tiettävä, että sitä vastaan joka paikassa sanotaan.
Nambu tigana kuyuwana maholo gaku wamwene, muni timanya kuvya chikundi chenicho chibelelewa kila pandu.”
23 Ja kuin he olivat hänelle päivän määränneet, niin tuli monta hänen tykönsä majaan, joille hän selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, ja opetti heille Jesuksesta, Moseksen laista ja prophetaista huomenesta ehtoosen asti.
Hinu vakayidakilana ligono la kukonganeka nayu, vandu vamahele vamhikili peatamili. Kutumbula lukela mbaka kimihi Pauli avadandaulili na kuvajovela ujumbi wa kuuvala Unkosi wa Chapanga, alingili avakulukisi vayidakila mambu ga Yesu kwa kuhengela malagizu ga Bambu geampelili Musa na mayandiku ga vamlota va Chapanga.
24 Ja muutamat uskoivat ne, mitkä sanottiin, mutta muutamat ei uskoneetkaan.
Vangi pagati yavi vakofyiliwi malovi gaki, nambu vangi vasadiki lepi.
25 Mutta kuin he tulivat riitaisiksi keskenänsä, menivät he matkaansa, että Paavali oli yhden sanan sanonut: Pyhä Henki on oikein meidän isillemme Jesaias prophetan kautta puhunut,
Hinu, vakapechengana mumaholo gavi vene kwa vene. Hinu vawukili ndava Pauli, ajovili lijambu limonga, “Mpungu Msopi avajovili chakaka vagogo vinu mu njila ya mlota wa Chapanga Isaya,
26 Sanoen: mene tämän kansan tykö ja sano: korvillanne pitää teidän kuuleman ja ei ymmärtämän, ja silmillänne pitää teidän näkemän ja ei tunteman;
akajova, ‘Uvahambila vandu ava uvajovela, kuyuwana yati mwiyuwana, nambu nakumanya, kulola yati mwilola, nambu yati mwimanya lepi.
27 Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he kuulevat raskaasti korvillansa, ja panevat silmänsä umpeen, ettei he joskus silmillänsä näkisi, eikä korvillansa kuulisi, ei myös ymmärtäisi sydämellänsä, eikä kääntäisi heitänsä, että minä heitä parantaisin.
Ndava mitima ya vandu ava yitopa, vadindili makutu gavi, na vakupiki mihu gavi. Ngati lepi kulola kwa mihu gavi ngavayuwini kwa makutu gavi, ngavamanyili kwa luhala lwavi na valeka njila zavi zihakau, kangi nivalamisi.’”
28 Niin olkoon se teille tiettävä, että tämä Jumalan autuus on lähetetty pakanoille, ja he myös sen kuulevat.
Kangi Pauli akajova, “Mmanya kuvya ujumbi wa Chapanga ndava ya kusanguliwa upelikwi kwa vandu vangali Vayawudi. Na vene yati vauyuwanila.”
29 Ja kuin hän näitä puhunut oli, läksivät Juudalaiset pois ja riitelivät paljo keskenänsä.
Pauli peamali kujova genago, Vayawudi vakawuka, vakakotana gamahele vene kwa vene.
30 Mutta Paavali oli täyttä kaksi ajastaikaa omassa palkkahuoneessansa ja otti kaikki vastaan, jotka hänen tykönsä tulivat,
Palukumbi lwa miyaka yivili, Pauli atamili munyumba yeapangili mwene, avagongolili munyumba vandu voha vevabwelili kumjambusa.
31 Ja saarnasi Jumalan valtakunnasta, ja opetti Herrasta Jesuksesta Kristuksesta kaikella uskalluksella, ja ei häntä yksikään kieltänyt.
Avakokosili malovi ga Unkosi wa Chapanga na kuwula vandu ndava ya Bambu Yesu Kilisitu kwa ukekesi na changabesiwa na mundu.
