Teot 28

1 Ja kuin he terveinä päässeet olivat, tunsivat he, että se luoto Meliteksi kutsutaan.

Fiya cuwo nya yilau kwamere, nyan nuwa den diiyele cuwa ki malta.

2 Mutta se kansa osoitti meille ei vähintä rakkauden halua; sillä he tekivät meille valkian, ja kaikki ottivat vastaan meidät, sen sateen ja vilun tähden, joka meidän päällemme tuli.

Nubo mwan loro cuwa nung yinen luma nerek cin nuwa nyinen kira, cin yuwo nyo gwam ker mwemer kange cwuii ngir-ngireu.

3 Mutta kuin Paavali kokosi kasan risuja ja pani valkialle, tuli yksi kärme palavuudesta ja karkasi hänen käteensä.

La Bulus mwer bwatiye yo ti kirari, kwentibe ceru, wori kirako cwillen cakkan cinen ti kang.

4 Kuin kansa näki kärmeen riippuvan hänen kädessänsä, sanoivat he keskenänsä: kaiketi tämä ihminen on miehentappaja, jota ei koston jumalatar saali elää, vaikka hän on meren hädästä päässyt.

La nubo mwan loro cuwo to na cuwe yayim kang cek ri, ci tokkangti bwitici ki, “Nii wo nii twal nob ti ci cuku mor bware caji. Kero dong dongeu ciyabo nii a buuti.”

5 Mutta hän pudisti kärmeen tuleen eikä mitään kipua tuntenut.

La con waciken na cuwe kira, kii cobo.

6 Mutta he odottivat hänen ajettuvan eli kohta maahan lankeevan ja kuolevan; vaan kuin he kauvan sitä odottivat ja näkivät, ettei hänelle mitään vahinkoa tapahtunut, saivat he toisen mielen ja sanoivat hänen jumalaksi.

Ci nintanti na ci to bwici fum, ki kwirum bwi na yarke bitine na bwiyam. La cin to co fiya kutangi, cin tobo diker fiya cobo di, cin fulongum ner cero, cin yi ki con bwel.

7 Mutta vähän matkan takana siitä olivat sen luodon päämiehellä, jonka nimi oli Publius, maakartanot, joka meitä otti vastaan ja piti meidän kunniallisesti vierainansa kolme päivää.

La bi dom kange fiye cuwe, take kange wi na nii durece diiyele cuwa, wo ci cuwo ti Babiliya yuwo nyo, ki luma nerek, tam nyo na kume taar ce.

8 Niin tapahtui, että Publiuksen isä sairasti vilutautia ja vatsankipua, jonka tykö Paavali meni, rukoili ja pani kätensä hänen päällensä, ja paransi hänen.

La te Babiliya cokkati kiwirum bwi kange teka fiya cuwa Bulus ya cinnen kwob cinen dilo, cin yoti kang dor cer con twam co.

9 Kuin siis se oli tehty, tulivat myös muut sairaat siitä luodosta, ja parannettiin,

Bwiko dike woro bwiyeu tangne nube yim diile diile wuro nen nuba. Luma cin bou ken cin twam ci.

10 Jotka myös meille tekivät paljon kunniaa, ja kuin me sieltä purjehdimme, panivat he meidän myötämme, mitä me tarvitsimme.

Nubo wuro ne nyo dur ti ki dur. La nyon ka bati yamtiri, cin ne nyo dike nyo cwitiyeu.

11 Mutta kolmen kuukauden perästä purjehdimme me sieltä Aleksandrian haahdessa, joka sen luodon tykönä oli talvea pitänyt, jolla oli lipun merkki kaksoinen.

Bwiko cwak ko taare nyong kwen yambo ki nabire mwenge wo ma tirako wiiye, nsbire Alexandriya, ki bwel do yob ci ywellum tikab dore cike.

12 Ja kuin me tulimme Syrakusaan, olimme me siellä kolme päivää.

Bwiko nya yiram cinanr lor ciranku nyon yim wii kume taar.

13 Ja kuin me sieltä ympäri purjehdimme ja tulimme Regioon, ja päivää jälkeen puhalsi lounatuuli, niin että me toisena päivänä tulimme Puteoliin.

Wii ri nyon yaken cinan lor Rigiyum ki kume wiin di, yuwa ko bangeu kwenu, la mor kume yobeu nyin lam cinan lor, Butiyoli,

14 Kuin me sieltä löysimme veljet, niin meitä rukoiltiin olemaan heidän tykönänsä seitsemän päivää; ja niin me tulimme Roomiin.

Nyon fiya yitub nyebo kange wii, cin cuwo nyong yii kange ci kume niber, nure wo nya yaken Roma.

15 Ja kuin siellä veljet kuulivat meistä, tulivat he meitä vastaan hamaan Appiforuun ja Tretaberniin. Kuin Paavali heidät näki, kiitti hän Jumalaa ja sai uskalluksen.

Nyo firen di yitub nyebo nuwa fulen nyero cin ceru cin yuwo nyo, tati fiye miyeka dike Abiya kange bituk taar. La Bitrus to yitubori, con fiya bikwan neret.

16 Mutta kuin me Roomiin tulimme, antoi sadanpäämies vangit sodanpäämiehen haltuun. Mutta Paavali sallittiin olevan itsellänsä yhden sotamiehen kanssa, joka hänestä otti vaarin.

Kambo nya doken Roma ri, cin dob Bitrus na yi ki kwace kange nii kwene wo to co tiye.

17 Niin tapahtui kolmen päivän jälkeen, että Paavali kutsui kokoon ylimmäiset Juudalaisista. Ja kuin he tulivat kokoon, sanoi hän heille: miehet, veljet, vaikka en minä ole mitään tehnyt kansaa eli isäin säätyjä vastaan, kuitenkin olen minä sidottuna annettu Jerusalemista Roomalaisten käsiin,

Ki kume taar di Bulus cuwo nubo wuro na dur mor Yahudawa. La cin bou ri, con yiki, “yitub me, ma mabo nob nen dikero bwir kaka, dike ka ciya cike wo tembebo ceu, cin taye. Bwiko cin me ya, ci cwiti naci nyam kang minen ci fiya yebo ki bwirangke wo lam twalka.

18 Jotka, koska he olivat minun tutkineet, tahtoivat minua päästää, ettei yhtään hengen rikosta minussa ole.

Kambo cii merang ye kereri, cin cwi na cin nyemkan minen, wori ci fiya yebo ki bwirang ker wo lam ciya twalye tiye.

19 Mutta koska Juudalaiset sitä vastaan sanoivat, täytyi minun turvata keisariin, ei niin, että minulla olis jotakin kantamista minun kansani päälle.

La Yahudawa tok diker cwika nerek ciyeu, cin dok ye, ya ki kiyange kaisar nin, muni bou ki kiyange bitineu.

20 Tämän syyn tähden olen minä kutsunut teitä, että minä saisin teitä nähdä ja puhutella; sillä minä olen Israelin toivon tähden tällä kahleellä sidottu.

Dor kerero wo ma cuwo kom na to kom na yi kom. Nyo neri Israila ci bwam yere.

21 Niin he sanoivat hänelle: emme ole kirjaa saaneet sinusta Juudeasta, ei myös yksikään veljistä ole sieltä tullut ja meille ilmoittanut, eikä jotakuta pahuutta sinusta puhunut.

La cin yi co “nya yuwobo tomange kange Yahudawa dor mwer kaka kange yitubo bou bo nyi nyo dikero bwir dor mwer.

22 Mutta me tahdomme sinulta kuulla, mitä sinun mielessäs on; sillä tästä seurasta on meille tiettävä, että sitä vastaan joka paikassa sanotaan.

Nyo wcii na yi nuwa muneng ye mo kwatiye dor mwan nibero wo, wori nyon nyimom dike wuro cin toki fiye gwam.

23 Ja kuin he olivat hänelle päivän määränneet, niin tuli monta hänen tykönsä majaan, joille hän selitti ja todisti Jumalan valtakunnasta, ja opetti heille Jesuksesta, Moseksen laista ja prophetaista huomenesta ehtoosen asti.

cin yo cinen kakuko, nubo ducce bou fiye ci yim wiye con yi ci dikero gwam, con yi cerka liyar kwama, con ken ci dor Yesu ter ti ki Musa ya ciko nob tomangeb ki buri mee doti.

24 Ja muutamat uskoivat ne, mitkä sanottiin, mutta muutamat ei uskoneetkaan.

Kangum bo ciya dike co tokkeu, kangumbo ne bo bilenke.

25 Mutta kuin he tulivat riitaisiksi keskenänsä, menivät he matkaansa, että Paavali oli yhden sanan sanonut: Pyhä Henki on oikein meidän isillemme Jesaias prophetan kautta puhunut,

La cin ciya kambo kange butici, Bwiko Bulus dim kere di cin cu. “Yuwa tangbeko wusakke tok ker nyii Ishaya nii tomange teb kimeb bo nin.

26 Sanoen: mene tämän kansan tykö ja sano: korvillanne pitää teidän kuuleman ja ei ymmärtämän, ja silmillänne pitää teidän näkemän ja ei tunteman;

Yi ki “ya nubo wuro nen, na yi ci,” ki nuwaka, kan nuwa, la ma ka nyomti, ki toka kan to, maka nyomti.

27 Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he kuulevat raskaasti korvillansa, ja panevat silmänsä umpeen, ettei he joskus silmillänsä näkisi, eikä korvillansa kuulisi, ei myös ymmärtäisi sydämellänsä, eikä kääntäisi heitänsä, että minä heitä parantaisin.

wori ner nibero wuro kuci, ki tuci, bwai naci nuwa, cin kumom nuwe ciye, naci tore ki nuwe ciye, ci nuwa ki tu ci nyimom ki ner cer, na ci yilau na twam ci.

28 Niin olkoon se teille tiettävä, että tämä Jumalan autuus on lähetetty pakanoille, ja he myös sen kuulevat.

Nyori kon nyimom fuloka kwamako, cin ya nubo nyumbo kwama, ciya nuwa.

29 Ja kuin hän näitä puhunut oli, läksivät Juudalaiset pois ja riitelivät paljo keskenänsä.

La co tokum dike buro di yahudawau kweni, cu lor ki kwobkanka ko dur more ciye.

30 Mutta Paavali oli täyttä kaksi ajastaikaa omassa palkkahuoneessansa ja otti kaikki vastaan, jotka hänen tykönsä tulivat,

Bulus yii wi ki chor kambo co co yim loh Aya, cin wab nubo gwam wo bou cineneu.

31 Ja saarnasi Jumalan valtakunnasta, ja opetti Herrasta Jesuksesta Kristuksesta kaikella uskalluksella, ja ei häntä yksikään kieltänyt.

La ci tok liyar kwamaro ti, ci meran dikero dor Yesu ti kibi kwamer neret ci ywa cobo wii.