Teot 26

1 Niin Agrippa sanoi Paavalille: sinun on lupa puhua edestäs. Silloin Paavali ojensi kätensä ja vastasi edestänsä:

Hinu Agilipa akamjovela Pauli, “Wihotola kujova malovi ga kujikengelela.” Ndi Pauli akakwesa chiwoko na kutumbula kujova.

2 Minä pidän itseni onnellisena, rakas kuningas Agrippa, että minä tänäpänä saan sinun edessäs vastata kaikista niistä, mitä minun päälleni Juudalaisilta kannetaan,

“Nkosi Agilipa, lelu niheka neju, kujikengelela palongolo yaku ndava ya mambu goha gevanitakili Vayawudi.

3 Liiatenkin että sinä tiedät kaikki tavat ja Juudalaisten kysymykset: sentähden rukoilen minä sinua, että kärsivällisesti minua kuulisit.

Neju ndava wamwene wimanya bwina mivelu ya Vayawudi na muhutanu wavi, nikuyupa uniyuwanila bwina.”

4 Kaikki tosin Juudalaiset tietävät minun elämäni hamasta nuoruudesta, kuin se alusta on ollut minun kansani seassa Jerusalemissa:

“Vayawudi voha vamanyili wumi wangu kutumbula uwana wangu, chenitamili kutumbula kadeni pamulima wangu ndi mewa ku Yelusalemu.

5 Jotka minun ennen ovat tunteneet, (jos he tahtoisivat todistaa, ) että minä meidän jumalanpalveluksen kaikkein ahkerimman eriseuran jälkeen olin Pharisealainen.

Vanimanyili mu magono gamahele na vihotola kujova ndava yangu ngati vigana, kuvya kutumbula kadeni navili mmonga pagati ya chikundi cha Vafalisayu chechikangamalisa neju kulanda mvelu wa njila ya kumuyupa Chapanga yitu.

6 Ja minä seison nyt tässä oikeuden edessä toivon tähden sen lupauksen päälle, joka Jumalalta on meidän isillemme tapahtunut:

Na hinu nivii palongolo yaku nihamuliwa ndava nisadika lilaganu lila Chapanga avalagazili vagogo vitu.

7 Johonka meidän kaksitoistakymmentä sukukuntaa toivovat tulevansa, palvellen Jumalaa yötä ja päivää. Tämän toivon tähden kannetaan Juudalaisilta minun päälleni, rakas kuningas Agrippa.

Malaganu gene ndi galagala gegihuvalila na makabila kumi na gavili ga vandu vitu, vakumhengela Chapanga muhi na kilu. Mtopeswa nkosi, Vayawudi vakunitakila ndava ya sadika yeniyo!

8 Miksi se luotaan mahdottomaksi uskoa teidän tykönänne, että Jumala kuolleet herättää?

Ndava kyani nyenye mwivya na mtahu kusadika kuvya Chapanga akuvayukisa vevafwili?

9 Minä tosin luulin itselläni, että minun piti paljo vastahakoisuutta tekemän Jesuksen Natsarealaisen nimeä vastaan,

Chakaka namwene naholalili kuvya yikunigana kuhenga mambu kubela uhotola wa Yesu wa ku Nazaleti.

10 Niinkuin minä myös tein Jerusalemissa, ja salpasin monta pyhää vankihuoneisiin, kuin minä ylimmäisiltä papeilta olin saanut vallan; ja kuin he tapettiin, mielistyin minä heidän tuomioonsa,

Mambu genakitili ku Yelusalemu, napatili uhotola kuhuma kwa vakulu va kuteta va Chapanga, navasopili muchifungu vandu vamahele vevakumganisa Chapanga, ndi pavahukumiwi kukomiwa, nayidakili kuvya vakomiwa.

11 Ja rankaisin heitä usein jokaisessa synagogassa, ja vaadin heitä pilkkaamaan, ja olin heitä vastaan ylönpalttisesti vimmattu, ja vainosin heitä hamaan ulkokaupunkeihin.

Pamahele navalipisi munyumba za kukonganekela Vayawudi zoha, navajovili kwa makakala vayibela sadika yavi. Namemili ligoga ndava yavi hati navahakili mbaka mumiji ya kutali.”

12 Jonka tähden minä myös matkustin Damaskuun ylimmäisten pappein voimalla ja käskyllä.

“Kwa lihengu lenilo, nahambili kumuji wa Damasko kwa uhotola na malagizu ga vamteta va vakulu va Chapanga.

13 Puolipäivän aikaan, rakas kuningas, näin minä tiellä yhden kirkkauden taivaasta, kirkkaamman kuin auringon paisteen, joka valkeus ympäri valaisi minun ja ne, jotka minun kanssani vaelsivat.

Mtopeswa Nkosi, lukumbi nivii munjila, muhi wa saa sita nauwene lumuli luvaha kuliku wa lilanga utilangasa kuhuma kunani kwa Chapanga, wanitidili nene pamonga na vamulugendu vayangu.

14 Kuin me siis kaikki maahan lankesimme, kuulin minä äänen puhuvan minulleni ja sanovan Hebrean kielellä: Saul, Saul, miksis minua vainoot? työläs on sinun tutkainta vastaan potkia.

Tavoha tete tagwili pahi, ndi nayuwini lwami lukunijovela kwa luga ya Chiebulania, ‘Sauli, Sauli! Ndava kyani ukuning'aha? Ukujilemasa waka ngati ng'ombi yeyitakula ndonga ya bambu waki.’

15 Niin minä sanoin: Herra, kukas olet? Hän sanoi: minä olen Jesus, jota sinä vainoot.

Ndi nene namkotili, ‘Veve wayani Bambu?’ Bambu akayangula, ‘Nene ndi Yesu mweukuning'aha.

16 Mutta nouse ylös ja seiso jaloillas: sillä sitä varten minä sinulle ilmestyin, että minä asetan sinun palveliaksi ja niiden todistajaksi, joita sinä näit, niin myös niiden, joita minä vielä sinulle ilmoittava olen.

Nambu hinu yimuka, uyimayi. Nikuhumalili muni nikuvika kuvya mtangatila wangu. Ukavajovela vandu vangi mambu geugaweni lelu na gala genivii nakona kukulangisa.

17 Ja tahdon sinun päästää tästä kansasta ja pakanoista, joiden tykö minä nyt sinun lähetän,

Yati nikusangula kuhuma kwa vandu va Isilaeli na vandu vangali Vayawudi, ndi nene kwenikutuma kwavi.

18 Heidän silmiänsä avaamaan ja heitä pimeydestä valkeuteen kääntämään, että he eriäisivät saatanan vallasta Jumalan tykö, saamaan syntein anteeksiantamista ja perimistä ynnä niiden kanssa, jotka pyhitetään uskon kautta minun päälleni.

Yati ukugagubukula mihu gavi muni uvang'anamusa vahuma muchitita na kuyingila mu lumuli, vahuma muulongosi wa Setani, vamuwuyila Chapanga, muni kunisadika nene valekekeswa gevamubudili Chapanga muni vatola uhali pamonga na vandu vevahaguliwi na Chapanga.’”

19 Niin siis, rakas kuningas Agrippa! en minä ollut taivaalliselle näylle kovakorvainen,

“Ndi, Nkosi Agilipa, nabelili lepi maono ago ga kunani kwa Chapanga.

20 Vaan ilmoitin ensin niille, jotka Damaskussa ja Jerusalemissa ovat ja kaikessa Juudan maakunnassa, ja myös pakanoille, että he parannuksen tekisivät, ja kääntyisivät Jumalan puoleen, ja tekisivät parannuksen kelvollisia töitä.

Hinu natumbwili hoti kuvakokosela vandu va ku Damasko, kangi kwa vandu va ku Yelusalemu na mulima woha wa ku Yudea mewawa kwa vandu vangali Vayawudi. Navakokosili vamuwuyila Chapanga kwa kulangisa mumatendu kuvya vang'anamwiki.

21 Tämän tähden ovat Juudalaiset minun templissä ottaneet kiinni ja tahtoivat minun surmata.

Ndava ya genago Vayawudi vanikamwili Munyumba ya Chapanga, vakalinga kunikoma.

22 Mutta Jumalan avun olen minä saanut ja seisonut tähän päivään asti, todistaen sekä pienille että suurille, enkä mitään muuta sanoen kuin mitä prophetat ja Moses ovat sanoneet tulevaksi:

Nambu kwa ulonda wa Chapanga nakona muni hati lelu, nikuvajovela vadebe na vavaha. Nidandaula galagala vamlota va Chapanga na Musa vajovili yati gihumila,

23 Että Kristuksen piti kärsimän ja oleman ensimäisen kuolleiden ylösnousemisesta julistamassa valkeutta tälle kansalle ja pakanoille.

kuvya yamganili Kilisitu kung'aiswa na mutumbula kuyuka, muni akokosayi kuvya lumuli lwa usangula lukuvalangasa vandu voha, Vayawudi na vandu vangali Vayawudi.”

24 Kuin hän näin edestänsä vastasi, sanoi Festus suurella äänellä: Paavali, sinä hulluttelet, suuri oppi hulluttaa sinua.

Pauli peajikengelelayi mu malovi ago, Festo akajova kwa lwami luvaha, “Pauli! Wipenga! Usomili neju ndi wipenga luhala.”

25 Niin hän sanoi: en minä hulluttele, voimallinen Festus, vaan totuuden ja toimen sanoja puhun.

Nambu Pauli akajova, “Mtopeswa Festo, nipenga lepi mu malovi genijova ndi gachakaka na gana luhala.

26 Sillä kyllä kuningas nämät tietää, jonka tykönä minä myös rohkiasti puhun, ja en minä luule näistä mitään olevan häneltä salatun: sillä ei tämä ole loukkaassa tapahtunut.

Wamwene Nkosi, ukugamanya mambu aga, hinu nihotola kulongela kwa ukekesi palongolo yaku. Mambu genago gamanyikini kwaku muni lijambu ilo lahengiki lepi mumfiyu.

27 Uskotkos, kuningas Agrippa, prophetat? minä tiedän, ettäs uskot.

Nkosi Agilipa, wu, ukugasadika gegajoviwi na vamlota vakadeni va Chapanga? Nimanyili kuvya ukugasadika.”

28 Niin Agrippa sanoi Paavalille: ei paljo puutu, ettes minua saa kristityksi.

Agilipa akamyangula Pauli, “Wihololela kuvya mu malovi gadebe wihotola kunikulukisa kuvya Mkilisitu?”

29 Paavali sanoi: minä toivoisin Jumalalta, joko siitä puuttuis vähä eli paljo, että et ainoasti sinä, mutta myös kaikki, jotka minua tänäpänä kuulevat, tulisivat senkaltaiseksi kuin minäkin olen, paitsi näitä siteitä.

Pauli akayangula, “Nikumuyupa Chapanga kuvya mulukumbi luhupi amala lutali lepi wamwene ndu, nambu voha vevakuniyuwanila lelu vahotola kuvya ngati chenivii nene, changali kukungwa minyololo.”

30 Ja kuin hän nämät sanonut oli, nousi kuningas ylös, ja maanvanhin, ja Bernise, ja jotka heidän kanssansa istuneet olivat.

Kangi Nkosi Agilipa, mkulu Festo na Belinike na vandu voha vevatamii pamonga nawu, vakayima.

31 Ja kuin he menivät pois, puhuivat he keskenänsä, sanoen: eipä tämä mies ole mitään tehnyt, mikä kuoleman eli siteet ansainnut on.

Pevamali kuwuka ndi vajovisini, “Mundu mwenuyu ahengili lepi chindu chihakau hati kuganikiwa kukomiwa amala chifungu.”

32 Mutta Agrippa sanoi Festukselle: kyllä tämä mies olis taidettu päästää, ellei hän olisi keisariin turvannut.

Agilipa akamjovela Festo “Mundu uyu ngaihotoliki kulekekeswa kuvyaa ayupili lepi uhamula kwa Nkosi wa ku Loma.”