Teot 24
1 Viiden päivän perästä meni Ananias, ylimmäinen pappi, vanhimpain ja selväkielisen Tertulluksen kanssa maanvanhimman tykö Paavalia vastaan.
Peyahikili ligono la mhanu, Mteta mkulu Anania ahikili Kukaisalia pamonga na vagogo vangi na mmanya malagizu mmonga wa Loma, liina laki Tetulo, ndi vamhambalili mkulu wa mkowa na kumtakila Pauli.
2 Ja kuin hän oli eteen kutsuttu, rupesi Tertullus kantamaan, sanoen:
Pauli akakemelewa, na Tetulo akatumbula kumtakila, “Mtopeswa Felikisi, ulongosi waku utiletili uteke uvaha na kavili utiletili mang'amusi gamahele gabwina ndava ya vandu vitu.
3 Me elämme hyvässä rauhassa sinun kauttas, ja ne asiat, jotka tässä kansassa oikein ja hyvin tehnyt ovat sinun toimellas, voimallinen Feliks, me aina ja joka paikassa hyväksi otamme kaikella kiitoksella.
Lijambu lenili tikulipokela cha luheku magono goha na tikusengusa neju.
4 Vaan etten minä sinua kauvan viivyttäisi, rukoilen minä sinua, ettäs pikimiltäs meitä kuulisit, sinun vakuutes tähden.
Nambu changali kuyagisa lukumbi lutali, chondi kwa lipyana laku utiyuwanila padebe malovi gitu.
5 Sillä me olemme löytäneet tämän miehen vahingolliseksi, joka nostaa kapinan kaikille Juudalaisille ympäri koko maanpiirin, ja on Natsarealaisten eriseuran päämies.
Tihumbwili kuvya mundu uyu avi na luhonda, mtumbulanu wa chitututu pagati ya Vayawudi kila pandu pamulima. Mewawa ndi chilongosi wa chikundi cha njila ya kumuyupa Chapanga chechikemelewa va Nazaleti.
6 Hän on kiusannut templiäkin riivata; jonka tähden me otimme hänen kiinni ja tahdoimme tuomita hänen meidän lakimme jälkeen.
Na hati alingili kuhakasa Nyumba ya Chapanga, tete tamkamwili. Taganili kumuhukumwa kwa mhilu witu.
7 Mutta sodanpäämies Lysias tuli suurella väellä siihen sekaan ja päästi hänen meidän käsistämme,
Nambu Lusia mkulu wa msambi abwelili na kumuwusa pagati yitu kwa makakala,
8 Ja käski hänen päällekantajansa tulla sinun tykös; josta sinä taidat itse tutkien ymmärtää kaikista niistä, joita me hänen päällensä kannamme.
Wamwene ngati ukumkota mundu uyu yati wimanyalila mambu gala getamtakili tete.”
9 Ja Juudalaiset tähän myös mielistyivät, sanoen niin olevan.
Vayawudi kwa pamonga vakayidakila na kujova goha ago ndi gachakaka.
10 Niin Paavali vastasi, kuin maanvanhin häntä viittasi puhumaan: että minä tiedän sinun monta ajastaikaa olleen tämän kansan tuomarina, tahdon minä pelkäämättä edestäni vastata.
Kangi mkulu Felikisi akamlangisa Pauli kujova, mwene akajova, “Nimanyili kuvya veve ndi mhamula mihalu wa magono gamahele wa vandu vitu, nihekelela kujikengelela namwene.
11 Sillä sinä taidat ymmärtää, ettei enempi ole kuin kaksitoistakymmentä päivää, sittekuin minä menin ylös Jerusalemiin rukoilemaan.
Wihotola kumanya kuvya gapiti lepi magono kumi na gavili kuhumila penahambili ku Yelusalemu kumuyupa Chapanga.
12 Ja ei he ole minua templissäkään löytäneet kamppailemasta yhdenkään kanssa, ei kapinaa nostamasta kansan seassa, ei synagogissa, eikä kaupungissa.
Vandu ava vanikoli lepi nikotana na mundu yoyoha amala vanikoli lepi nikuvakoakeha vandu mu Nyumba ya Chapanga amala munyumba za kukonganekela Vayawudi, amala pandu popoha pamuji wenuwo.
13 Ei he myös taida niitä vahvistaa, mitä he nyt minun päälleni kantavat.
Vihotola lepi kujova uchakaka wa mambu aga gevakunitakila.
14 Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä tämän tien kautta, jonka he eriseuraksi kutsuvat, niin palvelen minun isäini Jumalaa, että minä uskon kaikki, mitkä laissa ja prophetaissa kirjoitetut ovat,
Nambu chindu cheniyidakila ndi kuvya nikumuhengela Chapanga wa vagogo vitu, nitama mukulanda Njila yevikemela chikundi cha njila ya kumuyupa Chapanga. Nene nisadika goha gegayandikiwi muhitabu ya malagizu na muhitabu ya vamlota va Chapanga.
15 Ja pidän sen toivon Jumalan puoleen, jota hekin itse odottavat, että kuolleiden ylösnousemus pitää oleman, sekä vanhurskasten että vääräin.
Nene nikumsadika Chapanga ngati chavisadika vandu ava, kuvya vandu vevamganisa na vevakum'budila Chapanga voha ya viyuka kwevafwili.
16 Ja sentähden minä harjoitan itsiäni aina pitämään pahentamattoman omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä.
Ndava yeniyo nikujikangamalisa magono goha kutama wumi wa bwina changali kumbudila Chapanga na vandu.”
17 Mutta kuin minä monen ajastajan perästä tulin almua ja uhria kansalleni tekemään:
“Panakatamili kutali mumiyaka yamahele, nawuyili ku Yelusalemu muni nivaletela vakolonjinji vayangu mtangatilu na kuwusa luteta.
18 Joissa muutamat Juudalaiset Asiasta löysivät minun puhdistettuna templissä, ilman yhtäkään kapinaa ja meteliä,
Lukumbi lwe nahengayi mambu ago ndi pavanikolili Munyumba ya Chapanga, namali kuwusa luteta lwa kunyambiswa. Pavi lepi msambi wa vandu amala chitututu.
19 Joidenka tulis sinun tykönäs läsnä olla ja kantaa, jos heillä jotakin on minua vastaan.
Nambu kwavili na Vayawudi vangi kuhuma mulima wa ku Asia, venavo ndi veviganikiwa kuhika palongolo yaku na kunitakila ngati vana lilovi la kujova ndava yangu.
20 Eli sanokaan nämät itse, jos he jotakin vääryyttä ovat minussa löytäneet, koska minä seisoin raadin edessä.
Amala, vandu ava vevavi penapa vajova chenibudili pevanikolili niyimili palongolo ya libanji lavi likulu.
21 Mutta tämän yhden sanan tähden, jonka minä heidän seassansa seisoissani, kuolleiden ylösnousemisesta, huusin, minä teiltä tänäpänä tuomitaan.
Ndi malovi ndu aga genajovili panakavili palongolo yavi, ‘Mukunihamula lelu iyi ndava ya kusadika kuvya vevafwili yati viyuka.’”
22 Kuin Feliks tämän kuuli, viivytti hän heitä; sillä hän tiesi hyvin tämän tien menon, ja sanoi: kuin Lysias sodanpäämies alas tulee, niin minä tahdon tutkia teidän asianne.
Hinu Felikisi, mweamanyili bwina njila yeniyo, akahegelesa muhalu wula mu ligono lingi. Akavajovela, “Yati nihamula muhalu uwu lukumbi Lusia Mkulu wa msambi, peibwela.”
23 Ja käski sadanpäämiehen kätkeä Paavalin, ja antoi hänen saada levon, ja ettei yhtäkään hänen omistansa kiellettäisi häntä palvelemasta taikka käymästä hänen tykönänsä.
Kangi akamlagiza chilongosi wa manjolinjoli yula vamlindalila Pauli, nambu avyai mukulekekeswa padebe, vankozi vaki vayidakiliwa kumtangatila.
24 Mutta muutamain päiväin perästä tuli Feliks emäntänsä Drusillan kanssa, joka Juudalainen oli, ja kutsutti Paavalin eteensä, ja kuulteli häntä uskosta Kristuksen päälle.
Mu magono gegagelekili Felikisi abwelili pamonga na mdala waki Dilusila mweavi Myawudi. Akalagiza Pauli aletewayi, akamyuwanila ilongela ndava ya kumsadika Yesu Kilisitu.
25 Mutta kuin hän puhui vanhurskaudesta ja puhtaasta elämästä ja tulevaisesta tuomiosta, peljästyi Feliks, ja vastasi: mene tällä haavalla matkaas; vaan kuin minä saan tilan, niin minä sinun tyköni kutsutan.
Nambu lukumbi Pauli peatumbwili kudandaula gakumganisa Chapanga, na kujiyepesa na uhamula wa Chapanga wewibwela, Felikisi ayogwipi, akajova, “Ndava hinu wihotola kuhamba, yati nikukukemela kavili panipata nafwasi.”
26 Toivoi myös Paavalilta hänellensä rahaa annettavan, että hän olis hänen päästänyt, jonka tähden hän myös usein hänen tykönsä kutsutti ja puheli hänen kanssansa.
Lukumbi lwenulo alindila manya Pauli ngaampeli mashonga. Ndava ya yeniyo amkemela pamahele kulongela nayu.
27 Kuin kaksi ajastaikaa kulunut oli, tuli Porkius Festus Feliksen siaan. Mutta Feliks tahtoi Juudalaisten mieltä noutaa ja jätti Paavalin sidottuna.
Payamaliki miyaka yivili, Polikio Festo akavya Mkulu wa ku Yudea. Nambu Felikisi ndava ya kujiganisa kwa Vayawudi, mwene akamlekekesa Pauli kuhuma muchifungu.
