Teot 24
1 Viiden päivän perästä meni Ananias, ylimmäinen pappi, vanhimpain ja selväkielisen Tertulluksen kanssa maanvanhimman tykö Paavalia vastaan.
Hnin nga phoeiah khosoihham Ananias neh a ham rhoek hlangvang, Tertullus kah hlangcal pakhat te ha pawk. Amih loh Paul te khoboei taengah a phoe uh.
2 Ja kuin hän oli eteen kutsuttu, rupesi Tertullus kantamaan, sanoen:
Te vaengah anih aka paelnaeh te Terttullus loh pahoi a khue tih, “Nang lamloh ngaimongnah muep ka dang uh tih, na khokhannah lamloh namtom he picainah la coeng.
3 Me elämme hyvässä rauhassa sinun kauttas, ja ne asiat, jotka tässä kansassa oikein ja hyvin tehnyt ovat sinun toimellas, voimallinen Feliks, me aina ja joka paikassa hyväksi otamme kaikella kiitoksella.
Hlangcong Phelix tah uemonah boeih neh khotomrhali boeih ah ka doe uh.
4 Vaan etten minä sinua kauvan viivyttäisi, rukoilen minä sinua, ettäs pikimiltäs meitä kuulisit, sinun vakuutes tähden.
Tedae nang puet kan toehoeih pawt ham khaw kodonah neh kaimih taengah bawt na hnatun ham kam bih.
5 Sillä me olemme löytäneet tämän miehen vahingolliseksi, joka nostaa kapinan kaikille Juudalaisille ympäri koko maanpiirin, ja on Natsarealaisten eriseuran päämies.
Hekah hlang he duektahaw lamni ka hmuh uh. Lunglai pumkah Judah rhoek boeih te olpungnah neh a vueh tih Nazareth buhlaelh kah a lu la om.
6 Hän on kiusannut templiäkin riivata; jonka tähden me otimme hänen kiinni ja tahdoimme tuomita hänen meidän lakimme jälkeen.
Anih long he bawkim khaw poeih ham a cuekcawn dongah ni amah khaw ka tuuk uh.
7 Mutta sodanpäämies Lysias tuli suurella väellä siihen sekaan ja päästi hänen meidän käsistämme,
Kaimih loh anih ka paelnaeh uh te,
8 Ja käski hänen päällekantajansa tulla sinun tykös; josta sinä taidat itse tutkien ymmärtää kaikista niistä, joita me hänen päällensä kannamme.
boeih ming van ham anih lamkah he namah long ni na cae thai eh.
9 Ja Juudalaiset tähän myös mielistyivät, sanoen niin olevan.
Te tlam te om sak ham a ti uh dongah Judah rhoek long khaw a kotluep uh,” a ti nah.
10 Niin Paavali vastasi, kuin maanvanhin häntä viittasi puhumaan: että minä tiedän sinun monta ajastaikaa olleen tämän kansan tuomarina, tahdon minä pelkäämättä edestäni vastata.
Khoboei kah a mikhip te Paul loh a doo tih, “Namtom taengah he kum te yet laitloekkung la na om dongah, kai kah ka huul uh kawng he phaeng hmat mai.
11 Sillä sinä taidat ymmärtää, ettei enempi ole kuin kaksitoistakymmentä päivää, sittekuin minä menin ylös Jerusalemiin rukoilemaan.
Jerusalem la ka cet tih ka bawk, te lamloh hnin hlainit pataeng puet ka om pawt te na ming thai.
12 Ja ei he ole minua templissäkään löytäneet kamppailemasta yhdenkään kanssa, ei kapinaa nostamasta kansan seassa, ei synagogissa, eikä kaupungissa.
Bawkim khuiah khat khat neh ka oelh uh khaw, tunim neh kho takuem ah hlangping a thinrhihnah ham ka saii khaw a hmuh uh heet moenih.
13 Ei he myös taida niitä vahvistaa, mitä he nyt minun päälleni kantavat.
Tahae kah kai m'paelnaeh uh kawng te khaw namah taengah a tueng sak uh thai moenih.
14 Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä tämän tien kautta, jonka he eriseuraksi kutsuvat, niin palvelen minun isäini Jumalaa, että minä uskon kaikki, mitkä laissa ja prophetaissa kirjoitetut ovat,
Tedae pacut Pathen te ka bawk dongah a longim neh nang taengah buhlaelh n'ti na uh te khaw ka ming. Kai tah olkhueng neh tonghma cabu khuiah a daek vanbangla boeih ka tangnah.
15 Ja pidän sen toivon Jumalan puoleen, jota hekin itse odottavat, että kuolleiden ylösnousemus pitää oleman, sekä vanhurskasten että vääräin.
Pathen taengah ngaiuepnah aka khueh amamih rhoek long khaw aka dueng neh aka halang taengah om la aka cai thohkoepnah te ni a lamtawn uh.
16 Ja sentähden minä harjoitan itsiäni aina pitämään pahentamattoman omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä.
Te dongah Pathen neh hlang taengah a cuemhmuet la mingcimnah khueh yoeyah ham ni kamah khaw ka cue uh.
17 Mutta kuin minä monen ajastajan perästä tulin almua ja uhria kansalleni tekemään:
Kum te yet te ka namtu taengah doedannah ka saii tih hmueih nen khaw ka pawk hmaih.
18 Joissa muutamat Juudalaiset Asiasta löysivät minun puhdistettuna templissä, ilman yhtäkään kapinaa ja meteliä,
Bawkim khuiah ka ciim uh te m'hmuh vaengah hlangping nen pawt tih, olpungnah moenih.
19 Joidenka tulis sinun tykönäs läsnä olla ja kantaa, jos heillä jotakin on minua vastaan.
Tedae Asia lamkah Judah hlangvang khaw om ngawn. Kai m'paelnaeh thil ham khaw khat khat ni a. khueh uh atah amamih te namah hmaiah a om ham a kuek.
20 Eli sanokaan nämät itse, jos he jotakin vääryyttä ovat minussa löytäneet, koska minä seisoin raadin edessä.
Te phoeiah kai kah boethae a kungsut la a hmuh uh te khoboei hmaiah amamih rhoek loh thui uh saeh.
21 Mutta tämän yhden sanan tähden, jonka minä heidän seassansa seisoissani, kuolleiden ylösnousemisesta, huusin, minä teiltä tänäpänä tuomitaan.
Aka duek rhoek kah thohkoepnah kawng neh amih ka pai thil ka pang thil. Te phoeiah ol kamat khaw ka cal moenih. Te dongah ni tihnin ah kai he nangmih loh lai nan tloek thil uh,” a ti nah.
22 Kuin Feliks tämän kuuli, viivytti hän heitä; sillä hän tiesi hyvin tämän tien menon, ja sanoi: kuin Lysias sodanpäämies alas tulee, niin minä tahdon tutkia teidän asianne.
Tedae a longim te tuektuek a ming vaengah Phelix loh amih te a dang pah tih, “Rhalboeipa Lusias ha pawk vaengah nangmih ham lai ka cae bitni,” a ti nah.
23 Ja käski sadanpäämiehen kätkeä Paavalin, ja antoi hänen saada levon, ja ettei yhtäkään hänen omistansa kiellettäisi häntä palvelemasta taikka käymästä hänen tykönänsä.
Anih aka tawt ham neh anih aka khut te rholrhak pawt ham neh hilhoemnah khueh pah ham rhalboei te a uen.
24 Mutta muutamain päiväin perästä tuli Feliks emäntänsä Drusillan kanssa, joka Juudalainen oli, ja kutsutti Paavalin eteensä, ja kuulteli häntä uskosta Kristuksen päälle.
Tedae khohnin bet a di phoeiah Phelix neh a yuu Judah nu la aka om Drusilla tah ha pawk rhoi tih Paul te a tah rhoi. Te vaengah Khrih Jesuh ah tangnah kawng te a taengah a yaak.
25 Mutta kuin hän puhui vanhurskaudesta ja puhtaasta elämästä ja tulevaisesta tuomiosta, peljästyi Feliks, ja vastasi: mene tällä haavalla matkaas; vaan kuin minä saan tilan, niin minä sinun tyköni kutsutan.
Te dongah duengnah, kuemsuemnah, aka lo ham laitloeknah kawng te a thuingong pah vaengah Phelix tah lakueng ngaiha la om tih, “Tahae atah na caeh ham om mai coeng, a tue te ka dang vaengah nang te kang khue bitni,” a ti nah.
26 Toivoi myös Paavalilta hänellensä rahaa annettavan, että hän olis hänen päästänyt, jonka tähden hän myös usein hänen tykönsä kutsutti ja puheli hänen kanssansa.
Tedae anih te Paul loh tangka khaw m'paek mai ni tila a ngaiuep pahoi. Te dongah Paul te puet a tah tih a taengah ol a thui pah.
27 Kuin kaksi ajastaikaa kulunut oli, tuli Porkius Festus Feliksen siaan. Mutta Feliks tahtoi Juudalaisten mieltä noutaa ja jätti Paavalin sidottuna.
Kumhnih a cup vaengah Phelix kah rhaenghmuen te Phesto Porkio loh a loh. Te vaengah Phelix loh Judah rhoek taengah lungvatnah tueng sak a ngaih dongah Paul te a khoh tih a caehtak.
