Teot 23

1 Niin Paavali katsahti raadin päälle ja sanoi: miehet, rakkaat veljet! minä olen kaikella hyvällä tunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti.

Paul, olhando com firmeza para o conselho, disse: “Irmãos, tenho vivido diante de Deus em toda boa consciência até hoje”.

2 Niin ylimmäinen pappi Ananias käski niitä, jotka läsnä seisoivat, lyödä häntä vasten suuta.

O sumo sacerdote, Ananias, ordenou aos que estavam ao seu lado que o golpeassem na boca.

3 Paavali sanoi hänelle: lyököön sinua Jumala, sinä valkeaksi tehty seinä! istutko sinä ja tuomitset minua lain jälkeen, ja käsket minua lyödä vastoin lakia?

Então Paulo disse a ele: “Deus vai te bater, sua parede caiada de branco! Você se senta para me julgar de acordo com a lei, e me ordena que seja golpeado contrariamente à lei”?

4 Mutta ne, jotka läsnä seisoivat, sanoivat: kiroiletko sinä ylimmäistä Jumalan pappia?

Aqueles que ficaram parados disseram: “Você maligna o sumo sacerdote de Deus”?

5 Paavali sanoi: en minä tietänyt, rakkaat veljet, häntä ylimmäiseksi papiksi; sillä kirjoitettu on: sinun kansas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.

Paul disse: “Eu não sabia, irmãos, que ele era sumo sacerdote. Pois está escrito: 'Não falareis mal de um governante do vosso povo'”.

6 Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.

Mas quando Paulo percebeu que uma parte era de saduceus e a outra de fariseus, gritou no conselho: “Homens e irmãos, eu sou um fariseu, um filho de fariseus”. A respeito da esperança e ressurreição dos mortos, estou sendo julgado”!

7 Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.

Quando ele disse isto, surgiu uma discussão entre os fariseus e saduceus, e a multidão se dividiu.

8 Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.

Pois os saduceus dizem que não há ressurreição, nem anjo, nem espírito; mas os fariseus confessam tudo isso.

9 Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.

Um grande clamor surgiu, e alguns dos escribas da parte dos fariseus se levantaram, e contenderam, dizendo: “Não encontramos nenhum mal neste homem. Mas se um espírito ou um anjo falou com ele, não lutemos contra Deus”!

10 Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.

Quando surgiu uma grande discussão, o comandante, temendo que Paulo fosse despedaçado por eles, ordenou aos soldados que descessem e o levassem à força do meio deles e o levassem para o quartel.

11 Mutta yöllä sen jälkeen seisoi Herra hänen tykönänsä ja sanoi: ole vahvassa turvassa, Paavali! sillä niinkuin sinä olet minusta Jerusalemissa todistanut, niin sinun pitää Roomissakin todistaman.

Na noite seguinte, o Senhor ficou ao seu lado e disse: “Anima-te, Paulo, pois como tu testemunhaste sobre mim em Jerusalém, assim tu deves testemunhar também em Roma”.

12 Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat muutamat Juudalaisista ja sadattelivat itsiänsä, sanoen, ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman, kuin he Paavalin olisivat tappaneet.

Quando chegou o dia, alguns judeus se uniram e se amarraram sob uma maldição, dizendo que não comeriam nem beberiam até que tivessem matado Paulo.

13 Ja niitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä, jotka tämän valan tehneet olivat.

Havia mais de quarenta pessoas que haviam feito esta conspiração.

14 Ne menivät ylimmäisten pappein ja vanhimpain tykö, ja sanoivat: me olemme sadatuksilla meitämme kironneet, ei ennen einettä maistavamme kuin me Paavalin tapamme.

Eles vieram aos sacerdotes chefes e aos anciãos, e disseram: “Nós nos amarramos sob uma grande maldição para não saborear nada até que matássemos Paulo.

15 Nyt siis ilmoittakaat sodanpäämiehelle ja raadille, että hän huomenna tois hänen teidän eteenne, niinkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa; mutta ennenkuin hän lähestyy, olemme me valmiit häntä tappamaan.

Agora, portanto, vocês com o conselho informam ao comandante que ele deve trazê-lo até vocês amanhã, como se vocês fossem julgar seu caso com mais exatidão. Estamos prontos para matá-lo antes que ele se aproxime”.

16 Kuin Paavalin sisaren poika heidän väijymisensä kuuli, meni hän leiriin ja ilmoitti nämät Paavalille.

Mas o filho da irmã de Paul ouviu que eles estavam esperando, e ele veio e entrou no quartel e disse a Paul.

17 Niin Paavali kutsui yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi: vie tämä nuorukainen sodanpäämiehen tykö; sillä hänellä on jotakin hänelle sanomista.

Paulo convocou um dos centuriões e disse: “Tragam este jovem ao comandante, pois ele tem algo a lhe dizer”.

18 Niin hän otti sen ja saatti hänen sodanpäämiehen tykö, ja sanoi: sidottu Paavali kutsui minun tykönsä ja rukoili minua tätä nuorukaista sinun tykös saattaa, jolla on sinulle jotakin sanomista.

Então ele o levou e o trouxe ao comandante e disse: “Paulo, o prisioneiro, me convocou e me pediu para trazer este jovem até você. Ele tem algo a lhe dizer”.

19 Niin sodanpäämies rupesi hänen käteensä, ja vei hänen erinänsä, ja kyseli häneltä: mitä se on, mitä sinulla on minulle ilmoittamista?

O comandante pegou-o pela mão e, indo embora, perguntou-lhe em particular: “O que é que você tem a dizer-me?

20 Niin hän sanoi: Juudalaiset ovat päättäneet sinua rukoilla, ettäs huomenna tuottaisit Paavalin raadin eteen, niinkuin he jotakin todempaa häneltä kuuntelisivat.

Ele disse: “Os judeus concordaram em pedir-lhe que leve Paulo ao conselho amanhã, como se tivesse a intenção de inquirir um pouco mais com mais precisão sobre ele.

21 Mutta älä heitä tottele; sillä enempi kuin neljäkymmentä miestä väijyy häntä, jotka ovat heitänsä sadattaneet, ei ennen syövänsä eikä juovansa, kuin he hänen tappaisivat: ja he ovat nyt valmiit odottamassa sinun lupaamistas.

Portanto, não se renda a eles, pois mais de quarenta homens estão à sua espera, que se obrigaram sob uma maldição a não comer nem beber até que o tenham matado”. Agora eles estão prontos, procurando a promessa de vocês”.

22 Niin sodanpäämies laski nuorukaisen matkaansa ja haasti häntä kellenkään sanomasta, että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.

Então o comandante deixou o jovem ir, acusando-o: “Não diga a ninguém que você me revelou estas coisas”.

23 Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: valmistakaat kaksisataa sotamiestä menemään Kesareaan, ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä, ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä.

Ele chamou para si dois dos centuriões e disse: “Prepare duzentos soldados para irem até Cesaréia, com setenta cavaleiros e duzentos homens armados com lanças, na terceira hora da noite”.

24 Ja valmistakaat muutamia juhtia, että he Paavalin niiden päälle istuttavat ja vievät terveenä maanvanhimman Feliksen tykö.

He pediu-lhes que fornecessem montarias, para que pudessem colocar Paulo em uma, e levá-lo em segurança a Félix, o governador.

25 Ja kirjoitti kirjan tällä tavalla:

Ele escreveu uma carta como esta:

26 Klaudius Lysias sille jalolle maanvanhimmalle Felikselle terveyttä!

“Claudius Lysias ao mais excelente governador Félix: Saudações.

27 Tämän miehen olivat Juudalaiset ottaneet kiinni ja tahtoivat hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sotaväellä sekaan ja tempasin hänen pois, että minä ymmärsin hänen Roomalaisen olevan.

“Este homem foi apreendido pelos judeus, e estava prestes a ser morto por eles quando eu vim com os soldados e o salvei, depois de saber que era um romano.

28 Ja kuin minä pyysin syytä tietää, mistä he häntä nuhtelivat, niin minä vein hänen heidän raatinsa eteen,

Desejando saber a causa pela qual o acusaram, eu o levei ao conselho deles.

29 Ja löysin kannettavan hänen päällensä heidän lakinsa kysymyksistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään kuoleman eli sidetten syytä.

Encontrei-o para ser acusado sobre questões de sua lei, mas não para ser acusado de nada digno de morte ou de prisão.

30 Ja kuin minulle siitä väijymisestä ilmoitettiin, jota Juudalaiset hänelle valmistivat, lähetin minä kohta hänen sinun tykös, ja sanoin hänen päällekantajillensa: mitä teillä on häntä vastaan, niin sanokaat maanvanhimman edessä. Ole hyvästi!

Quando me disseram que os judeus esperavam pelo homem, eu o enviei imediatamente a você, acusando seus acusadores também para apresentar suas acusações contra ele diante de você. Adeus”.

31 Ja sotamiehet ottivat Paavalin, niinkuin heille käsketty oli, ja veivät hänen yöllä Antipatrideen.

Então os soldados, cumprindo suas ordens, levaram Paulo e o trouxeram à noite para Antipatris.

32 Ja toisena päivän antoivat he ratsasmiesten häntä seurata ja palasivat leiriin.

Mas no dia seguinte deixaram os cavaleiros para ir com ele, e voltaram para o quartel.

33 Kuin he tulivat Kesareaan ja antoivat kirjan maanvanhimmalle, niin he asettivat myös Paavalin hänen eteensä.

Quando chegaram a Cesaréia e entregaram a carta ao governador, também apresentaram Paulo a ele.

34 Kuin maanvanhin oli kirjan lukenut ja kysynyt, kusta maakunnasta hänen piti oleman; ja että hän ymmärsi hänen Kilikiasta olevan,

Quando o governador a leu, ele perguntou de que província ele era. Quando ele entendeu que era da Cilícia, ele disse:

35 Minä tahdon sinua kuulla, sanoi hän, kuin myös sinun päällekantajas tulevat edes. Ja käski kätkeä hänen Herodeksen raatihuoneeseen.

“Eu o ouvirei plenamente quando seus acusadores também chegarem”. Ele ordenou que ele fosse mantido no palácio de Herodes.