Teot 23
1 Niin Paavali katsahti raadin päälle ja sanoi: miehet, rakkaat veljet! minä olen kaikella hyvällä tunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti.
Pauli avalolokisi takataka vandu vevakonganiki palibanji vala na kujova, “Valongo vangu, mbaka lelu iyi nihotwili kutama kwa kuhenga gakumganisa Chapanga.”
2 Niin ylimmäinen pappi Ananias käski niitä, jotka läsnä seisoivat, lyödä häntä vasten suuta.
Mkulu wa kuteta wa Chapanga, mweikemiwa Anania akalagazila vevayimili papipi na Pauli vampamanda likofi mumlomo.
3 Paavali sanoi hänelle: lyököön sinua Jumala, sinä valkeaksi tehty seinä! istutko sinä ja tuomitset minua lain jälkeen, ja käsket minua lyödä vastoin lakia?
Hinu Pauli akamjovela, “Chapanga mwene yati akutova likofi wamwene mweukujikita mbwina, mweuvi ngati luwumba lwevabakili chokaa! Wihotola wuli kutama na kuhukumwa malagizu kuni wamwene ukugadenya malagizu genago kwa kulagiza nene nitoviwayi?”
4 Mutta ne, jotka läsnä seisoivat, sanoivat: kiroiletko sinä ylimmäistä Jumalan pappia?
Vandu vevayimili penapo vakamjovela Pauli “Ukumliga Mteta Mkulu wa Chapanga!”
5 Paavali sanoi: en minä tietänyt, rakkaat veljet, häntä ylimmäiseksi papiksi; sillä kirjoitettu on: sinun kansas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.
Pauli akajova, “Valongo vangu, namanyili lepi ngati mwene ndi Mteta Mkulu wa Chapanga. Ndava muni Mayandiku Gamsopi gijova, ‘Ukotoka kujova gahakau kumvala chilongosi wa vandu vaku.’”
6 Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.
Lukumbi lwenulo ndi Pauli amali kumanya vandu vangi mu libanji lila vavi Vafalisayu na vangi Vasadukayu. Akajova kwa lwami luvaha, “Valongo vangu, nene namfalisayu mwana wa mfalisayu. Vanitakili mu libanji kuvya nisadika vandu vevafwili yati viyuka.”
7 Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.
Peamali kujova malovi ago kanyata ukahumila muhutanu pagati ya Vafalisayu na Vasadukayu mngonganu wapechengini.
8 Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.
Muhutanu wene wavi, Vasadukayu vijova kuvya vandu vevafwili viyuka lepi, vavi lepi vamitumu va kunani kwa Chapanga. Mpungu nawene uvi lepi. Nambu Vafalisayu visadika goha ago gadatu.
9 Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.
Pakavya na njowo zamahele neju ndi vawula vangi va chikundi cha Vafalisayu vakayima na kujovesana kwa makakala, “Tichiweni lepi chihakau chochoha kwa mundu uyu, pangi kuvya mpungu amala mtumu wa kunani kwa Chapanga valongili nayu.”
10 Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.
Muhutanu wavi uvaha neju hati mkulu wa msambi ayogwipi kuvya Pauli yati vakumpapulana hipandi hipandi. Ndi avalagizi manjolinjoli waki kuyingila pagati yaki, vamuwusayi Pauli na kumuwuyisa muchifungu.
11 Mutta yöllä sen jälkeen seisoi Herra hänen tykönänsä ja sanoi: ole vahvassa turvassa, Paavali! sillä niinkuin sinä olet minusta Jerusalemissa todistanut, niin sinun pitää Roomissakin todistaman.
Kilu yiyoyo Bambu akamuhumila Pauli na kumjovela “Jipolesa mtima! Cheujova ndava yangu ku Yelusalemu apa yati wikita mewa Kumuji wa Loma.”
12 Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat muutamat Juudalaisista ja sadattelivat itsiänsä, sanoen, ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman, kuin he Paavalin olisivat tappaneet.
Kwapachili Vayawudi vakakonganeka na kukita mpangu, vakalapa yati vinywa lepi amala kulya mbaka vamkomayi Pauli.
13 Ja niitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä, jotka tämän valan tehneet olivat.
Vala vevakitili mpangu wenuwo vavi neju ya vandu alobaini.
14 Ne menivät ylimmäisten pappein ja vanhimpain tykö, ja sanoivat: me olemme sadatuksilla meitämme kironneet, ei ennen einettä maistavamme kuin me Paavalin tapamme.
Ndi vakahamba kwa vakulu va vakuteta va Chapanga na vagogo, vakajova, “Tete tiviki chilapu yati nakulya chindu chochoha mbaka timkomayi Pauli.
15 Nyt siis ilmoittakaat sodanpäämiehelle ja raadille, että hän huomenna tois hänen teidän eteenne, niinkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa; mutta ennenkuin hän lähestyy, olemme me valmiit häntä tappamaan.
Hinu, nyenye pamonga na libanji mutuma ujumbi kwa mkulu wa msambi muni amletayi Pauli kwinu kudetekesa kuvya mwigana kuyuwana malovi goha ga kumvala mwene. Tijitendelekili kumkoma kwakona hati kuhika kwa nyenye.”
16 Kuin Paavalin sisaren poika heidän väijymisensä kuuli, meni hän leiriin ja ilmoitti nämät Paavalille.
Nambu mwana wa mlumbu waki Pauli ayuwini mpangu wula, ndi akahamba muchifungu kumjovela Pauli malovi genago.
17 Niin Paavali kutsui yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi: vie tämä nuorukainen sodanpäämiehen tykö; sillä hänellä on jotakin hänelle sanomista.
Kangi Pauli akamkemala mmonga wa valonda, akamjovela “Mtola msongolo mwenuyu, mpeleka kwa chilongosi wa msambi muni avi na lijambu la kumjovela.”
18 Niin hän otti sen ja saatti hänen sodanpäämiehen tykö, ja sanoi: sidottu Paavali kutsui minun tykönsä ja rukoili minua tätä nuorukaista sinun tykös saattaa, jolla on sinulle jotakin sanomista.
Ndi akamtola na kuhamba nayu mbaka kwa mkulu wa msambi akamjovela, “Pauli mweavimuchifungu yula anikemili na kuniyupa nimletayi msongolo uyu kwa veve muni avi na lilovi leigana kukujovela.”
19 Niin sodanpäämies rupesi hänen käteensä, ja vei hänen erinänsä, ja kyseli häneltä: mitä se on, mitä sinulla on minulle ilmoittamista?
Mkulu wa msambi akamkamula chiwoko msongolo yula na kuhamba nayu pandu pachiepela, akamkota, “Ugana kunijovela kyani?”
20 Niin hän sanoi: Juudalaiset ovat päättäneet sinua rukoilla, ettäs huomenna tuottaisit Paavalin raadin eteen, niinkuin he jotakin todempaa häneltä kuuntelisivat.
Na akajova, “Vayawudi vayidakilini kukuyupa umpeleka Pauli chilau pa libanji chakudetekesela vandu va libanji vigana kuyuwana hotohoto malovi gaki.
21 Mutta älä heitä tottele; sillä enempi kuin neljäkymmentä miestä väijyy häntä, jotka ovat heitänsä sadattaneet, ei ennen syövänsä eikä juovansa, kuin he hänen tappaisivat: ja he ovat nyt valmiit odottamassa sinun lupaamistas.
Nambu veve belayi luyupu lwavi ndava vavi vandu neju ya alobaini vakumbajamila, vaviki chilapu vinywa lepi amala kulya chindu mbaka vamkomayi, hinu vilindila uhamula waku.”
22 Niin sodanpäämies laski nuorukaisen matkaansa ja haasti häntä kellenkään sanomasta, että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.
Mkulu wa msambi akamleka awuka, akambesa akotoka kumjovela mundu yoyoha kuvya anidandaulili.
23 Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: valmistakaat kaksisataa sotamiestä menemään Kesareaan, ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä, ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä.
Kangi Mkulu wa msambi akavakemela vakulu vaki vavili va vachilongosi akavalagiza, “Mutendelekela manjolinjoli miya zivili, vakwela falasi sabini, na manjolinjoli miya zivili wa migoha, vahamba ku Kaisalia, muwuka kwakona kuhika saa yidatu ya kilu lelu.
24 Ja valmistakaat muutamia juhtia, että he Paavalin niiden päälle istuttavat ja vievät terveenä maanvanhimman Feliksen tykö.
Mutendelekela falasi yungi ndava kumgega Pauli, mumhikisa changalemaswa kwa Felikisi Mkulu wa ku Yudea.”
25 Ja kirjoitti kirjan tällä tavalla:
Mkulu wa msambi yula ndi akayandika balua iyi,
26 Klaudius Lysias sille jalolle maanvanhimmalle Felikselle terveyttä!
“Nene Kilaudio Lusia nikuyandikila mtopeswa mkulu Felikisi. Tikuwoni!
27 Tämän miehen olivat Juudalaiset ottaneet kiinni ja tahtoivat hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sotaväellä sekaan ja tempasin hänen pois, että minä ymmärsin hänen Roomalaisen olevan.
Mundu uyu akamuliwi na Vayawudi na vavi papipi kumkoma, penayuwini kuvya mwene mkolonjinji wa ku Loma, nikahamba pamonga na chikundi cha manjolinjoli, nikamkengelela.
28 Ja kuin minä pyysin syytä tietää, mistä he häntä nuhtelivat, niin minä vein hänen heidän raatinsa eteen,
Nampeliki palongolo ya libanji lavi likulu nihotola kumanya muhalu wewamtakili.
29 Ja löysin kannettavan hänen päällensä heidän lakinsa kysymyksistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään kuoleman eli sidetten syytä.
Ndi namanyili kuvya vamtakili ndava ya muhutanu wa malagizu gavi, nambu akitili lepi uhakau wowoha wewukumgana akomiwa amala akungiwa muchifungu.
30 Ja kuin minulle siitä väijymisestä ilmoitettiin, jota Juudalaiset hänelle valmistivat, lähetin minä kohta hänen sinun tykös, ja sanoin hänen päällekantajillensa: mitä teillä on häntä vastaan, niin sanokaat maanvanhimman edessä. Ole hyvästi!
Panayuwini kuvya Vayawudi vaviki mpangu wa kumkoma, nahamwili vamletayi kwaku, mewawa nivajovili vevamtakili valeta matakilu gavi kwaku.”
31 Ja sotamiehet ottivat Paavalin, niinkuin heille käsketty oli, ja veivät hänen yöllä Antipatrideen.
Hinu, manjolinjoli vala vamtolili Pauli ngati chavalagaziwi. Kilu yilayila vakamupeleka mbaka Antipatili.
32 Ja toisena päivän antoivat he ratsasmiesten häntä seurata ja palasivat leiriin.
Chilau yaki manjolinjoli va magendelu vala vawuyili kujela, vavalekili vayavi vevikwela falasi vayendelela na lugendu pamonga na Pauli.
33 Kuin he tulivat Kesareaan ja antoivat kirjan maanvanhimmalle, niin he asettivat myös Paavalin hänen eteensä.
Pavahikili ku Kaisalia, vakampela Felikisi mkulu wa mkowa balua yila na kumgotola Pauli.
34 Kuin maanvanhin oli kirjan lukenut ja kysynyt, kusta maakunnasta hänen piti oleman; ja että hän ymmärsi hänen Kilikiasta olevan,
Felikisi peamali kuyisoma balua yila akamkota Pauli ahumili mulima woki. Peamanywisi kuvya ahumili Kukilikia,
35 Minä tahdon sinua kuulla, sanoi hän, kuin myös sinun päällekantajas tulevat edes. Ja käski kätkeä hänen Herodeksen raatihuoneeseen.
akajova, “Yati nikuuyuwanila muhalu waku vala vevakutakili vakamala kuhika.” Kangi akalagiza Pauli avikiwayi munyumba ya unkosi wa Helodi na kumlindalila.
