Teot 22
1 Miehet, rakkat veljet ja isät! kuulkaat minun edesvastaustani, jonka minä teille sanon.
“'Bhalongo bha dadijhangu, mupelekisiajhi utetezi bhwa nene bhwanibetakubhomba henu kwa muenga.”
2 (Kuin he kuulivat hänen Hebrean kielellä heille puhuvan, vaikenivat he enemmin. Ja hän sanoi: )
Makutano bho bhap'eliki Paulo ilongela nabhu kwa kiebrania, bhakagudama. Akajobha,
3 Minä olen Juudalainen, Tarsossa Kilikiassa syntynyt ja tässä kaupungissa kasvatettu Gamalielin jalkain juuressa, opetettu visusti vanhimpain laissa, ja olin Jumalan puolesta kiivas, niinkuin tekin kaikki olette tänäpänä,
“Nene ne myahudi, nihogoliki mji bhwa Tarso lieneo lya Kilikia, ila nakabhili elimu katika mji obho, pamagolo pa Gamalieli. Namanyisibhu kul'engana ni njela sahihi sya sheria sya bhadadijhitu. Nene nijhenibidii jha K'yara, kama muenga mwebhoha kyamujhe lelu.
4 Ja olen tätä tietä vainonnut kuolemaan asti, sitoin ja antain ylön vankiuteen sekä miehiä että vaimoja,
Nabhatesisi kwa njela ejhe hadi kufwa; nabhakhongili bhagosi ni bhadala ni kubhasopa mu ligereza.
5 Niinkuin myös ylimmäinen pappi ja koko vanhimpain joukko minun todistajani ovat, joilta minä otin lähetyskirjat veljein tykö, ja vaelsin Damaskuun, että minä ne, jotka siellä olivat, olisin sidottuna tuonut Jerusalemiin rangaistaa.
Hata kuhani mbaha ni bhaseya bhoha bhibhwesya kupisya ushahidi kujha napokili barua kuhoma kwa bhene kwandabha jha bhalongobhangu bhabhajhele Dameski, kwanene kusafiri kulota okhu. Jhajhele nibhaletayi bhanu Yerusalemu kwa njela ili bhakongibhwayi ni kutobhibhwa.
6 Niin tapahtui minun matkassa ollessani ja lähestyissäni Damaskua puolipäivän aikaan, että suuri kirkkaus valaisi äkisti taivaasta minua ympäri.
Jhatokili pala bho nisafiri nikaribila Dameski, majira gha pamusi ghafla nuru mbaha jhikatokela kumbinguni jhikajhanda kuniangasya.
7 Ja minä lankesin maahan ja kuulin äänen minulle sanovan: Saul, Saul, miksis minua vainoot?
Nikabina pasi ni kupeleka sauti jhikanijobhela, 'Sauli, Sauli kwandayakiki ukaniudhi?'
8 Niin minä vastasin: kuka sinä olet, Herra? Hän sanoi minulle: minä olen Jesus Natsaretista, jota sinä vainoot.
Najibili, 'bhebhe wa niani, Bwana?' Akanijobhela, 'Nene na Yesu Mnazareti, ambajhe bhebhe ukaniudhi.'
9 Mutta ne, jotka minun kanssani olivat, näkivät kyllä kirkkauden ja peljästyivät, vaan ei he hänen ääntänsä kuulleet, joka minua puhutteli.
Bhala bhabhajhele pamonga ni nene bhajhibhwene nuru, ila bhapeliki lepi sauti jha jhola jhaalongeleghe ni nene.
10 Niin minä sanoin: Herra, mitä minun pitää tekemän? Mutta Herra sanoi minulle: nouse ja mene Damaskuun, ja siellä sinulle sanotaan kaikki, mitä sinun on säätty tehdäkses.
Nikajobha, 'Niketakiki, Bwana?' akanijobhela, jhemayi na ujhingilayi Dameski; okhu wibeta kujobhibhwa kila khenu kya wilondeka kubhomba.'
11 Ja koska en minä nähnyt sen valkeuden kirkkauden tähden, talutettiin minä käsistä niiltä, jotka minun kanssani olivat, ja tulin Damaskuun.
Nabhwesilepi kulola kwandabha jha muangaza bhwa nuru jhela, ndipo nikalota Dameski kwa kulongosibhwa ni mabhoko gha bhala bha bhajhe ni nene.
12 Ja siellä oli jumalinen mies lain jälkeen, Ananias niemeltä; hänellä oli hyvä todistus kaikilta Juudalaisilta, jotka siellä asuivat.
Okhu nikabhonana ni munu jhaakutibhweghe Anania, ajhele munu jhaakamili sheria ni mwenye kuheshimika mbele jha bhayahudi bhoha bhabhatamili okhu.
13 Hän tuli minun tyköni, seisoi ja sanoi minulle: rakas veljeni Saul, saa sinun näkös jälleen. Ja minä katsoin sillä hetkellä hänen päällensä.
Akahida kwa nene, akajhema palongolo pa nene, ni kujobha, 'Ndongobhangu Sauli, ubhwesiajhi kulola.' Kwa muda bholabhola nikabhwesya kulola ni kumbona.
14 Niin hän sanoi: meidän isäimme Jumala on sinun valmistanut, että sinun pitää tunteman hänen tahtonsa, ja näkemän vanhurskaan, ja kuuleman ääntä hänen suustansa.
Akajobha, 'K'yara ghwa dadijhitu akuchaguili bhebhe ubhwesyajhi kumanya mapenzi gha muene, kumbona jhola mwenye haki, ni kupeleka sauti jha jhihomela mu kinywa kya muene.
15 Sillä sinun pitää oleman hänen todistajansa kaikkein ihmisten edessä niistä, joita sinä nähnyt ja kuullut olet.
Kwandabha wibetakujha shahidi kwa muene kwa bhanu bhoha juu jha ughabhwene ni kup'eleka.
16 Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.
Basi henu kwandayikiki wilenda? Jhumukayi, ubatisibhwayi, ukasukayi dhambi sya jhobhi wakati ukalikuta lihina lya jhobhi.'
17 Niin tapahtui, kuin minä Jerusalemiin palasin ja rukoilin templissä, että minä tulin horroksiin,
Baada jha kukerebhuka Yerusalemu, na bho nisali mugati mu hekalu, jhikatokela kujha napelibhu maono.
18 Ja näin hänen minulle sanovan: riennä ja lähde kiiruusti Jerusalemista; sillä ei he ota vastaan sinun todistustas minusta.
Nikambona akanijobhela, 'Hima na ubhokayi Yerusalemu manyata, kwandabha bhibetalepi kujhedekela ushuhuda bhwa jhobhi kuhusu nene.'
19 Ja minä sanoin: Herra, itse he tietävät, että minä panin torniin ja pieksin jokaisessa synagogassa niitä, jotka sinun päälles uskoivat.
Nikajobha, 'Bwana, bhabhu bhene bhamanyili nabhafungili mu ligereza ni kubhatobha bhala bhabhakuaminili mu khila lisinagogi.
20 Ja kuin Stephanin sinun palvelias veri vuodatettiin, olin minä myös siinä läsnä, ja mielistyin hänen kuolemaansa, ja vartioitsin niiden vaatteita, jotka hänen tappoivat.
Ni damu jha Stefano shahidi ghwa jhobhi bho jhijhitiki, Nene kabhele najhele nijhemili karibu ni kujhedekela na najhele nilenda nghobho sya bhala bhabhan'komili.
21 Ja hän sanoi minulle: mene, sillä minä lähetän sinun kauvas pakanain tykö.
Lakini akanijobhela, 'Lotayi, kwandabha nene nibeta kulaghisya ulotayi patali kwa bhanu bha mataifa.”
22 Ja he kuulivat häntä tähän sanaan asti, niin he korottivat äänensä ja sanoivat: ota pois senkaltainen ihminen maan päältä; sillä ei hänen ole luvallinen elää.
Bhanu bhakanduhusu kulongela habari jha lilobhi e'le. Lakini baadaye bhakakwesya sauti ni kujobha, “mbosiajhi munu ojho mu nchi: Kwandabha sahihi aishiayi.”
23 Ja kuin he niin huusivat, heittelivät vaatteitansa ja paiskasivat tomua tuuleen,
Bho bhikwesya sauti, ni kutagha maguanda gha bhene ni kusopa malifu kunani,
24 Antoi sodanpäämies hänen viedä leiriin, ja käski piestä ja tutkittaa, että hän olis saanut tietää, minkätähden hänen päällensä niin huudettiin.
Jemedari mbaha akaamuru Paulo aletibhwayi ngomeni. Akaamuru akotibhwayi khoni itobhibhwa mijeledi, ili muene amanyayi kwandabha jhakiki bhampigileghe makelele namna jhela.
25 Kuin hän häntä nuorilla sitoi, sanoi Paavali sadanpäämiehelle, joka läsnä seisoi: onkos teidän kohtuullinen Roomalaista hosua ilman tuomitsematta?
Hata bho bhan'kongili mighojhi, Paulo akan'jobhela jhola akida jha ajhemili pamonga naku, “Je! ndo haki kwa muenga kun'tobha munu jha ajhele Mrumi na akona kuhukumibhwa?”
26 Kuin sadanpäämies sen kuuli, meni hän sodanpäämiehen tykö, ilmoitti hänelle ja sanoi: mitäs tahdot tehdä? sillä tämä mies on Roomalainen.
Yola akida bho apeliki malobhi agha akalota kwa jemedari mbaha ni kun'jobhela, akajobha, “Wilonda kubhomba kiki? kwa maana munu ojho ndo Mrumi.”
27 Niin sodanpäämies meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: sanos minulle, oletko sinä Roomalainen? Hän sanoi: olen niinkin.
Jemedari mbaha akahida ni kun'jobhela, “Nijobhelayi, je bhebhe ndo raia ghwa Rumi?” Paulo akajobha, “Ena.”
28 Ja sodanpäämies vastasi: minä olen suurella rahalla tämän kaupungin oikeuden voittanut. Mutta Paavali sanoi: minä olen myös syntynyt (Roomalainen.)
Jemedari akan'jibu, “Kwa kupetela kiasi kibhaha kya hela ndipo nakabhili uraia.” Lakini Paulo akan'jobhela, “'Nene ndo Mrumi wa kuhogoleka.”
29 Ja he läksivät kohta hänen tyköänsä tutkimasta. Ja sodanpäämies rupesi pelkäämään, sittekuin hän sai tietää, hänen Roomalaisen olevan, että hän hänen sitonut oli.
Basi bhala bhabhajhetayari kulota kun'kota bhakabhoka ni kundeka wakati bhobhuobhu. Ni jemedari ni muene akatila, bho amanyili kujha Paulo ndo Mrumi, ni kwandabha an'kongili.
30 Mutta toisena päivänä tahtoi hän visummasti tietää, minkätähden hänen päällensä Juudalaisilta kannettiin, ja päästi hänen siteistä, ja käski ylimmäiset papit ja kaiken heidän raatinsa tulla kokoon, ja antoi Paavalin tulla heidän eteensä.
Ligono lyalyafwatili, jemedari mbaha alondeghe kumanya ukweli kuhusu mashtaka gha bhayahudi dhidi jha Paulo. Efyo akambopolela fifungu fya muene akaamuru bhakuu bha makuhani ni baraza lyoha bhabhonanayi. Akandeta Paulo pasi, ni kumbeka pagati pa bhene.
