Teot 22
1 Miehet, rakkat veljet ja isät! kuulkaat minun edesvastaustani, jonka minä teille sanon.
ⲁ̅ⲛⲣⲱⲙⲉ ⲛⲁⲥⲛⲏⲩ ⲁⲩⲱ ⲛⲁⲉⲓⲟⲧⲉ ⲥⲱⲧⲙ ⲉⲧⲁⲁⲡⲟⲗⲟⲅⲓⲁ ⲉⲧϣⲟⲟⲡ ⲧⲉⲛⲟⲩ ϣⲁⲣⲱⲧⲛ
2 (Kuin he kuulivat hänen Hebrean kielellä heille puhuvan, vaikenivat he enemmin. Ja hän sanoi: )
ⲃ̅ⲛⲧⲉⲣⲟⲩⲥⲱⲧⲙ ⲇⲉ ϫⲉ ⲉϥⲛⲁϣⲁϫⲉ ⲛⲙⲙⲁⲩ ⲙⲙⲛⲧϩⲉⲃⲣⲁⲓⲟⲥ ⲁⲩⲕⲁ ⲣⲱⲟⲩ ⲛϩⲟⲩⲟ ⲁⲩⲱ ⲡⲉϫⲁϥ ϫⲉ
3 Minä olen Juudalainen, Tarsossa Kilikiassa syntynyt ja tässä kaupungissa kasvatettu Gamalielin jalkain juuressa, opetettu visusti vanhimpain laissa, ja olin Jumalan puolesta kiivas, niinkuin tekin kaikki olette tänäpänä,
ⲅ̅ⲁⲛⲅⲟⲩⲣⲱⲙⲉ ⲛⲓⲟⲩⲇⲁⲓ ⲉⲁⲩϫⲡⲟⲓ ϩⲛ ⲧⲁⲣⲥⲟⲥ ⲛⲧⲕⲓⲗⲓⲕⲓⲁ ⲉⲁⲩⲥⲁⲛⲟⲩϣⲧ ⲇⲉ ϩⲛ ⲧⲉⲓⲡⲟⲗⲓⲥ ⲉⲁⲩⲡⲁⲓⲇⲉⲩⲉ ⲙⲙⲟⲓ ϩⲛ ⲟⲩⲱⲣϫ ϩⲁⲣⲁⲧϥ ⲛⲅⲁⲙⲁⲗⲓⲏⲗ ⲉⲃⲟⲗ ϩⲙ ⲡⲛⲟⲙⲟⲥ ⲛⲛⲁⲉⲓⲟⲧⲉ ⲉⲓⲟ ⲛⲣⲉϥⲕⲱϩ ⲉⲡⲛⲟⲩⲧⲉ ⲕⲁⲧⲁ ⲑⲉ ⲉⲧⲉⲧⲛⲟ ⲙⲙⲟⲥ ⲙⲡⲟⲟⲩ ⲛⲧⲱⲧⲛ ⲧⲏⲣⲧⲛ
4 Ja olen tätä tietä vainonnut kuolemaan asti, sitoin ja antain ylön vankiuteen sekä miehiä että vaimoja,
ⲇ̅ⲁⲓⲇⲓⲱⲕⲉ ⲛⲥⲁ ⲧⲉⲓϩⲓⲏ ϣⲁϩⲣⲁⲓ ⲉⲡⲙⲟⲩ ⲉⲓⲙⲟⲩⲣ ⲛⲛⲣⲱⲙⲉ ⲁⲩⲱ ⲛⲉϩⲓⲟⲙⲉ ⲉⲓⲛⲟⲩϫⲉ ⲙⲙⲟⲟⲩ ⲉⲛⲉϣⲧⲉⲕⲱⲟⲩ
5 Niinkuin myös ylimmäinen pappi ja koko vanhimpain joukko minun todistajani ovat, joilta minä otin lähetyskirjat veljein tykö, ja vaelsin Damaskuun, että minä ne, jotka siellä olivat, olisin sidottuna tuonut Jerusalemiin rangaistaa.
ⲉ̅ⲛⲑⲉ ⲟⲛ ⲉⲣⲉⲡⲁⲣⲭⲓⲉⲣⲉⲩⲥ ⲣⲙⲛⲧⲣⲉ ⲛⲁⲓ ⲙⲛ ⲛⲉⲡⲣⲉⲥⲃⲩⲧⲉⲣⲟⲥ ⲛⲁⲓ ⲛⲧⲁⲓϫⲓ ⲛϩⲉⲛⲉⲡⲓⲥⲧⲟⲗⲏ ⲛⲧⲟⲟⲧⲟⲩ ⲁⲓⲃⲱⲕ ⲉⲇⲁⲙⲁⲥⲕⲟⲥ ⲉⲧⲣⲁⲉⲓⲛⲉ ⲟⲛ ⲛⲛⲉⲧⲙⲙⲁⲩ ⲉⲑⲓⲗⲏⲙ ϫⲉⲕⲁⲥ ⲉⲩⲉⲧⲓⲙⲱⲣⲓ ⲙⲙⲟⲟⲩ
6 Niin tapahtui minun matkassa ollessani ja lähestyissäni Damaskua puolipäivän aikaan, että suuri kirkkaus valaisi äkisti taivaasta minua ympäri.
ⲋ̅ⲁⲥϣⲱⲡⲉ ⲇⲉ ⲙⲙⲟⲓ ⲉⲓⲙⲟⲟϣⲉ ⲛⲧⲉⲣⲉⲓϩⲱⲛ ⲉϩⲟⲩⲛ ⲉⲇⲁⲙⲁⲥⲕⲟⲥ ⲙⲡⲛⲟⲩ ⲙⲙⲉⲉⲣⲉ ⲁⲩⲛⲟϭ ⲛⲟⲩⲟⲉⲓⲛ ϣⲁ ⲉϩⲣⲁⲓ ⲉϫⲱⲓ ϩⲛ ⲟⲩϣⲥⲛⲉ ⲉⲃⲟⲗ ϩⲛ ⲧⲡⲉ
7 Ja minä lankesin maahan ja kuulin äänen minulle sanovan: Saul, Saul, miksis minua vainoot?
ⲍ̅ⲁⲓϩⲉ ⲇⲉ ⲉϩⲣⲁⲓ ⲉϫⲙ ⲡⲕⲁϩ ⲁⲩⲱ ⲁⲓⲥⲱⲧⲙ ⲉⲩⲥⲙⲏ ⲉⲥϫⲱ ⲙⲙⲟⲥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ⲥⲁⲩⲗⲉ ⲥⲁⲩⲗⲉ ⲁϩⲣⲟⲕ ⲕⲡⲏⲧ ⲛⲥⲱⲓ
8 Niin minä vastasin: kuka sinä olet, Herra? Hän sanoi minulle: minä olen Jesus Natsaretista, jota sinä vainoot.
ⲏ̅ⲁⲛⲟⲕ ⲇⲉ ⲁⲓⲟⲩⲱϣⲃ ϫⲉ ⲛⲧⲕⲛⲓⲙ ⲡϫⲟⲉⲓⲥ ⲡⲉϫⲁϥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ⲁⲛⲟⲕ ⲡⲉ ⲓⲥ ⲡⲛⲁⲍⲱⲣⲁⲓⲟⲥ ⲡⲉⲧⲕⲡⲏⲧ ⲛⲥⲱϥ
9 Mutta ne, jotka minun kanssani olivat, näkivät kyllä kirkkauden ja peljästyivät, vaan ei he hänen ääntänsä kuulleet, joka minua puhutteli.
ⲑ̅ⲛⲉⲧⲙⲟⲟϣⲉ ⲇⲉ ⲛⲙⲙⲁⲓ ⲁⲩⲛⲁⲩ ⲉⲡⲟⲩⲟⲉⲓⲛ ⲁⲩⲱ ⲁⲩϣⲱⲡⲉ ϩⲛⲟⲩϩⲟⲧⲉ ⲙⲡⲟⲩⲥⲱⲧⲙ ⲇⲉ ⲉⲧⲉⲥⲙⲏ ⲙⲡⲉⲧϣⲁϫⲉ ⲛⲙⲙⲁⲓ
10 Niin minä sanoin: Herra, mitä minun pitää tekemän? Mutta Herra sanoi minulle: nouse ja mene Damaskuun, ja siellä sinulle sanotaan kaikki, mitä sinun on säätty tehdäkses.
ⲓ̅ⲡⲉϫⲁⲓ ϫⲉ ⲡϫⲟⲉⲓⲥ ⲟⲩ ⲡⲉϯⲛⲁⲁⲁϥ ⲡⲉϫⲁϥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ⲧⲱⲟⲩⲛ ⲛⲅⲃⲱⲕ ⲉϩⲟⲩⲛ ⲉⲇⲁⲙⲁⲥⲕⲟⲥ ⲁⲩⲱ ⲥⲉⲛⲁϣⲁϫⲉ ⲛⲙⲙⲁⲕ ϩⲙ ⲡⲙⲁ ⲉⲧⲙⲙⲁⲩ ⲉⲧⲃⲉ ϩⲱⲃ ⲛⲓⲙ ⲛⲧⲁⲓⲧⲟϣⲟⲩ ⲛⲁⲕ ⲉⲁⲁⲩ
11 Ja koska en minä nähnyt sen valkeuden kirkkauden tähden, talutettiin minä käsistä niiltä, jotka minun kanssani olivat, ja tulin Damaskuun.
ⲓ̅ⲁ̅ⲛⲧⲉⲣⲓⲧⲱⲟⲩⲛ ⲇⲉ ⲁⲓⲗⲟ ⲉⲓⲛⲁⲩ ⲉⲃⲟⲗ ϩⲁ ⲡⲉⲟⲟⲩ ⲙⲡⲟⲩⲟⲉⲓⲛ ⲉⲧⲙⲙⲁⲩ ⲁⲩϫⲓⲙⲟⲉⲓⲧ ⲇⲉ ϩⲏⲧ ⲛϭⲓ ⲛⲉⲧⲛⲙⲙⲁⲓ ⲁⲓⲃⲱⲕ ⲉϩⲟⲩⲛ ⲉⲇⲁⲙⲁⲥⲕⲟⲥ
12 Ja siellä oli jumalinen mies lain jälkeen, Ananias niemeltä; hänellä oli hyvä todistus kaikilta Juudalaisilta, jotka siellä asuivat.
ⲓ̅ⲃ̅ⲟⲩⲣⲱⲙⲉ ⲇⲉ ϫⲉ ⲁⲛⲁⲛⲓⲁⲥ ⲟⲩⲣⲉϥⲣϩⲟⲧⲉ ⲕⲁⲧⲁ ⲡⲛⲟⲙⲟⲥ ⲉⲩⲣⲙⲛⲧⲣⲉ ϩⲁⲣⲟϥ ⲛϭⲓ ⲛⲓⲟⲩⲇⲁⲓ ⲧⲏⲣⲟⲩ ⲉⲧⲟⲩⲏϩ ϩⲛ ⲇⲁⲙⲁⲥⲕⲟⲥ
13 Hän tuli minun tyköni, seisoi ja sanoi minulle: rakas veljeni Saul, saa sinun näkös jälleen. Ja minä katsoin sillä hetkellä hänen päällensä.
ⲓ̅ⲅ̅ⲁϥⲉⲓ ϣⲁⲣⲟⲓ ⲁϥⲁϩⲉⲣⲁⲧϥ ϩⲓϫⲱⲓ ⲡⲉϫⲁϥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ⲥⲁⲩⲗⲉ ⲡⲁⲥⲟⲛ ⲁⲛⲁⲩ ⲉⲃⲟⲗ ⲁⲛⲟⲕ ⲇⲉ ⲛⲧⲉⲩⲛⲟⲩ ⲉⲧⲙⲙⲁⲩ ⲁⲓⲛⲁⲩ ⲉⲃⲟⲗ
14 Niin hän sanoi: meidän isäimme Jumala on sinun valmistanut, että sinun pitää tunteman hänen tahtonsa, ja näkemän vanhurskaan, ja kuuleman ääntä hänen suustansa.
ⲓ̅ⲇ̅ⲛⲧⲟϥ ⲇⲉ ⲡⲉϫⲁϥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ⲡⲛⲟⲩⲧⲉ ⲛⲛⲉⲛⲉⲓⲟⲧⲉ ⲁϥⲛⲉϩⲕ ⲉⲃⲟⲗ ⲉⲥⲟⲩⲛ ⲡⲉϥⲟⲩⲱϣ ⲁⲩⲱ ⲉⲛⲁⲩ ⲉⲡⲇⲓⲕⲁⲓⲟⲥ ⲁⲩⲱ ⲉⲥⲱⲧⲙ ⲉⲩⲥⲙⲏ ⲉⲃⲟⲗ ϩⲛ ⲣⲱϥ
15 Sillä sinun pitää oleman hänen todistajansa kaikkein ihmisten edessä niistä, joita sinä nähnyt ja kuullut olet.
ⲓ̅ⲉ̅ϫⲉ ⲕⲛⲁϣⲱⲡⲉ ⲛⲁϥ ⲙⲙⲛⲧⲣⲉ ⲛⲛⲁϩⲣⲛ ⲣⲱⲙⲉ ⲛⲓⲙ ⲛⲛⲉⲛⲧⲁⲕⲛⲁⲩ ⲉⲣⲟⲟⲩ ⲁⲩⲱ ⲁⲕⲥⲟⲧⲙⲟⲩ
16 Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.
ⲓ̅ⲋ̅ⲧⲉⲛⲟⲩ ϭⲉ ⲟⲩ ⲡⲉⲧⲕⲛⲁⲁⲁϥ ⲧⲱⲟⲩⲛ ⲛⲅϫⲓ ⲃⲁⲡⲧⲓⲥⲙⲁ ⲛⲅⲉⲓⲱ ⲉⲃⲟⲗ ⲛⲛⲉⲕⲛⲟⲃⲉ ⲁⲩⲱ ⲛⲅⲉⲡⲓⲕⲁⲗⲉⲓ ⲙⲡⲉϥⲣⲁⲛ
17 Niin tapahtui, kuin minä Jerusalemiin palasin ja rukoilin templissä, että minä tulin horroksiin,
ⲓ̅ⲍ̅ⲁⲥϣⲱⲡⲉ ⲛⲧⲉⲣⲓⲕⲧⲟⲓ ⲉⲑⲓⲗⲏⲙ ⲁⲩⲱ ⲉⲓϣⲗⲏⲗ ϩⲙ ⲡⲉⲣⲡⲉ ⲁⲓϣⲱⲡⲉ ϩⲛ ⲟⲩⲉⲕⲥⲧⲁⲥⲓⲥ
18 Ja näin hänen minulle sanovan: riennä ja lähde kiiruusti Jerusalemista; sillä ei he ota vastaan sinun todistustas minusta.
ⲓ̅ⲏ̅ⲁⲓⲛⲁⲩ ⲉⲣⲟϥ ⲉϥϫⲱ ⲙⲙⲟⲥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ϭⲉⲡⲏ ⲁⲙⲟⲩ ⲉⲃⲟⲗ ϩⲛ ⲑⲓⲗⲏⲙ ϫⲉ ⲥⲉⲛⲁϫⲓ ⲙⲛⲧⲙⲛⲧⲣⲉ ⲁⲛ ⲛⲧⲟⲟⲧⲕ ⲉⲧⲃⲏⲏⲧ
19 Ja minä sanoin: Herra, itse he tietävät, että minä panin torniin ja pieksin jokaisessa synagogassa niitä, jotka sinun päälles uskoivat.
ⲓ̅ⲑ̅ⲁⲛⲟⲕ ϩⲱ ⲡⲉϫⲁⲓ ϫⲉ ⲡϫⲟⲉⲓⲥ ⲛⲧⲟⲟⲩ ⲥⲉⲥⲟⲟⲩⲛ ϫⲉ ⲁⲛⲟⲕ ⲡⲉ ⲛⲉⲓⲥⲱⲧⲡ ⲉϩⲟⲩⲛ ⲁⲩⲱ ⲉⲧϩⲓⲟⲩⲉ ϩⲛ ⲛⲥⲩⲛⲁⲅⲱⲅⲏ ⲛⲛⲉⲧⲡⲓⲥⲧⲉⲩⲉ ⲉⲣⲟⲕ
20 Ja kuin Stephanin sinun palvelias veri vuodatettiin, olin minä myös siinä läsnä, ja mielistyin hänen kuolemaansa, ja vartioitsin niiden vaatteita, jotka hänen tappoivat.
ⲕ̅ⲁⲩⲱ ⲟⲛ ⲉⲩⲛⲁⲡⲱϩⲧ ⲉⲃⲟⲗ ⲙⲡⲉⲥⲛⲟϥ ⲛⲥⲧⲉⲫⲁⲛⲟⲥ ⲡⲉⲕⲙⲛⲧⲣⲉ ⲁⲛⲟⲕ ϩⲱ ⲛⲉⲓⲁϩⲉⲣⲁⲧ ⲉⲓⲥⲩⲛⲉⲩⲇⲟⲕⲓ ⲁⲩⲱ ⲉⲓϩⲁⲣⲉϩ ⲉⲛϩⲟⲓⲧⲉ ⲛⲛⲉⲧⲛⲁϩⲱⲧⲃ ⲙⲙⲟϥ
21 Ja hän sanoi minulle: mene, sillä minä lähetän sinun kauvas pakanain tykö.
ⲕ̅ⲁ̅ⲡⲉϫⲁϥ ⲛⲁⲓ ϫⲉ ⲃⲱⲕ ϫⲉ ⲉⲓⲛⲁϫⲟⲟⲩⲕ ⲁⲛⲟⲕ ⲉϩⲉⲛϩⲉⲑⲛⲟⲥ ⲉⲩⲟⲩⲏⲩ
22 Ja he kuulivat häntä tähän sanaan asti, niin he korottivat äänensä ja sanoivat: ota pois senkaltainen ihminen maan päältä; sillä ei hänen ole luvallinen elää.
ⲕ̅ⲃ̅ⲁⲩⲥⲱⲧⲙ ⲇⲉ ⲉⲣⲟϥ ⲛϭⲓ ⲙⲙⲏⲏϣⲉ ϣⲁ ⲡⲉⲓϣⲁϫⲉ ⲁⲩⲱ ⲁⲩϥⲓϩⲣⲁⲩ ⲉⲃⲟⲗ ⲉⲩϫⲱ ⲙⲙⲟⲥ ϫⲉ ϥⲓ ⲡⲁⲓ ⲛⲧⲉⲓⲙⲓⲛⲉ ⲉⲃⲟⲗ ϩⲓϫⲙ ⲡⲕⲁϩ ⲛϣϣⲉ ⲅⲁⲣ ⲁⲛ ⲉⲣⲟϥ ⲉⲱⲛϩ ϫⲓⲛ ⲧⲉⲛⲟⲩ
23 Ja kuin he niin huusivat, heittelivät vaatteitansa ja paiskasivat tomua tuuleen,
ⲕ̅ⲅ̅ⲉⲩⲁϣⲕⲁⲕ ⲇⲉ ⲉⲃⲟⲗ ⲉⲩϥⲓ ⲉϩⲣⲁⲓ ⲛⲛⲉⲩϩⲟⲓⲧⲉ ⲁⲩⲱ ⲉⲩⲛⲉϫϣⲟⲉⲓϣ ⲉϩⲣⲁⲓ ⲉⲡⲁⲏⲣ
24 Antoi sodanpäämies hänen viedä leiriin, ja käski piestä ja tutkittaa, että hän olis saanut tietää, minkätähden hänen päällensä niin huudettiin.
ⲕ̅ⲇ̅ⲁⲡⲭⲓⲗⲓⲁⲣⲭⲟⲥ ⲇⲉ ⲟⲩⲉϩⲥⲁϩⲛⲉ ⲉϫⲓⲧϥ ⲉϩⲟⲩⲛ ⲉⲧⲡⲁⲣⲉⲙⲃⲟⲗⲏ ⲉⲁϥϫⲟⲟⲥ ⲉϩⲓⲟⲩⲉ ⲉⲣⲟϥ ⲛϩⲉⲛⲙⲁⲥⲧⲓⲅⲝ ϫⲉⲕⲁⲥ ⲉϥⲉⲉⲓⲙⲉ ϫⲉ ⲉⲧⲃⲉ ⲁϣ ⲛⲗⲟⲓϭⲉ ⲉⲛⲉⲩⲁϣⲕⲁⲕ ⲉⲃⲟⲗ ⲉⲣⲟϥ ⲛⲧⲉⲓϩⲉ
25 Kuin hän häntä nuorilla sitoi, sanoi Paavali sadanpäämiehelle, joka läsnä seisoi: onkos teidän kohtuullinen Roomalaista hosua ilman tuomitsematta?
ⲕ̅ⲉ̅ⲛⲧⲉⲣⲟⲩⲥⲟⲙⲛⲧϥ ⲇⲉ ⲛⲙⲙⲟⲩⲥ ⲡⲉϫⲁϥ ⲛϭⲓ ⲡⲁⲩⲗⲟⲥ ⲙⲡϩⲉⲕⲁⲧⲟⲛⲧⲁⲣⲭⲟⲥ ⲉⲧⲁϩⲉⲣⲁⲧϥ ϫⲉ ⲉⲛⲉⲥⲧⲟⲛⲏⲧⲛ ⲉϩⲓⲟⲩⲉ ⲉⲩⲣⲱⲙⲉ ⲛϩⲣⲱⲙⲁⲓⲟⲥ ⲉⲙⲛ ⲛⲟⲃⲉ ⲉⲣⲟϥ
26 Kuin sadanpäämies sen kuuli, meni hän sodanpäämiehen tykö, ilmoitti hänelle ja sanoi: mitäs tahdot tehdä? sillä tämä mies on Roomalainen.
ⲕ̅ⲋ̅ⲛⲧⲉⲣⲉϥⲥⲱⲧⲙ ⲇⲉ ⲛϭⲓ ⲡϩⲉⲕⲁⲧⲟⲛⲧⲁⲣⲭⲟⲥ ⲁϥϯ ⲡⲉϥⲟⲩⲟⲓ ⲉⲡⲭⲓⲗⲓⲁⲣⲭⲟⲥ ⲁϥⲧⲁⲙⲟϥ ϫⲉ ⲁⲛⲁⲩ ϫⲉ ⲟⲩ ⲡⲉⲧⲕⲛⲁⲁⲁϥ ⲡⲉⲓⲣⲱⲙⲉ ⲅⲁⲣ ⲟⲩϩⲣⲱⲙⲁⲓⲟⲥ ⲡⲉ
27 Niin sodanpäämies meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: sanos minulle, oletko sinä Roomalainen? Hän sanoi: olen niinkin.
ⲕ̅ⲍ̅ⲁϥϯ ⲡⲉϥⲟⲩⲟⲓ ⲇⲉ ⲛϭⲓ ⲡⲭⲓⲗⲓⲁⲣⲭⲟⲥ ⲁϥϫⲛⲟⲩϥ ⲉϥϫⲱ ⲙⲙⲟⲥ ϫⲉ ⲛⲧⲟⲕ ⲛⲧⲕ ⲟⲩϩⲣⲱⲙⲁⲓⲟⲥ ⲛⲧⲟϥ ⲇⲉ ⲡⲉϫⲁϥ ϫⲉ ⲉϩⲉ
28 Ja sodanpäämies vastasi: minä olen suurella rahalla tämän kaupungin oikeuden voittanut. Mutta Paavali sanoi: minä olen myös syntynyt (Roomalainen.)
ⲕ̅ⲏ̅ⲁⲡⲭⲓⲗⲓⲁⲣⲭⲟⲥ ⲇⲉ ⲟⲩⲱϣⲃ ⲡⲉϫⲁϥ ϫⲉ ⲁⲛⲟⲕ ⲁⲓϯⲟⲩⲛⲟϭ ⲛⲭⲣⲏⲙⲁ ϩⲁ ⲧⲉⲓⲡⲟⲗⲓⲧⲓⲁ ⲡⲉϫⲉ ⲡⲁⲩⲗⲟⲥ ϫⲉ ⲁⲛⲟⲕ ⲇⲉ ⲛⲧⲁⲩϫⲡⲟⲓ ⲛϩⲏⲧⲥ
29 Ja he läksivät kohta hänen tyköänsä tutkimasta. Ja sodanpäämies rupesi pelkäämään, sittekuin hän sai tietää, hänen Roomalaisen olevan, että hän hänen sitonut oli.
ⲕ̅ⲑ̅ⲛⲧⲉⲩⲛⲟⲩ ⲇⲉ ⲁⲩⲥⲁϩⲱⲟⲩ ⲉⲃⲟⲗ ⲙⲙⲟϥ ⲛϭⲓ ⲛⲉⲧⲛⲁϩⲉⲇⲁⲍⲉ ⲙⲙⲟϥ ⲁⲩⲱ ⲡⲭⲓⲗⲓⲁⲣⲭⲟⲥ ⲁϥⲣ ϩⲟⲧⲉ ⲛⲧⲉⲣⲉϥⲉⲓⲙⲉ ϫⲉ ⲟⲩϩⲣⲱⲙⲁⲓⲟⲥ ⲡⲉ ⲉⲃⲟⲗ ϫⲉ ⲛⲉⲁϥⲙⲟⲣϥ ⲡⲉ ⲁⲩⲱ ⲛⲧⲉⲩⲛⲟⲩ ⲁϥⲃⲟⲗϥ ⲉⲃⲟⲗ
30 Mutta toisena päivänä tahtoi hän visummasti tietää, minkätähden hänen päällensä Juudalaisilta kannettiin, ja päästi hänen siteistä, ja käski ylimmäiset papit ja kaiken heidän raatinsa tulla kokoon, ja antoi Paavalin tulla heidän eteensä.
ⲗ̅ⲙⲡⲉϥⲣⲁⲥⲧⲉ ⲇⲉ ⲁϥⲟⲩⲱϣ ⲉⲉⲓⲙⲉ ⲉⲡⲱⲣϫ ϫⲉ ⲉⲧⲃⲉ ⲟⲩ ⲥⲉⲕⲁⲧⲏⲅⲟⲣⲓ ⲙⲙⲟϥ ⲛϭⲓ ⲛⲓⲟⲩⲇⲁⲓ ⲁϥⲟⲩⲉϩ ⲥⲁϩⲛⲉ ⲉⲧⲣⲉⲩⲥⲱⲟⲩϩ ⲛϭⲓ ⲛⲁⲣⲭⲓⲉⲣⲉⲩⲥ ⲁⲩⲱ ⲡⲥⲩⲛϩⲉⲇⲣⲓⲟⲛ ⲧⲏⲣϥ ⲁϥϫⲓ ⲡⲁⲩⲗⲟⲥ ⲉⲡⲉⲥⲏⲧ ⲁϥⲧⲁϩⲟϥ ⲉⲣⲁⲧϥ ϩⲛ ⲧⲉⲩⲙⲏⲧⲉ
