Teot 21
1 Kuin siis tapahtui, että me laskimme ulos ja heistä luovuimme, menimme me kohdastansa Koon saareen, ja toisena päivänä Rodoon, ja sieltä Pataraan.
Hai mitea basa mo lasi Kristen mia Efesus ra ma, mi sae ofaꞌ no rala susaꞌ, de lao tuteꞌ misiꞌ pulu Kos. Fefetun ma, hai losa pulu Rodos. Mia naa, hai lao mikindoo misiꞌ namo sia kota Patara.
2 Ja kuin me sieltä haahden löysimme, joka Phenikiaan hankitsi, siihen me astuimme, ja läksimme matkaan.
Hai onda mia Patara, de sae nggati ofaꞌ mana nae nisiꞌ nusa Fenisia deka no Siria. Hai sae mala ofaꞌ naa ma, ara lea naka tuteꞌ.
3 Ja kuin Kypros rupesi näkymään ja me sen vasemmalle puolelle jättäneet olimme, purjehdimme me Syriaan ja tulimme Tyroon; sillä siellä piti se haaksi tyhjennettämän.
Nda dooꞌ sa ma, hai mita pulu Siprus sia hai bobꞌoa dii mara, te hai lao seli, mikindoo losa nggari naka mia kota Tirus, sia nusa Siria. Sia naa, atahori ofaꞌ ra rae raꞌondaꞌ sudꞌiꞌ a saa ra mia ofaꞌ a.
4 Ja kuin me löysimme opetuslapsia, niin me olimme siellä seitsemän päivää. Ja ne sanoivat Paavalille hengen kautta, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.
Huu ara feꞌe raꞌondaꞌ sudꞌi a saa ra, de hai onda mii sangga atahori mamahereꞌ ra. Hai mindaa mo se, de leo mo se nggarei esa. Dula-dale nafadꞌe atahori mana sia naa ra, fo raꞌangge Paulus afiꞌ sudꞌi fee ne Yerusalem ne.
5 Ja tapahtui, kuin me ne päivät olimme viettäneet, niin me läksimme matkaan, ja he saattivat kaikki meitä vaimoin ja lasten kanssa ulos kaupungista, ja me lankesimme rannassa polvillemme ja rukoilimme.
Nggarei sa boe ma, hai baliꞌ ofaꞌ ata mi. Atahori mamahereꞌ ra, touꞌ-inaꞌ, moko-anak, lasiꞌ-soruꞌ, ro hai losa tasi suu na. Basa hai sendeꞌ lululangga mara fo hule-oꞌe sia naa.
6 Ja sittekuin me toinen toistamme tervehdimme, niin me astuimme haahteen; vaan he palasivat kotiansa.
Hai mitea basa, de hene ofaꞌ ata mii ma, ara baliꞌ.
7 Mutta me päätimme meidän purjehdusretkemme, tulimme Tyrosta Ptolemaidaan, tervehdimme veljiä ja olimme päivän heidän tykönänsä.
Hai lao hela Tirus, de tuli mia kota Ptolemais. Hai onda ofaꞌ, fo mii sangga atahori mamahereꞌ ra. Hai mindaa se ma, leo mo se fai esa.
8 Toisena päivänä läksimme me matkaan, jotka Paavalin kanssa olimme, ja tulimme Kesareaan, ja menimme Philippus evankelistan huoneeseen, (joka oli yksi niistä seitsemästä, ) ja jäimme hänen tykönsä.
Mbilaꞌ neu ma, hai lao losa kota Kaisarea. Hai onda ma numban sia Filipus ume na. Filipus ia, mana nendi naꞌahuluꞌ Lamatuaꞌ Yesus Dudꞌui Malole Na sia naa. Ma ana o, esa mia atahori kahituꞌ fo tengga ralaꞌ ra, fo fee se banggi nanaat fee ina falu mana sia Yerusalem ra.
9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka ennustivat.
Filipus ana feto nara haa. Lamatualain pake se dadꞌi mana ola-ola Na, fo reu dui-bꞌengga hihii-nanau Na.
10 Ja että me olimme siellä monta päivää, tuli alas Juudeasta propheta, Agabus nimeltä.
Hai leo mo se fai hira ena ma, atahori sa, nara na Agabus, nema mia nusaꞌ Yudea. Lamatualain pake e, dadꞌi mana ola-ola Na fo nafadꞌe hihii-nanau Na.
11 Kuin hän tuli meidän tykömme, otti hän Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä, ja sanoi: näin sanoo Pyhä Henki: sen miehen, jonka tämä vyö on, pitää Juudalaiset niin Jerusalemissa sitoman ja antaman ylön pakanain käsiin.
Ana nema tuteꞌ nisiꞌ hai. Ana haꞌi nala Paulus bobꞌori na, de paꞌa neu ei-lima nara, ma olaꞌ nae, “Dula-dale Meumareꞌ olaꞌ nae: ‘Dei fo atahori Yahudi ra paꞌa bobꞌorit ia tenu enan, onaꞌ ia sia Yerusalem. Basa fo, ara fee e neu atahori nda Yahudi ra sa lima nara.’”
12 Mutta kuin me sen kuulimme, rukoilimme sekä me että muut, jotka siinä olivat, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.
Hai rena mala ma, basa hai ai Paulus fo ana afiꞌ sudꞌi nisiꞌ Yerusalem. Basa hai mana dadꞌi eni manatungga nara mo atahori mamahereꞌ sia mamanaꞌ naa, moꞌe taꞌo naa.
13 Niin Paavali vastasi: mitä te teette, että te itkette ja raskautatte minun sydäntäni? Sillä minä olen valmis, en ainoasti sidottaa, mutta myös kuolemaan Jerusalemissa, Herran Jesuksen nimen tähden.
Te nataa nae, “Hokoꞌ! Taꞌo bee de hei nggae? Hei miꞌisususaꞌ rala ngga ena! Memaꞌ hambu atahori nda hii au sa, huu au tungga Lamatuaꞌ Yesus. Te mae ara futu-paꞌa au, do risa au, do tao taꞌo bee o, au simboꞌ a.”
14 Ja ettei hän antanut itsiänsä puhuttaa ylitse, niin me siihen tyydyimme, sanoen: tapahtukoon Herran tahto!
Hai bubꞌuluꞌ Paulus nda nau rena hai sa ena ma, hai hela e neu. Hai mae, “Neu! Hela Lamatuaꞌ hihii-nanau Na dadꞌi.”
15 Ja niiden päiväin jälkeen tulimme me valmiiksi ja menimme ylös Jerusalemiin.
Hai leo fai hira sia Kaisarea ma, hai miꞌililinuꞌ sudꞌi a saa mara, de lao Yerusalem mii.
16 Ja tulivat muutamat opetuslapset Kesareasta meidän kanssamme ja toivat vanhan opetuslapsen Kypristä, nimeltä Mnason, joka meitä piti huoneesensa ottaman.
Atahori mamahereꞌ hira mia Kaisarea o, tungga ro hai boe. Ara ro hai losa ume esa, de sungguꞌ mia naa. Tenu umeꞌ a naran, Manason. Ana mia pulu Siprus ma ana tungga Lamatuaꞌ Yesus dooꞌ ena boe.
17 Vaan kuin me tulimme Jerusalemiin, niin veljet mielellänsä meidät ottivat vastaan.
Hai losa Yerusalem ma, basa toronooꞌ ra simbo hai ro rala nemehoꞌot.
18 Toisena päivänä meni Paavali meidän kanssamme Jakobin tykö, ja kaikki vanhimmat olivat läsnä.
Mbilaꞌ neu ma, basa hai mi mindaa mo Yakobis. Basa lasi Kristen ra o raꞌabꞌue sia naa boe.
19 Kuin hän heitä oli tervehtinyt, jutteli hän järjestänsä, mitä Jumala oli hänen virkansa kutta pakanain seassa tehnyt.
Hai esa mitea esa ma, Paulus dui basa saa fo Lamatualain tao fee atahori nda Yahudi ra sa sudꞌi a sia bee-bꞌee. Ana nae, Lamatuaꞌ Yesus soi dalaꞌ ena fo ara ramahere E. Ana o dui onaꞌ bee Lamatualain pake eni, no basa nonoo nara, sia ue-tataoꞌ ia.
20 Mutta kuin he nämät kuulivat, kunnioittivat he Herraa ja sanoivat hänelle: sinä näet, rakas veli, kuinka monta tuhatta Juudalaista ovat uskoneet, ja ne kaikki lain puolesta kiivaat ovat.
Ara rena basa Paulus dudꞌuin ma, basa se koa-kio Lamatualain. Basa ma rafadꞌe Paulus rae, “Aꞌa Paul! Sadꞌi aꞌa bubꞌuluꞌ, atahori Yahudi rifon-rifon ramahere Lamatuaꞌ Yesus ena. Ara o feꞌe toꞌu rahereꞌ hohoro-lalaneꞌ fo Baꞌi Musa fee hitaꞌ a.
21 Mutta he ovat sinusta kuulleet, että sinä opetat luopumista Moseksesta kaikille Juudalaisille, jotka pakanain seassa asuvat, sanoen ettei heidän pidä ympärileikkaaman lapsiansa eikä säätyin jälkeen vaeltaman.
Te hambu atahori rendi-rendiꞌ dedꞌea lenaꞌ rae, aꞌa nanori atahori Yahudi ra sia mamana feaꞌ mae, ara nda parlu tungga baꞌi Musa hohoro-lalane agama nara sa. Ara o rafadꞌe rae, aꞌa ai se, fo sudꞌi sunat ana tou nara. Ma aꞌa o ai atahori saraniꞌ ra fo afiꞌ tungga adat Yahudi feaꞌ ra boe.
22 Mikä siis on? Kaiketi pitää kansan tuleman kokoon; sillä heidän pitää saaman tietää sinun tulleeksi.
Dadꞌi musunedꞌa o! Atahori Yahudi ra rena aꞌa Paul sia ia ena. Ma atahori mana rena siuꞌ ra, ramanasa ena. De ata sangga dalaꞌ taꞌo bee?
23 Niin tee siis se, mitä me sinulle sanomme. Meillä on tässä neljä miestä, joilla on lupaus päällänsä.
Hai duꞌa taꞌo ia: Atahori haa mia hai e helu-fuli basa mo Lamatualain ena. Oras ia, ara rae eu mboliꞌ langga nara, fo dadꞌi bukti, sira tao tungga hehelu-fufuli nara ena.
24 Ota ne tykös, ja puhdista itses heidän kanssansa, ja kuluta jotakin heidän tähtensä, että he ajelisivat päänsä, ja siitä he kaikki ymmärtäisivät, ettei se mitään ole, mitä he sinusta kuulleet ovat, mutta että sinäkin vaellat, niinkuin sinä olisit lain pitävä.
De mete ma bisa, aꞌa Paul masoꞌ mo se, misiꞌ Lamatualain Ume Hule-oꞌe Huuꞌ Na. Aꞌa o tungga se, fo tao tungga adꞌat nemeu aoꞌ. Aꞌa musi tanggon sira rurunggi adꞌat nara. Mete ma aꞌa tao taꞌo naa, atahori ra bubꞌuluꞌ rae, aꞌa feꞌe toꞌu hohoro-lalane agama Yahudi fo Baꞌi Musa fee nema hitaꞌ a. Ma ara o bubꞌuluꞌ dudꞌuit oi, aꞌa ai atahori fo afiꞌ tungga adꞌat Yahudi, naa, ombon-koson!
25 Mutta niistä, jotka uskoivat pakanoista, olemme me kirjoittaneet ja päättäneet, ettei heidän tarvitse näistä mitään pitää, vaan että he niitä välttäisivät, jotka epäjumalille ovat uhratut, ja verta, läkähtynyttä ja salavuoteutta.
Te soaꞌ neu atahori nda Yahudi sa mana ramahere Lamatuaꞌ Yesus, hita fee se susura ena. Hita tafadꞌe se hita neꞌetuꞌ na faiꞌ na mae, sira nda parlu tungga basa hita atoran adat Yahudi nara sa. Te sira musi rasanedꞌa fo afiꞌ tao leli ro touꞌ do inaꞌ. Afiꞌ miꞌibꞌue mo sosonggoꞌ. Afiꞌ mia saa fo mana tao toronoo Yahudi ra melumudꞌu, naeni: afiꞌ mia sisi sosonggoꞌ; afi mia raaꞌ; ma afiꞌ mia sisi mia banda mana neneꞌee nisaꞌ.
26 Silloin Paavali otti ne miehet tykönsä ja puhdisti itsensä toisena päivänä heidän kanssansa, ja meni templiin, ja ilmoitti, että puhdistuksen päivät olivat täytetyt, siihenasti kuin jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli uhrattu.
Boe ma Paulus simbo oꞌola nara no maloleꞌ. Mbilaꞌ neu ma, ana no atahori ka haaꞌ ra risiꞌ Ume Hule-oꞌe Huuꞌ a, fo rameu ao nara tungga hohoro-lalane agama Yahudi. Basa ma, Paulus nafadꞌe malangga agama mana sia naa ra nae, feꞌe fai hira fai fo, sira tao ratetu hehelu-fufuliꞌ nara ma sira esa-esaꞌ fee tutunu-hohotuꞌ neu Lamatualain.
27 Mutta kuin jo lähes seitsemän päivää kulunut oli, näkivät hänen Juudalaiset, jotka Asiasta olivat, templissä ja kehoittivat kaiken kansan, paiskasivat kätensä hänen päällensä,
Fai ka hituꞌ fo ara helu tao adat naa nae basa ma, hambu atahori Yahudi hira mia nusa Asia rita Paulus lao nisiꞌ Yerusalem rala, no nonoon esa, naran Trofimus. Trofimus ia, mia Efesus, ma nda atahori Yahudi sa. Ara rita Paulus nisiꞌ Ume Hule-oꞌe Huuꞌ a ma, rae neꞌo ana no Trofimus nisiꞌ naa boe. Matetu na, atahori nda Yahudi sa, nda bole masoꞌ risiꞌ naa sa. Naa de, ara tao naa dadꞌi dalaꞌ, fo tao dedꞌeat. Ara ratatale atahori sia naa, fo humu rala Paulus. Ara eki-randu rae, “Wei! Atahori Israꞌel re! Ima tulu-fali hai dei! Ia eni, atahori mana nanori sia bee-bꞌee nae, nggari hendi hita atahori Yahudi ra adꞌat na. Ana o olaꞌ deꞌulaka Ume Hule-oꞌe Huuꞌ a ma nema fo nae tao nanggenggeo Lamatualain mamana meumare Na!”
28 Huutain: Israelin miehet, auttakaat! Tämä on se mies, joka kaikkia kaikissa paikoissa opettaa vastoin tätä kansaa ja lakia ja tätä siaa. Ja vieläkin hän on vienyt Grekiläisiäkin templiin, ja riivasi tämän pyhän sian.
29 (Sillä he olivat ennen nähneet Trophimon Ephesosta hänen kanssansa kaupungissa, ja he luulivat, että Paavali oli hänen templiin vienyt.)
30 Niin koko kaupunki nosti metelin, ja väki juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni ja riepoittivat hänen ulos templistä, ja kohta ovet suljettiin.
Basa atahori Yerusalem ra rena rala ma, ara ramanasa seli. Atahori hetar rela risiꞌ Ume Hule-oꞌe Huuꞌ a. Ara humu rala Paulus, ma nore roroso e dea neu. Basa ma, ara ena tuteꞌ basa lelesu ra.
31 Ja kuin he tahtoivat hänen tappaa, niin ylimmäinen sotajoukon päämies sai sanan, että koko Jerusalem oli kehoitettu.
Ara ramue-raanggiꞌ de rae tao risa e ma, malangga monaeꞌ soldꞌadꞌu Roma rena nemue-naanggiꞌ naa.
32 Se otti kohta sotaväkeä ja sadanpäämiehiä, ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta kuin he näkivät sodanpäämiehen ja sotaväen, lakkasivat he Paavalia hosumasta.
De ana noꞌe soldꞌadꞌu nara, ro malangga nara, fo masoꞌ risiꞌ atahori mana ramueꞌ naa ra. Ara rita soldꞌadꞌu no malangga monaeꞌ a rema ma, ara raloeꞌ momoko Paulus.
33 Kuin päämies lähestyi, otti hän hänen kiinni ja käski sitoa kaksilla kahleilla, ja kysyi, kuka hän oli, eli mitä hän oli tehnyt?
Boe ma, malangga monaeꞌ a humu Paulus, ma denu se paꞌa e no rante besi rua. Basa ma, ana natane atahori ra nae, “Atahori ia, seka? Ana tao salaꞌ saa?”
34 Mutta kansasta huusi yksi sitä, toinen tätä. Koska ei hän oikein taitanut ymmärtää huminan tähden, käski hän hänen vietää leiriin.
Te ara nda rataa no hara iseꞌ sa. Ruma rae, “Ana tao taꞌo ia.” Te ruma rae, “Ana tao taꞌo naa.” De malangga a pusin. Ana nda nahine dedꞌeat naa huu-pata na sa, huu atahori hetar eki-randu. Naa de, ana denu rendi Paulus nisiꞌ mamana neneaꞌ a.
35 Ja kuin hän astumien eteen tuli, kannettiin hän sotamiehiltä kansan väkivallan tähden;
Soldꞌadꞌu ra nore rendi Paulus te, atahori naa ra tungga ro se, de ramue seluꞌ. Ara rae hene rala reu ma, atahori ra rela risiꞌ mataꞌ, de soldꞌadꞌu ra musi oꞌo a Paulus, naa fo ara afiꞌ nore e fo momoko e. Ma ara o nggasi rahereꞌ rae, “Misa e! Misa e!”
36 Sillä paljo kansaa noudatti häntä, huutain: ota pois häntä!
37 Ja kuin Paavali oli leiriin tulemallansa, sanoi hän sodanpäämiehelle: onko minulla lupa sinulle jotakin sanoa? Hän sanoi: taidatkos Grekan kielen?
Ara rae masoꞌ risiꞌ ume neneaꞌ a ma, Paulus olaꞌ mbali malangga a no dedꞌea Yunani nae, “Amaꞌ! Au bole olaꞌ mbei, do?” Malangga a rena Paulus olaꞌ taꞌo naa ma, ana nggengger, de natane nae, “Ho malaꞌ dedꞌea Yunani? Taꞌo bee de ho bisa olaꞌ dedꞌea Yunani?
38 Etkös sinä siis ole Egyptin mies, joka ennen näitä päiviä kapinan nostit ja veit korpeen neljätuhatta murhamiestä?
Mete ma taꞌo naa, au duꞌa sala ena. Au ae neꞌo ho ia, atahori Masir fo maꞌahulun, mana natatale atahori fo ramue. Basa ma, no atahori rifon haa mana toꞌu tee-tandeꞌ, de reu keke sia mamana rouꞌ. Te ho ia, nda eni sa, to?”
39 Niin Paavali sanoi: minä olen Juudalainen Tarsin, kuuluisan kaupungin asuvainen Kilikiasta. Minä rukoilen sinua, salli minun puhua kansalle.
Paulus nataa nae, “Hokoꞌ, amaꞌ! Au, atahori Yahudi. Mama ngga bꞌonggi au mia kota Tarsus, sia nusa Kilikia. Au oꞌe amaꞌ mboꞌi au, fo bisa olaꞌ o atahori ia ra.”
40 Ja kuin hän salli, niin Paavali seisoi astuttavilla ja viittasi kädellänsä kansalle. Kuin suuri vaikeneminen tuli, puhutteli hän heitä Hebrean kielellä ja sanoi:
Malangga a naꞌaheiꞌ, de Paulus nambariiꞌ mia lesu mataꞌ a tatabun ataꞌ, ma botiꞌ lima na noꞌe se nee-nee, fo ana nae olaꞌ. Boe ma, ana olaꞌ dedꞌea Aram fo atahori naa ra dedꞌean (atahori Ibrani ra sia naa, olaꞌ dedꞌea Aram).
