Teot 19
1 Niin tapahtui, kuin Apollos oli Korintossa, että Paavali matkusti lävitse ylimaakuntain, ja tuli Ephesoon, ja löysi muutamia opetuslapsia,
Shipindi Apolu pakaweriti Korintu, Paulu kagenditi mwanja seemu za bala, kaziti Efesu kweni kawoniti wafundwa wamu.
2 Ja sanoi heille: oletteko te saaneet Pyhän Hengen, sittenkuin te uskoitte? He sanoivat hänelle: emme ensinkään ole kuulleet, josko Pyhää Henkeä lieneekään.
Kakosiiti, “hashi, pampatiti kuwera wajimira myangiti Rohu. Mnanagala?” Nawomberi wamwankula, “Ndala! Hatweni pikanira handa kwana Rohu Mnanagala.”
3 Ja hän sanoi heille: milläs te olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen kasteella.
Nayomberi katakula, “Vinu mpatiti ubatizu wa ntambu gaa?” Wamwankula, “ubatizu wa Yohani.”
4 Niin sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle, että heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on, Kristuksen Jesuksen päälle.
Nayomberi Paulu katakula, “ubatizu wa Yohani uweriti wa kulanguziya handa wantu waleka vidoda. Yohani kawagambiriti wantu wamjimiri ulii yomberi yakaweriti kakwiza pa yomberi, yaani Yesu.”
5 Niin ne, jotka sen kuulivat, kastettiin Herran Jesuksen nimeen.
Pa kupikinira aga, wabatiziti kwa litawu lya Mtuwa Yesu.
6 Ja kuin Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.
Su, Paulu kawatulira mawoku, na Rohu Mnanagala kawasulukira. Wanja kutakula likabila luhenga na kubwera ujumbi wa Mlungu.
7 Ja kaikki ne miehet olivat lähes kaksitoistakymmentä.
Woseri waweriti wantu lilongu na wawili.
8 Niin hän meni synagogaan ja saarnasi rohkiasti kolme kuukautta, opetti ja neuvoi heitä Jumalan valtakunnasta.
Kwa shipindi sha myezi mitatu Paulu kaweriti kankugenda munumba za Mlungu, kawera na matakuliranu ga kukwegiziya nentu kuusu ufalumi wa Mlungu.
9 Mutta kuin muutamat heistä paatuivat ja ei uskoneet, vaan panettelivat Herran tietä yhteiselle kansalle, meni hän pois heidän tyköänsä, ja eroitti opetuslapset, ja puhui joka päivä yhden miehen koulussa, joka kutsuttiin Tyrannus.
Kumbiti wamonga waweriti wakakatala, walema kujimira, wanja kuyowera vidoda kuusu njira ayi ya Mtuwa mulijojiniku lya wantu. Panu Paulu kaulekiti uganja nawomberi, kawatola pambwega wafundwa wakuwi walii, kaweriti kankuyowera nawomberi kila lishaka panumba ya masomu ga Tiranu.
10 Ja sitä tehtiin kaksi ajastaikaa, niin että kaikki ne, jota Asiassa asuivat, saivat kuulla Herran Jesuksen sanan, sekä Juudalaiset että Grekiläiset.
Kendereyiti kutenda hangu kwa shipindi sha vinja viwili ata wanalushi woseri wa Asiya, Wayawudi na wantu wa maisi gamonga, waweza kupikinira shisoweru sha Mtuwa.
11 Ja Jumala teki Paavalin kätten kautta ei vähiä voimallisia töitä,
Mlungu katenditi mauzauza ga kulikangasha kwa mawoku ga Paulu.
12 Niin että hikiliinat ja esiliinat hänen iholtansa sairasten päälle tuotiin, ja taudit luopuivat heistä, ja pahat henget heistä läksivät ulos.
Wantu waweriti wankutola shitambala na nguwu zimonga zya lihengu zyeni Paulu kaweriti kankuvala, wazijegiti kwa walweli, nawomberi waponiziwa malweri gawu na walii wawaweriti na washamshera wadoda walawa.
13 Niin muutamat Juudalaiset, jotka olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat mainita Herran Jesuksen nimeä niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja sanoivat: me vannotamme teitä Jesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.
Wayawudi wamu yawawusiya wamshera wadoda. Wagenditi mwanja aku na aku wankujera kulitumiya litawu lya Mtuwa Yesu mweni Paulu kankumbwera.
14 Ja muutamat niiden seassa, jotka tätä tekivät, olivat Skevan, Juudalaisten ylimmäisen papin, seitsemän poikaa.
Wana saba wa Sikewa na Mtambika Mkulu wa Shiyawudi, woseri watenditi hangu.
15 Mutta paha henki vastasi ja sanoi: Jesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta mitkä te olette?
Kumbiti shamshera kadoda kawankula, “Nummana Yesu, nummana viraa Paulu, kumbiti mwenga mwa gaa?”
16 Ja ihminen, jossa paha henki oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät ja paiskasi heidät allensa, niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä huoneesta ulos pakenemaan.
Shakapanu muntu ulii yakalendemeriti kawakopokera woseri kwa likakala, kawakanka likakala. Na wana awa wa Skewa watuga kulawa mnumba mlii pawawera shivula na kuwera na vironda.
17 Ja tämä tuli tiettäväksi sekä kaikille Juudalaisille että Grekiläisille, jotka Ephesossa asuivat, ja pelko tuli kaikkein päälle ja Herran Jesuksen nimi suuresti ylistettiin.
Kila muntu Efesu aku, Myawudi na muntu yakawera ndiri Myawudi, kapikaniriti kuusu shitwatira ashi. Woseri waweriti na lyoga, walikwisa litawu lya Mtuwa Yesu.
18 Ja tuli myös monta niistä, jotka uskoivat, tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
Wawumini watangala walawiriti wajimira paweru vitwatira avi vyawaweriti watenda.
19 Ja monta niistä, jotka hempeitä juonia harjoitelleet olivat, toivat kirjat ja polttivat kaikkein nähden. Ja kuin niiden hinnat laskettu oli, niin löydettiin viisikymmentä tuhatta hopiapenninkiä.
Wamonga waweriti wankutenda vitwatira vya uhawi shipindi shipititi, wajojiniriti vintola vyawu, wavilunguziya paulongolu pa woseri. Wakisiyiti galama ya vintola avi, wawona ifikira vipandi vya shuma malongu mhanu elufu.
20 Niin voimallisesti kasvoi Herran sana ja vahvistui.
Toziya ayi, shisoweru sha Mtuwa shendereya kweneya na shiwera na likakala nentu.
21 Kuin nämät toimitetut olivat, aikoi Paavali hengessä Makedonian ja Akajan lävitse vaeltaa Jerusalemiin, sanoen: sittekuin minä siellä ollut olen, täytyy minun myös Roomiin mennä.
Pa vitwatira avi, Paulu kaamuiti kugenda Yerusalemu kwa kupitila Makedoniya na Akaya katakuliti, “Pa kusoka aku, infiruwa kuiwona Rumi viraa.”
22 Niin hän lähetti Makedoniaan kaksi niistä, jotka häntä palvelivat, Timoteuksen ja Erastuksen, mutta itse hän jäi hetkeksi aikaa Asiaan.
Avi, kawatumiti wawili wa ntumintumi wakuwi, Timotewu na Erastu walonguleri genda Makedoniya, yomberi kalikaliti kwa katepu aku Asiya.
23 Mutta sillä ajalla nousi ei vähin kapina siitä tiestä.
Shipindi ashi ndo pailawiriti ndewu nkulu aku Efesu toziya ya njira ayi ya Mtuwa.
24 Sillä hopiaseppä, Demetrius nimeltä, teki hopiaisia Diana-templiä, josta niille, jotka sitä ammattia pitivät, oli ei vähin voitto.
Kuweriti na munyawa shuma yumu wamshema Demetiriu, yomberi kaweriti na lihengu lya kunyawa vinyagu vya numba ya mlungu gwa shidala yawamshema Aritemi. Lihengu ali liwayupiti wanyawa wakuwi mota ngulu.
25 Ne hän kutsui kokoon, ja jotka senkaltaista työtä tekivät, ja sanoi: miehet, te tiedätte, että meillä on tästä työstä jalo voitto,
Demetiriu kawajojiniriti pamwera watenda lihengu awa pamwera na wamonga wawaweriti na lihengu handa ali, kawagambira, “Wanalushi, muvimana handa shipatu shangu shilawirana na biyashala ayi.
26 Ja te näette ja kuulette, ettei ainoasti Ephesossa, mutta lähes kaikessa Asiassa on tämä Paavali uskottanut ja kääntänyt pois paljon kansaa, sanoen, ettei ne ole jumalat, joita ihmisten käsillä tehdään,
Vinu, muweza kupikinira na kuliwonera maweni vitwatira avi Paulu kankuvitenda, panu Efesu hera ndiri, ira viraa koseri Muasiya. Yomberi kawashawishi na kuwagalambula wantu wajumiri handa wamilungu walii yawanyawitwi na wantu milungu ndiri ata shididini.
27 Niin ei ainoasti vaara ole, että tämä meidän elatuksemme häpiään joutuisi, vaan myös että suuren naisjumalan Dianan tepliä ei minäkään pidettäisi ja hänen korkia kunniansa hukkuisi, jota koko Asia ja kaikki maailma palvelee.
Su iwezekana kuwera biyashara yetu iweri na litawu lidoda. Hangu hera ndiri, kumbiti shitwatira ashi shiweza kuitenda numba ya mlungu Aritemi iweri shintu ndiri sha mana. Shakapanu nzyumi zakuwi ayu Asiya na pasipanu poseri ntambu yawamguwira, Hayiperi.”
28 Mutta kuin he nämät kuulivat, tulivat he täyteen vihaa ja huusivat, sanoen: suuri on Ephesiläisten Diana!
Pawapikiniriti aga, waweriti na maya, wayanja kubotanga umatu, “Mkulu ndo Aritemi gwa Efesu!”
29 Ja kaikki kaupunki tuli meteliä täyteen, ja he karkasivat yksimielisesti katseluspaikkaan, ja ottivat kiinni Gajuksen ja Aristarkuksen, jotka olivat Makedoniasta Paavalin matkakumppanit.
Kaya yoseri imema fuju. Wawavamiya Gayu na Alisitariku, wenikaya wa Makedoniya, weni waweriti wanamwanja wayaguwi Paulu, watuga nawomberi mpaka kumdamu gwa madingu.
30 Mutta kuin Paavali tahtoi kansan sekaan mennä, niin ei opetuslapset häntä laskeneet.
Paulu mweni kafiriti kushigendera shipinga sha wantu awa, kumbiti waumini walii wamleweleriti.
31 Ja muutamat päämiehet Asiasta, jotka hänen ystävänsä olivat, lähettivät hänen tykönsä ja rukoilivat, ettei hänen pitänyt katseluspaikkaan itsiänsä antaman.
Wakulu wa sirikali wamonga wa aku kumkoa wa Asiya, wawaweriti maganja wakuwi, wamjegiriti Paulu ujumbi wankumluwa nakalitula muatali kwa kugenda kweni kumdamu gwa madingu.
32 Ja muutamat muuta huusivat, niin että joukko oli peräti sekaseuraisin, ja enin osa ei tietänyt, minkätähden he olivat tulleet kokoon.
Shipindi shilii, wantu wamu waweriti pawabota hangu na wamonga vilii. Wantu wavuwa wavimaniti ndiri iwera ashi wawera aku.
33 Niin väkijoukosta vedettiin edes Aleksanteri, jonka Juudalaiset eteen syöksivät. Ja Aleksanteri viittasi kädellänsä, ja tahtoi edestänsä vastata kansan edessä.
Toziya Wayawudi wamtenda Alekizanda kalawiri kulongolu, wamu wa wantu mushipinga shilii walisheriti kuwera ndo mweni. Su, Alekizanda kawapungiriti wantu kwa liwoku pakafira kujiteteya paulongolu pa shipinga sha wantu walii.
34 Kuin he siis ymmärsivät, että hän Juudalainen oli, huusivat he kaikki yhteen suuhun, lähes kaksi hetkeä, ja sanoivat: suuri on Ephesiläisten Diana!
Kumbiti pawavimaniti weri yomberi ndo Myawudi, woseri kwa liziwu limu washowangana, “Mkulu ndo Aritemi gwa Efesu!” Wendereya kushowangana showangana hangu kwa shipindi sha masaa mawili.
35 Mutta kuin kansleri oli hillinnyt kansan, sanoi hän: Epheson miehet! kuka on se ihminen, joka ei tiedä, että Epheson kaupunki palvelee suurta Dianaa ja taivaista pudonnutta kuvaa?
Upeleru kalani gwa lushi kafawuliti kuwanyamaziya, kawagambira, “Wanalushi wa Efesu, kila muntu kavimana handa kaya ayi ya Efesu ndo mlolera gwa numba ya mlungu gwa shidala Aritemi na mlolera gwa shinyagu shilii shashiguwiti kulawa kumpindi.
36 Koska ei siis taideta sanoa sitä vastaan, niin asettakaat teitänne ja älkäät mitään tyhmiä tehkö.
Kwahera yakaweza kulema shitwatira ashi. Hangu su, munyamali, namtenda shoseri pota hepera.
37 Sillä te olette nämät miehet vetäneet edes, jotka ei ole kirkon varkaita eikä teidän jumalanne pilkkaajia.
Muwashema wantu awa panu tembera wayigilanga ndiri numba ya mlungu ama kumwigilanga mlungu gwetu gwa shidala.
38 Jos siis Demetriuksella ja niillä, jotka hänen kanssansa työkumppanit ovat, on jonkun kanssa asiaa, niin pidetään laki ja oikeus; ovat myös maanvanhimmat: kantakaan toinen toisensa päälle.
Handa, Demetiriu na watenda lihengu wayaguwi wawera na masitaka gawu kuusu wantu awa, pana mahakama na wakulu wa mikoni, waweza kusitakiana aku.
39 Mutta jos teillä on riita muista asioista, niin ratkaistakoon asia laillisessa kokouksessa.
Handa pamuwera na visoweru vyamonga, vyaviwagaziya, muvijegi pashiyotera motu yapafiruwa.
40 Sillä vaara on, että me nuhteesen tulemme tämänpäiväisen kapinan tähden, koska ei yhtään syytä ole, josta me taitaisimme tämän metelin tähden tilin tehdä.
Toziya tuweza kusitakiwa kwa kujega ndewu kulawirana na vituku vya lelu. Ndewu ayi kwahera toziya ya nakaka na metusindi kulaviya toziya za nyanyi za ndewu ayi.”
41 Ja kuin hän nämät sanonut oli, laski hän kansan menemään.
Pakatakuliti aga, kakumaliriti kuliwona.
