< Teot 17 >

1 Mutta kuin he Amphipolin ja Apollonian lävitse vaeltaneet olivat, tulivat he Tessalonikaan, jossa Juudalaisten synagoga oli.
Hangi nai akakila mu isali nia Amfipoli ni Apolonia, ai azile kupikiila kisali nika Thesalonike naza likoli i tekeelo nila Ayahudi.
2 Ja Paavali, tapansa jälkeen, meni sisälle heidän tykönsä ja jutteli heille kolme lepopäivää Raamatuista,
Anga ni yili ntendo ang'wa Paulo, wakalongola kitalao, nu ku itungo nila mahiku ataatu nia luhiku nula kusupya ai witambuuye nienso migilya a ukilisigwa.
3 Selitti ne ja todisti, että Kristuksen tuli kärsiä ja nousta ylös kuolleista, ja että tämä Jesus, josta minä (sanoi hän, ) teille ilmoitan, on Kristus.
Ai watulaa uku akunukuilya u ukilisigwa nu kuaganuila kina, ai imutakile uKristo wagishe ni uugwa kiuka hangi kupuma ku ashi. Ai uatambuie, “Uyu uYesu nikumutambuila i nkani niakwe yuyo Kristo.”
4 Ja muutamat suostuivat heihin, antain itsensä Paavalin ja Silaan seuraan, niin myös suuri joukko jumalisia Grekiläisiä ja ei vähä ylimmäisiä vaimoja.
Ang'wi nia Ayahudi ai apemekile nu kihanguila nu Paulo nu Sila, palung'wi ni Agiriki akulya Itunda, asungu idu aokole ni idale ikulu nila antu.
5 Mutta epäuskoiset Juudalaiset kadehtivat sitä ja saattivat tykönsä muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, ja kokoontuivat yhteen joukkoon, nostivat kapinan kaupungissa ja tunkeutuivat Jasonin huoneeseen, ja etsivät heitä viedäksensä kansan eteen.
Kuiti ang'wi a Ayahudi ni shanga ahuiie, nai izuiwe nu wilu, ai alongoe ki isoko nu kuahola ang'wi a antu ni abibi, akalundiila iumbi nila antu palung'wi, nu kusasha minyomo mu kisali, uugwa akaligilinkiilya ito nilang'wa Jason, aze aloilwe kua amba uPaulo nu Sila iti kualeta ntongeela ya antu.
6 Ja ettei he heitä löytäneet, riepoittivat he Jasonin ja muutamia veljiä kaupungin päämiesten eteen ja huusivat: nämät koko maan piirin vietteliät ovat myös täällä,
Kuiti nai aka aulya, ai amuambile u Yasoni ni ang'wi a anyandugu auya nu kuatwala ntogeela a aofisa nia kisali, azekua iyogo, “Awa i agoha naza aupiue u unkumbigulu apika kupikiila kunu ga.
7 Jotka Jason otti vastaan; ja nämät kaikki tekevät keisarin käskyä vastaan, sanoen toisen kuninkaan olevan, nimittäin Jesuksen.
Agoha awa naza asingiigwe nu Yasoni akulitumuila ilagiilyo lang'wa Kaisari, akuligitya ukoli mutemi mungiiza nuitangwaa Yesu.”
8 Ja he kehoittivat kansan ja kaupungin päämiehet, jotka näitä kuultelivat.
Iumbi ni a ofisa nia kisali nai akija i makani nanso, ai ingiiwe nu mitumbo.
9 Ja kuin he Jasonilta ja niiltä muilta olivat puhdistuksen ottaneet, päästivät he heidät.
Ze yakilaa kutula akondya kuhola i mpia nia nsailo a usunja kupuma kung'wa Yason ni auya, ai a alekee alongole.
10 Mutta veljet lähettivät kohta yöllä Paavalin ja Silaan Bereaan. Kuin he sinne tulivat, menivät he Juudalaisten synagogaan.
Utiku nuanso anya ndugu ai amulagiiye uPaulo nu Sila ku Beroya. Hangi nai akapika kung'wanso akalongola mi itekeelo nila Ayahudi.
11 Sillä he olivat jalompaa sukua kuin ne, jotka Tessalonikassa olivat, ja ottivat juuri mielellänsä sanan vastaan ja tutkivat joka päivä Raamatuita, jos ne niin olisivat.
Antu awo ai atula akete u ulingi ukulu kukila i antu awo nia ku Thesalonike, ku nsoko ai akete nu ukondaniili nua kusingiilya u lukani ku mahala ao, nu kupukania u ukilisigwa kila mahiku iti kihenga anga ize imakani nai aganuwe uu nili.
12 Niin monta heistä uskoivat, niin myös kunniallisista Grekiläisvaimoista ja miehistä ei harvat.
Ku lulo idu ao ai ahuiie, aze amoli asungu niakete u upemi ukulu nua Kigiriki ni agoha idu.
13 Kuin Juudalaiset Tessalonikassa ymmärsivät, että Jumalan sana oli myös Bereassa Paavalilta ilmoitettu, tulivat he sinnekin ja kehoittivat kansan.
Kuiti Ayahudi nia ku Thesalonike nai akalinga kina uPaulo ukutanantya lukani lang'wa Itunda uko ku Beroya, ai alongoe kuko nu kukinyiila ni uugwa nu kandiilya minyomo ku antu.
14 Mutta veljet lähettivät kohta Paavalin ulos menemään hamaan mereen asti; vaan Silas ja Timoteus jäivät sinne.
Ku ukau, i aluna akamutwala uPaulo ku nzila a luzi, kuiti uSila nu Timotheo akasaga pang'wanso.
15 Ja ne, jotka Paavalia saattivat, johdattivat hänen hamaan Ateniin. Ja kuin he saivat käskyn Silaan ja Timoteuksen tykö, että he rientäisivät hänen tykönsä, läksivät he matkaan.
Awo i anya ndugu nai amutwae uPaulo ai alongoe nu ng'wenso kupikiila ku Athene, nai akamuleka uPaulo kuko, ai asingiiye i malagiilyo kupuma kitalakwe kina, uSila nu Timotheo apembye kitalakwe ku ukau ni ihumikile.
16 Ja kuin Paavali odotti heitä Atenissa, syttyi hänen henkensä, että hän näki kaupungin aivan epäjumaliseksi.
Ni itungo nai ualindiie uko ku Athene, nkolo akwe ikatakigwa mukati akwe ku iti nai wihengile i kisali nai kizue i adudu idu.
17 Niin hän puheli Juudalaisten ja muiden jumalisten kanssa synagogassa, niin myös turulla joka päivä niiden kanssa, jotka tulivat hänen tykönsä.
Itigwa akitambulya mu itekeelo ni Ayahudi awo nai amukiye Itunda nu ku awo ihi nai utankanile ni enso kila luhiku mi soko.
18 Ja muutamat Epikurilaiset ja Stoalaiset philosophit riitelivät hänen kanssansa, ja muutamat sanoivat: mitä tämä lipilaari tahtoo sanoa? Mutta muut sanoivat: hän näkyy tahtovan outoja jumalia ilmoittaa: että hän saarnasi heille evankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.
Kuiti ang'wi a alingi nia a Aepikureo ni Astoiko akamukungiilya. Ni auya akaligitya, “Ingi ki ntuni ukukiligitya uyu u muligitya nu mudabu? iAuya akaligitya, “Yigeelekile ukutanantya nkani niang'wa Itunda muziila.” ku nsoko ukutanantya nkani yang'wa Yesu nu wiukigwa.
19 Ja he ottivat hänen ja veivät oikeuden paikkaan ja sanoivat: emmekö me mahda tietää, mikä uusi opetus tämä on, josta sinä puhut?
Akamohola uPaulo nu kumuleta ku Areopago, azeligitya, “Kuhumile kulinga uwu umanyisigwa uziila nuku uligitya?
20 Sillä sinä tuotat jotakin outoa meidän korvillemme. Sentähden tahdomme me tietää, mitä ne ovat.
Ku nsoko ukuleta makani maziila mu akutwi itu. Ku iti kuloilwe kulinga makani aya akete ndogoelyo kii?”
21 (Mutta kaikki Atenalaiset ja muukalaiset vieraat ei olleet mihinkään muuhun soveliaat kuin jotakin uutta sanomaan ja kuultelemaan.)
(Ni antu ihi nia ku Athene palung'wi ni aziila ni amoli kitalao, itumila itungo nilao ang'wi mu uligitya nu kutegeelya migulya a ikani ni iziila.)
22 Niin Paavali seisoi keskellä oikeuspaikkaa, ja sanoi: Atenan miehet! minä näen teidät kaikissa kappaleissa epäjumalisiksi;
Ku lulo uPaulo akimika pakati a antu nia ku Areopago nu kuligitya, Unyenye antu aku Athene, kihenga kina ingi antu a ikumbiko ku kila mpyani,
23 Sillä minä kävelin tässä ympäri ja katselin teidän jumalanpalvelustanne, ja löysin alttarin, jossa oli kirjoitettu: tuntemattomalle Jumalalle. Jota te siis tietämättä palvelette, sen minä teille ilmoitan.
Kuiti mu ukili nua ki talane nu kugoza i intu nianyu nia kipoelya, nihengile makani nakilisigwe mu ling'wi ikumbikilo lanyu, likuligitya “KUNG'WA ITUNDA NI SHANGA UKUMUKILE.” Itigwa, nuanso ni mukumipolya ize shanga mulingile, yuyo niku mupikilya unyenye.
24 Jumala, joka maailman teki ja kaikki mitä siinä on, joka on taivaan ja maan Herra, ei hän asu käsillä rakennetuissa templeissä,
Itunda nai u umbile ihi ni kila i kintu ni kikoli mukati, kunsoko ingi Mukulu nua ilunde ni ihi, shanga uhumile kikie mu matekeelo nazipigwe ni mikono.
25 Eikä häntä ihmisten käsillä palvella, niinkuin hän jotakin tarvitsis; sillä hän itse antaa jokaiselle elämän ja hengen sekä kaikki.
Hangi shanga wi ailigwa ga ni mikono a ana adamu anga kina uloilwe kintu kitalao, kuiti u ng'wenso mukola wi inkiilya antu upanga ni mihupo ni intu ingiiza yihi.
26 Ja hän on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä verestä kaiken maan piirin päälle asumaan, ja määräsi aivotut ajat ja heidän asumisensa rajat:
Ku kiila muntu ung'wi, ai uzipilye u ingu wihi ni antu ni ikiie migulya a usu nui ihi, hangi waka aikilya matungo ni mimbi mu nkika ni ikiie.
27 Että heidän piti Jumalaa etsimän, jos he hänen taitaisivat tuta ja löytää; vaikka ei hän tosin ole kaukana yhdestäkään meistä.
Ku iti, atakiwe kumuduma Itunda, ni tai amupikiile nu kumulija, hangi ku kulu kuulu wikutili kuli ni kila ung'wi nu itu.
28 Sillä hänessä me elämme, ja liikumme, ja olemme: niinkuin muutamat teidän runosepistänne sanoneet ovat: sillä me olemme myös hänen sukunsa.
Ki talakwe kikie, kigendaa nu kutula nu upanga nuitu, anga iti mutungi nuanyu ung'wi nua ilumbiilyo nai uligitilye 'ki atuugwa akwe.'
29 Koska me siis Jumalan sukua olemme, niin ei meidän pidä luuleman, että Jumala on kullan eli hopian eli kiven kaltaisen kuvan kaltainen, joka ihmisen taidon ja ajatuksen jälkeen on kaivettu.
Ku lulo anga itule usese ingi atuugwa ang'wa Itunda, shanga kutakiwe kusiga kina u itunda ingi anga zahabu, ang'wi shaba, ang'wi magwe, adudu nu sesilwe ku ulingi ni masigo a antu.
30 Nämät eksytyksen ajat on tosin Jumala sallinut, ja ilmoittaa nyt kaikille ihmisille joka paikassa, että he parannuksen tekisivät.
Ku lulo, Itunda ai ukilagiiye i matungo ayo na upungu, kuiti itungili ulagiiye antu ihi kila kianza ile itunu.
31 Sillä hän on päivän säätänyt, jona hän on maan piirin tuomitseva vanhurskaudessa, sen miehen kautta, jonka hän on säätänyt, ja jokaiselle ilmoittaa uskon, siinä että hän hänen kuolleista herätti.
Iki ingi ku nsoko uikile luhiku nuika milamula ihi ku tai ane ku muntu naiza ai umuholanilye. Itunda ai upumilye i kulu kuulu na mumtu uyu ku kila muntu pang'wanso nai umiukilye kupuma kuashi.
32 Kuin he kuulivat kuolleiden ylösnousemisen, niin muutamat nauroivat sitä, vaan toiset sanoivat: me tahdomme sinua siitä vielä kuunnella.
Ni antu a Athene nai akija inkani nia kiukigwa ku ashi, ang'wi ao akamukuna uPaulo, ila i auya akaligitya, “Ku ukutegeelya hangi ku nkani nia ikani ili.”
33 Ja niin Paavali läksi heidän keskeltänsä.
Ze yakilaa pang'wanso, uPaulo aka aleka.
34 Ja muutamat miehet riippuivat hänessä ja uskoivat: joidenka seassa myös Dionysius oli, yksi raadista, ja vaimo, nimeltä Damaris, ja muita heidän kanssansa.
Kuiti ang'wi a antu ai ihanguie nu ng'wenso akahuiila, waze umoli uDionisio Mwareopago, nu musungu nuitangwaa Damari ni auya palungwi ni enso.

< Teot 17 >