Teot 16
1 Niin hän tuli Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli yksi opetuslapsi, Timoteus nimeltä, uskovaisen Juudalaisvaimon poika, mutta isä oli Grekiläinen.
Chuin Paul chu Derbe ah ache masan chujouvin Lystra ah achen ahile hikoma chun seijui khang dong Timothy kiti mikhat anaum in ahi. Ama chu anu Judah mi ahin, apa vang chu Greek mi ahi.
2 Sillä oli hyvä todistus veljiltä, jotka Lystrassa ja Ikoniossa olivat.
Timothy chu Lystra le Iconium muna angaisang loi tahu seijui khat ahi.
3 Tätä tahtoi Paavali kanssansa vaeltamaan, otti ja ympärileikkasi hänen Juudalaisten tähden, jotka niissä paikoissa olivat; sillä he tiesivät kaikki, että hänen isänsä oli Grekiläinen.
Chuin Paul in ama chu alhonpi ding in adei sah in, hijeh chun akilhon khom masang lhonin Judah ten achom mu lou nadinguvin Timothy chu chep tan nading angaiton ahi. Ajeh chu mijousen apa Greek mi ahi chu ahet u ahi.
4 Mutta kuin he kaupungeita lävitse vaelsivat, antoivat he heille pidettäväksi ne säädyt, jotka asetetut olivat apostoleilta ja vanhimmilta, jotka Jerusalemissa olivat.
Chuin amani chu khopi khat a konin khopi khat'ah avahle lhonin seijui ho chun Jerusalema solchahho le upa ho thulhuhna chu phatecha ajui cheh nadingun thu ahille lhon tan ahi.
5 Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja heidän lukunsa eneni joka päivä.
Chuti chun houbung ho chu atahsan nau suh hat in aumin chule nisih in akhanglen jep jep un ahi.
6 Mutta kuin he Phrygian ja Galatian maakunnan lävitse vaelsivat, kiellettiin heitä Pyhältä Hengeltä puhumasta Jumalan sanaa Asiassa.
Chuin Paul le Silas chu Phrygia le Galatia gamsunga akholjin jom lhon tan ahi ajeh chu Lhagao Theng in Asia gamsunga Pathen thulhangsap ding chu ajahda ahi.
7 Kuin he olivat tulleet Mysiaan, kiusasivat he vaeltaa Bitynian lävitse; mutta ei Henki sitä sallinut.
Chuin Mysia gamgi ahung lhun lhon phat in Bithynia jon ding in akihei toulhon in ahile hiche gam'a achelhon ding jong chu Pakai Lhagao in aphal pon ahi.
8 Kuin he siis Mysian ohitse vaeltaneet olivat, menivät he alas Troadiin.
Hijeh chun kihei tou talouvin Mysia gamsunga achepeh lhon in Troas kongkaimun chan achelhon tan ahi.
9 Ja Paavali näki näyn yöllä: yksi Makedonian mies seisoi, rukoili häntä ja sanoi: tule Makedoniaan ja auta meitä.
Hiche ni jan chun Paul in mu aneiyin: Athilmu achun Greece sahlam gam'a um Mecedonia akonin mikhat ahung ding in “Mecedonia gam'a hung in lang neihung kithopiuvin,” tin ahung taovin ahi.
10 Ja kuin hän näyn näki, hankitsimme me kohta Makedoniaan menemään, tietäen täydellisesti Herran meitä kutsuneen heille evankeliumia saarnaamaan.
Hijeh chun keiho Mecedonia jonin kache tauvin, hiche gam'a kipana thupha lhangsam dinga Pathen in eikouvu ahi chu kahe tauvin ahi.
11 Kuin me siis Troadista purjehdimme, niin me juoksimme kohdastansa Samotrakiaan, ja toisena päivänä Neapoliin,
Chuin keiho Troas a konin konga katouvun jangjalin kacheuvin Samothrace twikol a kakinga pauvin, ajingin Neapolis kalhung tauvin ahi.
12 Ja sieltä Philippiin, joka on Makedonian maakunnan pääkaupunki ja vapaa kaupunki; ja siinä kaupungissa me muutamia päiviä oleskelimme.
Hichea kon chun Mecedonia gamsunga khopi lenloi Rome te khosatna Philippi kalhung tauvin, hichea chun nikho tampi ka nichongun ahi.
13 Ja me menimme lepopäivänä ulos kaupungista, virran tykö, kussa tapa oli rukoilla: jossa me istuimme ja puhuttelimme vaimoja, jotka sinne tulleet olivat.
Chuin cholngah nikhon khopi pamlama naicha a um vadung panga chun miho taokhom inte tia kagel jeh-u chun kacheuvin, hiche muna numei phabep anaum khom ho koma chun katouvun thu kaseiyun ahi.
14 Ja vaimo, Lydia nimeltä, purpurain myyjä Tyatiron kaupungista, Jumalaa palvelevainen, kuulteli: jonka sydämen Herra avasi ottamaan vaaria niistä, mitä Paavalilta sanottiin.
Chuin Numei ho lah a chun Lydia kiti Thyatira gammi khat aumin ama chu ponsadup mantam tah a sumkolvei mi ahin chule ama chu Pathen hou jong ahi. Aman ka thuseiju chu phatechan angaiyin ahile Pakaiyin alungthim kot ahin hongin Paul thusei chu ajop tan ahi.
15 Ja kuin hän ja hänen huoneensa kastettu oli, rukoili hän meitä, sanoen: jos te minun Herralle uskollisena pidätte, niin tulkaat minun huoneeseeni ja olkaat siinä. Ja hän vaati heitä.
Chuin amanu chu a insung mi jouse to baptize achangun, chule ama nun adongun “Pakai seijui dihtah ahi neitiuva ahile keima in'ah hung lhung unlang kajin in hung pangun,” tin anop tokah uvin angeh tan ahi.
16 Ja tapahtui, kuin me rukoukseen menimme, kohtasi meitä piika, jolla noituuden henki oli, joka isännillensä saatti suuren saaliin noitumisellansa.
Nikhat taona ding muna kache suh uva ahile lhagaoboh vop soh numei khat kamu uvin, amanu chun khonunga hung lhung ding thu aseiya aPakai tedinga sum tampi pi alo ji ahi.
17 Tämä noudatti alati Paavalia ja meitä, ja huusi, sanoen: nämät miehet ovat korkeimman Jumalan palveliat, jotka meille autuuden tien ilmoittavat.
Amanu chun Paul le keiho nung ajuiyin aw sangtah in asamin, “Hiche miho hi Chung Nungpen Pathen sohte ahiuvin, chule huhhing'a naum theina dingu thu ahung seiyu ahi,” ati.
18 Ja sitä hän teki monta päivää. Mutta Paavali otti sen pahaksi, käänsi itsensä ja sanoi sille hengelle: minä käsken sinun Jesuksen Kristuksen nimeen hänestä mennä ulos; ja hän läksi ulos sillä hetkellä.
Hiti chun nikho tampi abolin ahile Paul jong alunghang tan, chuin akiheiyin asunga cheng lhagaoboh koma chun aseiyin, “Yeshua Christa mina thu kapeh nahi, amanu sunga konin pot in,” atile, apettah chun adalhatan ahi.
19 Mutta kuin hänen isäntänsä sen näkivät, että heidän saaliinsa tuli pois, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja veivät heidät turulle päämiesten tykö,
Chuin apakaiteu chun haosatna dinga akinepna jouseu akephat in Paul le Silas amanun kailhang muna thunei vaihom ho masanga akailut tauvin,
20 Ja veivät heidän esivallan eteen, ja sanoivat: nämät miehet meidän kaupungin häiritsevät, jotka ovat Juudalaiset,
“Hiche Judah miho jeh hin khopi sung pumpi boina asou sang tai” tin khopi vaihom ho henga asam tauvin ahi.
21 Ja opettavat niitä tapoja, joita ei meidän sovi ottaa vastaan eikä tehdä, sillä me olemme Roomalaiset.
Chule “Eiho Rome mite chonna toh kitoh lou chon dan thu ahilui,” atiuvin ahi.
22 Ja kansa nousi ynnä heitä vastaan, ja esivalta antoi heidän vaatteensa repiä, ja käski heitä piestä.
Chuin mipi chu Paul le Silas dounan akikhom uvin, thing tenggol mangcha a ajep theina dingun khopi vaihom ho chun mipi chu thu ape tauvin ahi.
23 Kuin he olivat heidät juuri pahoin pieksäneet, heittivät he heidät torniin ja käskivät vartian visusti heitä vartioida,
Chuin melsetah a avoh jouvun songkul'a akhumun, songkul ngah ho henga chun phatechan anga tup dingun thu apeuvin ahi.
24 Joka, kuin hän senkaltaisen käskyn sai, heitti heidät sisimmäiseen torniin ja pani heidät jalkapuuhun.
Hijeh chun songkul ngah hon asung dan langpeh a akeng teni akan khomun akoi tauvin ahi.
25 Mutta puoliyön aikana oli Paavali ja Silas rukouksissa, ylistäin Jumalaa kiitosvirsillä, ja vangit, jotka siellä olivat, sen myös kuulivat.
Chuin jankhangkim laiyin Paul le Silas chu atao lhonin Pathen avahchoi lhonin ahile sonkula tangho chun angaiyuvin ahi.
26 Niin tapahtui äkisti suuri maan järistys, niin että tornin perustus vapisi; ja kohta kaikki ovet aukenivat, ja jokaisen siteet pääsivät.
Chuin phulou helouvin lingpi nasatah ahung kihot in, songkul khombul ho chu ahin hottan ahile, songkul kot jouse akihong tan, akihen na jouseu jong akilham tan ahi!
27 Kuin vartia heräsi ja näki tornin ovet avoinna olevan, veti hän ulos miekkansa ja tahtoi surmata itsensä, ja luuli vangit paenneen pois.
Chuin songkul ngahpa ahung khah doh le songkul kot jouse ana kihon amu phat chun asunga umho jouse jammang gam ahitai tin achem asatdoh in ama le ama akithat kigon ahi.
28 Niin Paavali huusi suurella äänellä ja sanoi: älä itselles mitään pahaa tee; sillä me olemme kaikki täällä.
Ahivang in Paul chun asamin, “Khongaiyin nang le nang kithat hih in! keiho kabon chauvin kaum nauve!” atin ahi.
29 Niin hän anoi kynttilää, meni sisälle ja lankesi peljästyksissä Paavalin ja Silaan jalkain juureen,
Chuin songkul ngahpa chun mei akidet in asungdan langa alhailut in Paul le Silas masanga kithing pum pumin akisep lhutan ahi.
30 Ja toi heidät ulos ja sanoi: herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?
Chuin polama ahin puidoh lhonin, “Pu huhhing'a kaumna dinga ipi kabol ngaiyem?” ati.
31 Mutta he sanoivat: usko Herran Jesuksen Kristuksen päälle, niin sinä ja sinun huonees autuaaksi tulee.
Amanin adonbut in “Nang le na insung miten Pakai Yeshua tahsanun chutile huhhing'a naum dingu ahi,” ati.
32 Ja he puhuivat hänelle Herran sanaa ja kaikille, jotka hänen huoneessansa olivat.
Hiti chun ama le a insung mite to Pathen thu aseikhom tauvin ahi.
33 Ja hän otti heidät sillä hetkellä yöstä tykönsä ja pesi heidän haavansa, ja hän kohta kastettiin ja kaikki hänen perheensä,
Chuin hiche ni jan ma ma chun songkul ngahpa chun akijepna maha lhon chu asop theng peh lhon in, chuin a insung mite jouse toh baptize achang tauvin ahi.
34 Ja vei heidät kotiansa, ja valmisti heille pöydän, ja iloitsi, että hän koko huoneensa kanssa tuli Jumalan päälle uskovaiseksi.
Hiti chun amani ding chun a insunga ankong aluidoh peh un Pathen atahsan jeh-u chun ainkouvin akipah lheh jengun ahi.
35 Ja kuin päivä tuli, niin esivalta lähetti kylänlapset sanomaan: päästä ne miehet.
Ajing jingkah in khopi vaihom ho chun songkul ngahpa henga, “Hiche mite chu soldoh in!” atiuvin ahi.
36 Niin tornin vartia ilmoitti nämät sanat Paavalille, sanoen: esivalta on käskenyt päästää teidät: menkäät siis nyt ulos rauhassa.
Chuin songkul ngahpa chun Paul hengah aseiyin, “Khopi vaihom hon nang le Silas soldoh tan atiuvin ahi, hijeh chun lungmong in che hon tan,” ati.
37 Mutta Paavali sanoi heille: he ovat julkisesti tuomitsematta pieksäneet meidät, jotka olemme Roomalaiset, ja heittäneet torniin, ja nyt salaa tahtoisivat sysätä meidät ulos. Ei niin, vaan tulkaan he itse meitä ottamaan täältä ulos.
Ahivang in Paul in adonbut in, “Keini hi Rome mi kahi lhon in kholtoh louva mipi angsunga eivoh'u ahin, guhthima eisoldoh got'u chu hithei lou ding ahi. Hijeh chun amaho tah hungu henlang eisoldoh'u hen,” ati.
38 Niin kylänlapset ilmoittivat nämät sanat esivallalle jällensä; ja he pelkäsivät, että he heidät Roomalaisiksi kuulivat,
Chuin hiche thu chu khopi vaihom hon ajah doh uva Paul le Silas chu Rome mi ahi ahet doh phat un,
39 Ja tulivat ja rukoilivat heitä, ja veivät heidät ulos, ja käskivät heidän mennä pois kaupungista.
Songkul'a ahungun amani koma chun ngaidam athum tauvin ahi. Chujouvin amani chu apuidoh uvin khopi sung dalha hon tan tin ataovun ahi.
40 Niin he läksivät tornista ja menivät Lydian tykö. Ja kuin he veljet nähneet olivat ja heitä lohduttaneet, vaelsivat he matkaansa.
Chuin Paul le Silas chu songkul'a kona ahung potdoh lhon phat in Lydia in'ah akile kit lhon in hiche in a seijui ho chu atilkhou lhonin chuin amanin khopi chu adalha lhon tan ahi.
