Teot 16

1 Niin hän tuli Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli yksi opetuslapsi, Timoteus nimeltä, uskovaisen Juudalaisvaimon poika, mutta isä oli Grekiläinen.

Bulus tak bou Darbe kange listira, la nii bwankako kange co ti ki Timoti wiwi, bibwe nawiye Yahuda wo nii bilenke, dila Tee ce Baheline.

2 Sillä oli hyvä todistus veljiltä, jotka Lystrassa ja Ikoniossa olivat.

Cii tok dikero kenti dorcer nyi nubo wo Listira kange Ikoniya.

3 Tätä tahtoi Paavali kanssansa vaeltamaan, otti ja ympärileikkasi hänen Juudalaisten tähden, jotka niissä paikoissa olivat; sillä he tiesivät kaikki, että hänen isänsä oli Grekiläinen.

Bulus cui naci ya yam kange co, la cin to cho, cin biye cinen laro ker yahudawa wo fiye tini curo nineu. wori gwamce nyimom ki tece nii heline.

4 Mutta kuin he kaupungeita lävitse vaelsivat, antoivat he heille pidettäväksi ne säädyt, jotka asetetut olivat apostoleilta ja vanhimmilta, jotka Jerusalemissa olivat.

Kambo ci cukenti mor cinanlore, ciin nerang nyal tinimbo nob tomangebo wo kange. nubo dur tinimbo wo mor Ursalima ciya cike ri, naci bwangten.

5 Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja heidän lukunsa eneni joka päivä.

La nubo bikur wabereu fiya bikwan neret mor bilenke la ciin kila cii cobten ti diye ki diye.

6 Mutta kuin he Phrygian ja Galatian maakunnan lävitse vaelsivat, kiellettiin heitä Pyhältä Hengeltä puhumasta Jumalan sanaa Asiassa.

Bulus kange nubo tikan co tiyeu ya mor cungko Phrygia kange Galatiaya, wori yuwa tangbe kwamako ywanmci tokka ker cero cunga ko Asia.

7 Kuin he olivat tulleet Mysiaan, kiusasivat he vaeltaa Bitynian lävitse; mutta ei Henki sitä sallinut.

Ki kwama wo cii bow bidom kange Misiyari, cii cuwa na ci do mor Bitiniya, dila yuwa tangbe Yesu ywamci.

8 Kuin he siis Mysian ohitse vaeltaneet olivat, menivät he alas Troadiin.

Kambo ci dou Mysia ri, ciin yirau mor cinanlor Troas.

9 Ja Paavali näki näyn yöllä: yksi Makedonian mies seisoi, rukoili häntä ja sanoi: tule Makedoniaan ja auta meitä.

Bulus ma dukumbo ki kume; nii Makidoniya tiim wi, kinong coti ki, “Bou fou Makidoniya na mwi tikang nyo”.

10 Ja kuin hän näyn näki, hankitsimme me kohta Makedoniaan menemään, tietäen täydellisesti Herran meitä kutsuneen heille evankeliumia saarnaamaan.

Kambo Bulus to dumeri, dangjang do naci yaken Makidoniya, cin kwabi nercer ki kwama cuo nyo nyi tok ker cero Makidoniya.

11 Kuin me siis Troadista purjehdimme, niin me juoksimme kohdastansa Samotrakiaan, ja toisena päivänä Neapoliin,

Kambo ci dob mor Troas ri, nyin yaken ciyer nyin yaken Samothrace, la cel fini ceri nyin bow Neapolis.

12 Ja sieltä Philippiin, joka on Makedonian maakunnan pääkaupunki ja vapaa kaupunki; ja siinä kaupungissa me muutamia päiviä oleskelimme.

La nyi kwen wiri nyin cuo Philippi, wo co cinan lor Makidoniya, cinan lor la tangnumbo mor biten Roma; La nyin cerum wi cinan lor nen kume ni kila.

13 Ja me menimme lepopäivänä ulos kaupungista, virran tykö, kussa tapa oli rukoilla: jossa me istuimme ja puhuttelimme vaimoja, jotka sinne tulleet olivat.

Ki diye fobka Yahudawa ri nyin cer ken nyilo cinan lor kong chaci ki kwa nere ki nysn fiya fiye kwobka dilo wi. La nyin yiken ri, nyon tok ker. kange natubo wo mwerum wiyeu.

14 Ja vaimo, Lydia nimeltä, purpurain myyjä Tyatiron kaupungista, Jumalaa palvelevainen, kuulteli: jonka sydämen Herra avasi ottamaan vaaria niistä, mitä Paavalilta sanottiin.

Nawiye kange dendo ki Lidiya, wo wiye kwilen tiyeu, ci ceru cinan lor Tiyatira, wo wab kwamatiyeu, cuwa tu nuwa nyo. La Teluwe wumom neer cero cin cuwa tu ki dike Bulus tok tiyeu nen.

15 Ja kuin hän ja hänen huoneensa kastettu oli, rukoili hän meitä, sanoen: jos te minun Herralle uskollisena pidätte, niin tulkaat minun huoneeseeni ja olkaat siinä. Ja hän vaati heitä.

Kambo co kange nubo loceri, cin kenyo ciki, no kom ciya komki min yilam ki bilenke kwama nin di kom bou ko cerum lomi. “La cin dok nyo nyin ciya.

16 Ja tapahtui, kuin me rukoukseen menimme, kohtasi meitä piika, jolla noituuden henki oli, joka isännillensä saatti suuren saaliin noitumisellansa.

Nyori, ki kwamawo nyin yaken ti fiye kwob ka diloke, bibuya canga kange woki ninga tokake wab kang nyo. Ci bou teluwe ce nen ti ki kyemer ducce ki to kako ci totiyeu.

17 Tämä noudatti alati Paavalia ja meitä, ja huusi, sanoen: nämät miehet ovat korkeimman Jumalan palveliat, jotka meille autuuden tien ilmoittavat.

La bubiya wo bwnag ten Bulus ti kange nyo la ci kwabang dir, ti ki “Nubo buro cangab kwama dureb. ciki yi kom nure fuloka”.

18 Ja sitä hän teki monta päivää. Mutta Paavali otti sen pahaksi, käänsi itsensä ja sanoi sille hengelle: minä käsken sinun Jesuksen Kristuksen nimeen hänestä mennä ulos; ja hän läksi ulos sillä hetkellä.

Ciki mai nyo ki kume tini kila. Dila kambo Bulus kangum neer cero kayam meri, yi kangi la yico “mi nyal nenti ki den Yesu Kiristi, ceru cinen”. La ciin cerum ki kwama co.

19 Mutta kuin hänen isäntänsä sen näkivät, että heidän saaliinsa tuli pois, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja veivät heidät turulle päämiesten tykö,

Kambo teb teluweb cebo tori yoka neerek fiya ka mweb kemerceu cuwe ri, ciin tam Bulus kange cila kwob kanci yaken ki cii fiye tubo miyem diker tiye kabum nob bolangeb.

20 Ja veivät heidän esivallan eteen, ja sanoivat: nämät miehet meidän kaupungin häiritsevät, jotka ovat Juudalaiset,

kambo ci bou ki ci ka bum nob bolangebri, cii ki “Nubo buro kum cnag cinan lor beroti. ciin yahudawa.

21 Ja opettavat niitä tapoja, joita ei meidän sovi ottaa vastaan eikä tehdä, sillä me olemme Roomalaiset.

Cii merang nure ti wo kebo dong-dong kange dike nubo Roma ciye ciya cuko naci bwang tenneu.

22 Ja kansa nousi ynnä heitä vastaan, ja esivalta antoi heidän vaatteensa repiä, ja käski heitä piestä.

La mwerkan nubo ko gwam kwinang Bulus ce kange Silas, nob bolangebo wob rangum kwilen cero cii nen ri ne nyallo naci makanci ki Belyange kwamangi nyeu.

23 Kuin he olivat heidät juuri pahoin pieksäneet, heittivät he heidät torniin ja käskivät vartian visusti heitä vartioida,

Kambo malli ciyeri? Ciin dokken cii mor Furcina, ri ciin yi nii to furcina tiyeu na kii ca kum cii yorak.

24 Joka, kuin hän senkaltaisen käskyn sai, heitti heidät sisimmäiseen torniin ja pani heidät jalkapuuhun.

kambo ci yo nyallo weri, nii to ka Furcinako dokken cii kuwe more ri cin kum na tini ceko.

25 Mutta puoliyön aikana oli Paavali ja Silas rukouksissa, ylistäin Jumalaa kiitosvirsillä, ja vangit, jotka siellä olivat, sen myös kuulivat.

Kina ciinkume Bulus kange Silas, kwob dilo rila cii ka nuwe wabka kwama tii la tangnum nubo furcinau cuwa tuu nuwa ciiti.

26 Niin tapahtui äkisti suuri maan järistys, niin että tornin perustus vapisi; ja kohta kaikki ovet aukenivat, ja jokaisen siteet pääsivät.

Dang jangri ka mikanka dor bitiner wo dok kwar kur furcinau mikangume la danjang nyilok tininmbo gwam womangum kang nubo bwambwabeu kwiya.

27 Kuin vartia heräsi ja näki tornin ovet avoinna olevan, veti hän ulos miekkansa ja tahtoi surmata itsensä, ja luuli vangit paenneen pois.

Nii to furcinatiyeu yuram dumbo ri, cin to nyiloko wumom, la cin co ku kulen cero ri, cin cui naci twallum dor cero, wori cin kwabi ki nubo furcinau cirangum.

28 Niin Paavali huusi suurella äänellä ja sanoi: älä itselles mitään pahaa tee; sillä me olemme kaikki täällä.

La Bulus kwa cinen dir kibi kwan ki, “Nuware dor mwe ro nen twirak, wori nyin wi fou gwam nye.

29 Niin hän anoi kynttilää, meni sisälle ja lankesi peljästyksissä Paavalin ja Silaan jalkain juureen,

Nii to furcina tiyeu me naci bo cinen ki kirak, la cin doken mor wulom mor taiye, ciin cungi kabum Bulus kange Silas.

30 Ja toi heidät ulos ja sanoi: herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?

La ciin coku ci kaleri, ciki “Nubo dur miik nye ma mati nami fiya fuloka?

31 Mutta he sanoivat: usko Herran Jesuksen Kristuksen päälle, niin sinä ja sinun huonees autuaaksi tulee.

Ciin yico ki “Neken bilenke teluwe Yesu nen, namwi fiya fuloka mo kang nubo lomeu gwam.

32 Ja he puhuivat hänelle Herran sanaa ja kaikille, jotka hänen huoneessansa olivat.

Ciin yico ker Teluwero, kange nubo loceu gwam.

33 Ja hän otti heidät sillä hetkellä yöstä tykönsä ja pesi heidän haavansa, ja hän kohta kastettiin ja kaikki hänen perheensä,

La nii yo furcina tiyeu tu ci ki kume cuo, la cin nirom dercero, ri co loce gwam cin yum mwem kwamam bo dang jang.

34 Ja vei heidät kotiansa, ja valmisti heille pöydän, ja iloitsi, että hän koko huoneensa kanssa tuli Jumalan päälle uskovaiseksi.

la kambo ci bou ti Bulus kange Silas loco ri, ci tik cinen carito kaciye, cin bilangi ducce kange nubo mor luwe ceu, wori cin ne bilenke kwama nen.

35 Ja kuin päivä tuli, niin esivalta lähetti kylänlapset sanomaan: päästä ne miehet.

La kambo fini celumeri, nob bolangebo tom nobo to cinanlor tiye nen ker, ciki “Dob nubo co a yaken ti”.

36 Niin tornin vartia ilmoitti nämät sanat Paavalille, sanoen: esivalta on käskenyt päästää teidät: menkäät siis nyt ulos rauhassa.

nii to furcinan tiyeu yi Bulus kero couki “Nob bolangebo tunguo tomange minen na dob kom ko yakenti. na weu dila kom ceru ri nako yakenti ki luma.

37 Mutta Paavali sanoi heille: he ovat julkisesti tuomitsematta pieksäneet meidät, jotka olemme Roomalaiset, ja heittäneet torniin, ja nyt salaa tahtoisivat sysätä meidät ulos. Ei niin, vaan tulkaan he itse meitä ottamaan täältä ulos.

Dila Bulus kane silas ciya cinen ki “Cii malli nyo nyanglang bolang mani, ri nyi nubo Roma keneu- la ciin mer ken nyo mor furcina. La ciki cui wona weu naci yoken ki yurangka ka? mani nyo! Ciya bou ki bwici naci cok nyo kale”.

38 Niin kylänlapset ilmoittivat nämät sanat esivallalle jällensä; ja he pelkäsivät, että he heidät Roomalaisiksi kuulivat,

La nii to kakkawo ya yi nob bolangebo kereburo. Kambo ci nuwa ki Bulus kange Silas nubo Roam ri cin cuwam tai.

39 Ja tulivat ja rukoilivat heitä, ja veivät heidät ulos, ja käskivät heidän mennä pois kaupungista.

Nob bolangebo bou la ciin ken ci rila cii cokangum kale, la cin yici ki ciya cerum mor cinan loro nen.

40 Niin he läksivät tornista ja menivät Lydian tykö. Ja kuin he veljet nähneet olivat ja heitä lohduttaneet, vaelsivat he matkaansa.

La Bulus kange Silas cerangum furcina ri cin bou to Lidiya. Kambo Bulus kange Silas to nuberi, ciin neci bikwan neret, cin dubom cinan loro.