Teot 14
1 Niin Ikoniossa tapahtui, että he ynnä menivät sisälle Juudalaisten synagogaan, ja niin puhuivat, että suuri joukko Juudalaisia ja Grekiläisiä uskoi.
And they came and entered into the synagogue of the Jihudoyee, and so spake with them as that many believed of Jihudoyee and of Javanoyee.
2 Mutta uskomattomat Juudalaiset yllyttivät ja pahoittivat pakanain sielut veljiä vastaan.
But Jihudoyee, of those who were not persuaded, excited the Gentiles to ill-treat the brethren.
3 Niin he olivat siellä kauvan aikaa ja puhuivat rohkiasti Herrassa, joka antoi todistuksen armonsa sanoihin, ja antoi merkit ja ihmeet heidän kättensä kautta tapahtua.
But they much time were there, and openly discoursed concerning the Lord; and He testified of the word of his grace by the signs and the wonders which he wrought by their hands.
4 Niin sen kaupungin väki erkani: muutamat pitivät Juudalaisten kanssa, ja muutamat apostolien kanssa.
And all the society of the city was divided: of them some were with the Jihudoyee, and of them (some) adhered to the apostles.
5 Kuin siis pakanoilta ja Juudalaisilta kapina nousi, ynnä heidän päämiestensä kanssa, pilkkaamaan ja kivittämään heitä,
But there was made a movement by the Gentiles and by the Jihudoyee and their chiefs to maltreat them, and to crush them with stones.
6 Ja kuin he sen ymmärsivät, pakenivat he Lykaonian kaupunkeihin Lystraan ja Derbeen, ja ympäri sitä lähimaakuntaa,
And when they knew, they passed away, and escaped to the cities of Lykania, Lystra, and Derbe, and the villages which surround them,
7 Ja saarnasivat niissä evankeliumia.
and there evangelized.
8 Ja mies Lystrassa, sairas jaloista, istui, rampa hamasta äitinsä kohdusta, joka ei ikänänsä ollut käynyt.
AND a certain man dwelt in the city of Lystra who was afflicted in his feet, lame from the womb of his mother, (and) who had never walked.
9 Tämä kuuli Paavalin puhuvan; ja kuin hän katsahti hänen päällensä, ja näki hänellä uskon olevan terveeksi tulla,
This heard Paulos discourse. And when Paulos saw him, and knew that there was faith in him to be saved,
10 Sanoi hän suurella äänellä: ojenna sinus jalkais päälle. Ja hän karkasi ylös ja kävi.
he said to him with a high voice, To thee I say, in the name of our Lord Jeshu Meshiha, Stand upon thy feet.
11 Kuin kansa sen näki, mitä Paavali tehnyt oli, korottivat he äänensä Lykaonian kielellä sanoen: jumalat ovat ihmisten hahmolla alas meidän tykömme tulleet.
And leaping, he stood and walked. And the assembly of the people, when they saw what Paulos had done, lifted up their voice in the language of the country, and said, Gods in the likeness of men have come down unto us.
12 Ja he kutsuivat Barnabaan Jupiteriksi ja Paavalin Merkuriukseksi; sillä hän oli sanansaattaja.
And they named Bar Naba, lord of the gods; and Paulos, Hermis, because he was foremost in discourse.
13 Ja pappi Jupiterin templissä, joka heidän kaupunkinsa edessä oli, toi härkiä ja seppeleitä oven eteen, ja tahtoi ynnä kaupungin väen kanssa uhrata.
And the priest of the lord of the gods, who was without the city, brought oxen and garlands to the gates of the court of the place where they dwelt, and willed to sacrifice to them.
14 Kuin apostolit Barnabas ja Paavali sen kuulivat, repäisivät he vaattensa ja karkasivat kansan sekaan, huutain,
But Bar Naba and Paulos, when they heard, rent their garments, and sprang up, and came out to the crowd. And they cried,
15 Ja sanoen: miehet, miksi te tätä teette? Mekin olemme ihmiset, puuttuvaiset kuin tekin. Ja me saarnaamme teille evankeliumia, että te näistä turhista kääntyisitte elävän Jumalan tykö, joka teki taivaan, ja maan, ja meren, ja kaikki mitä niissä on,
and said, Men, what do you? We also are children of men liable to sufferings like you, (and) who preach to you that from these vanities you should turn unto Aloha the living, who made heaven and earth, and the seas, and all that is in them:
16 Joka entisillä ajoilla antoi kaikki pakanat vaeltaa omilla teillänsä.
who in former generations left all nations to walk in ways of their own;
17 Vaikka ei hän itsiänsä antanut olla ilman todistusta, tehden hyvää, antain meille taivaasta sateen ja hedelmälliset ajat, täyttäin meidän sydämemme rualla ja ilolla.
yet leaving not himself without witness, while he did them good from heaven, and sent down rain, and multiplied the fruits in their times, and filled with food and gladness their hearts.
18 Ja kuin he näitä sanoivat, saivat he kansan tuskalla hillityksi, ettei he heille uhranneet.
And when these they had said, they scarcely restrained the people that some one should not sacrifice to them.
19 Niin sinne myös tuli muutamia Juudalaisia Antiokiasta ja Ikoniosta, ja kuin he kansan olivat saattaneet Paavalia kivittämään, riepoittivat he hänen ulos kaupungista, ja luulivat hänen kuolleeksi.
But there came thither Jihudoyee from Ikanon and from Antiokia, and stirred up against them the people; and they stoned Paulos, and dragged him out of the city, because they thought that he was dead.
20 Mutta kuin opetuslapset hänen ympärillänsä seisoivat, nousi hän ja meni kaupunkiin, ja vaelsi toisena päivänä Barnabaan kanssa Derbeen.
And the disciples gathered to him, and, arising, he entered the city. AND the day after he went forth from thence with Bar Naba, and came to Derbe the city.
21 Ja kuin he olivat saarnanneet siinä kaupungissa evankeliumia ja monta opettaneet, palasivat he Lystraan ja Ikonioon ja Antiokiaan,
And when they had preached to the sons of the city, they discipled many. And they returned and came to Lystra the city, and to Ikanon, and to Antiokia,
22 Vahvistain opetuslasten sieluja, ja neuvoivat heitä uskossa pysymään (sanoen): että meidän pitää monen vaivan kautta Jumalan valtakuntaan tuleman sisälle.
confirming the souls of the disciples, and exhorting them to persevere in the faith. And they said to them, that through much tribulation it behoveth to enter the kingdom of Aloha.
23 Ja kuin he olivat valinneet vanhimmat jokaiselle seurakunnalle, ja rukoilleet ja paastonneet, antoivat he heidät Herran haltuun, jonka päälle he uskoivat.
And they constituted for them in all the churches presbyters, having fasted with them and prayed, and commended them to our Lord in whom they had believed.
24 Ja he vaelsivat lävitse Pisidian ja tulivat Pamphiliaan.
And when they had gone through the country of Pisidia, they came to Pamphylia,
25 Ja kuin he olivat saarnanneet sanaa Pergessä, menivät he alas Attaliaan,
and when they had preached in the city Perga the word of the Lord, they went down to Atalia,
26 Ja purjehtivat sieltä Antiokiaan, jossa he olivat Jumalan armon haltuun annetut, siihen työhön, jonka he toimittaneet olivat.
and from thence voyaged by sea and came to Antiokia, because from thence they had been commended to the grace of the Lord for the work which they had accomplished.
27 Mutta kuin he sinne tulivat ja seurakunnan kokosivat, ilmoittivat he, kuinka paljon Jumala oli heidän kanssansa tehnyt ja pakanoille uskon oven avannut.
And when all the church had convened, they recounted every thing which Aloha had done with them, and that he had opened the door of the faith unto the Gentiles.
28 Ja he viipyivät siellä opetuslasten kanssa hetken aikaa.
And much time were they there with the disciples.
