< Teot 12 >
1 Mutta sillä ajalla otti kuningas Herodes muutamia seurakunnasta kiinni, vaivataksensa,
In that tyme Herode the kynge stretched forthe his handes to vexe certayne of the congregacion.
2 Ja mestasi Jakobin, Johanneksen veljen miekalla.
And he kylled Iames the brother of Iohn with the swerde:
3 Ja kuin hän näki sen Juudalaisille kelpaavan, pyysi hän myös Pietaria käsittää, (ja se oli makian leivän päivänä.)
and because he sawe that it pleased ye Iewes he proceded forther and toke Peter also. Then were the dayes of swete breed.
4 Jonka hän myös käsitti, ja pani vankiuteen, ja antoi hänen neljän sotamiesten neljänneksen haltuun vartioida häntä, ja ajatteli pääsiäisen jälkeen asettaa hänen kansan eteen.
And when he had caught him he put him in preson and delyvered him to. iiii. quaternios of soudiers to be kepte entendynge after ester to brynge him forth to the people.
5 Niin Pietari pidettiin tornissa; mutta seurakunnassa tapahtuivat rukoukset hartaasti hänen edestänsä Jumalan tykö.
Then was Peter kepte in preson. But prayer was made with out ceasynge of the congregacion vnto God for him.
6 Ja kuin Herodes tahtoi hänen ottaa edes, makasi Pietari sinä yönä kahden sotamiehen vaiheella, sidottuna kaksilla kahleilla, ja vartiat oven edessä vartioitsivat tornia.
And when Herode wolde have brought him oute vnto the people the same nyght slepte Peter bitwene two soudiers bounde with two chaynes and the kepers before the dore kepte the preson.
7 Ja katso, Herran enkeli seisoi hänen tykönänsä ja kirkkaus paisti huoneessa, lykkäsi Pietaria kylkeen, herätti hänen ja sanoi: nouse nopiasti. Ja kahleet putosivat hänen käsistänsä.
And beholde the angell of ye Lorde was there present and a lyght shyned in the lodge. And smote Peter on the syde and steryd him vp sayinge: aryse vp quyckly. And his cheynes fell of fro his hondes.
8 Niin enkeli sanoi hänelle: sonnusta ja kengitä sinus. Ja hän teki niin. Ja hän sanoi vielä hänelle: pue itses vaatteisiis ja seuraa minua.
And the angell sayd vnto him: gyrde thy selfe and bynde on thy sandales. And so he dyd. And he sayde vnto him: cast thy mantle aboute the and folowe me.
9 Ja hän meni ulos ja seurasi häntä, eikä tietänyt sitä todeksi, mitä enkeliltä tehtiin, vaan luuli näyn näkevänsä.
And he came oute and folowed him and wist not that it was truthe which was done by the angell but thought he had sene a vision.
10 Mutta kuin he menivät ensimäisen ja toisen vartion lävitse, ja tulivat rautaiseen porttiin, joka vie kaupunkiin, niin se aukeni heille itsestänsä; ja he menivät siitä ulos, käyden katua myöten, ja kohta erkani enkeli hänestä.
When they were past ye fyrst and ye seconde watche they came vnto yt yron gate yt ledeth vnto the cyte which opened to them by his awne accorde. And they went out and passed thorowe one strete and by and by the angell departed fro him.
11 Ja kuin Pietari tointui entisellensä, sanoi hän: nyt minä totisesti tiedän, että Herra on enkelinsä lähettänyt, ja minun Herodeksen käsistä päästänyt ja kaikesta Juudan kansan toivosta.
And when Peter was come to him selfe he sayde: now I knowe of a surety that the Lorde hath sent his angell and hath delyvered me out of the honde of Herode and from all the waytynge for of the people of ye Iewes.
12 Ja kuin hän tätä ajatellut oli, tuli hän Marian, Johanneksen äidin, huoneen tykö, joka Markukseksi kutsuttiin, jossa monta oli koossa, ja rukoilivat.
And as he consydred the thinge he cam to ye housse of Mary the mother of one Iohn which was called Marke also where many were gaddered to gedder in prayer.
13 Mutta kuin Pietari porstuan oveen kolkutti, tuli piika, Roode nimeltä, kuultelemaan.
As Peter knocked at the entry dore a damsell cam forth to herken named Rhoda.
14 Ja kuin hän Pietartin äänen tunsi, ei hän ovea ilon tähden avannutkaan, vaan juoksi sisälle ja ilmoitti heille Pietarin porstuan edessä seisovan.
And when she knew Peters voyce she opened not the entrey for gladnes but ran in and told how Peter stode before the entrey.
15 Niin he sanoivat hänelle: oletkos hullu? Vaan hän sanoi totisesti niin olevan. Niin he sanoivat: se on hänen enkelinsä.
And they sayde vnto her: thou arte mad. And she bare them doune yt it was even so. Then sayde they: it is his angell.
16 Mutta Pietari kolkutti lakkaamatta. Kuin he avasivat, niin he näkivät hänen ja hämmästyivät.
Peter cotynued knockinge. When they had opened the dore and sawe him they were astonyed.
17 Mutta hän viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja jutteli heille, kuinka Herra oli hänen vankiudesta johdattanut ulos, ja sanoi: ilmoittakaat näitä Jakobille ja veljille. Ja läksi ulos ja meni toiseen paikkaan.
And he beckened vnto them with ye honde to holde their peace and tolde them by what meanes ye Lorde had brought him oute of the preson. And sayde: goo shew these thinges vnto Iames and to the brethren. And he departed and went into a nother place.
18 Mutta kuin päivä tuli, niin ei sotamiehillä ollut vähin kapina, kuhunka Pietari tullut oli.
Assone as it was daye ther was no lyttell a doo amoge the soudyers what was becum of Peter.
19 Ja kuin Herodes piti sanan hänen perässänsä, eikä häntä löytänyt, antoi hän vartiat tutkia ja käski heitä rangaista. Ja meni Juudeasta alas Kesareaan ja viipyi siellä.
When Herode had called for him and founde him not he examined the kepers and comaunded to departe. And he descended from Iewry to Cesarea and ther abode.
20 Ja Herodes oli vihoissansa Tyron ja Sidonin asuvaisille; mutta he tulivat yksimielisesti hänen tykönsä ja lepyttivät kuninkaan kamaripalvelian Blastuksen, ja anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai kuninkaan maasta elatuksensa.
Herode was displeased with them of Tyre and Sydon. And they came all at once and made intercession vnto Blastus the kynges chamberlen and desyred peace because their countrey was norysshed by the kynges londe.
21 Mutta määrättynä päivänä oli Herodes puetettu kuninkaallisissa vaatteissa, istuen tuomioistuimella, ja piti puheen heidän tykönsä.
And upon a daye appoynted Herode arayed him in royall apparell and set him in his seate and made an oraycon vnto them.
22 Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.
And the people gave a shoute sayinge: it is ye voyce of a God and not of a man.
23 Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut. Ja hän syötiin madoilta, ja antoi henkensä.
And immediatly the angell of ye Lorde smote him because he gave not God the honoure and he was eatyn of wormes and gave vp the goost.
24 Mutta Jumalan sana kasvoi ja eneni.
And ye worde of God grewe and multiplied.
25 Mutta Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista, kuin he olivat palveluksen päättäneet, ja ottivat Johanneksen kanssansa, joka myös Markukseksi kutsuttiin.
And Barnabas and Paul returned to Ierusalem when they had fulfilled their office and toke with them Iohn which was also called Marcus.