Teot 11

1 Mutta apostolit ja veljet, jotka Juudeassa olivat, kuulivat, että pakanatkin Jumalan sanan ottivat vastaan.

Hagi menina Anumzamofo aposol naga ene mago'a Judia nemani'za mono naga'mo'za, megi'a vahe'mo'za (Gentiles) Anumzamofo naneke eri'naze nanekea antahi'naze.

2 Ja kuin Pietari tuli ylös Jerusalemiin, riitelivät ne hänen kanssansa, jotka ympärileikkauksesta olivat,

Ana huteno Pita'a Jerusalemi kumate mrerino vige'za, zamufama tgahu (circumcised) zamentinti vahe'mo'za agriku ke hakare hunente'za,

3 Sanoen: sinä olet mennyt niiden miesten tykö, joilla esinahka on, ja söit heidän kanssansa.

kagra zamufa taga osu vahe nompi vunka ne'zana zamagrane omene'nane.

4 Niin Pietari rupesi heille järjestänsä luettelemaan, sanoen:

Hu'neanagi Pita'a ke aseni'are erinte erinte huno huama hu'ne,

5 Minä olin Jopen kaupungissa rukouksissa, ja tulin horroksiin, ja näin näyn, yhden astian tulevan alas, niinkuin suuren liinaisen neljältä kulmalta lasketun alas taivaasta, joka tuli juuri minun tyköni.

Nagra Jopa ran kumapi manine'na nunamu nehu'na ava'nagna'za kogeno, mago tavrave'gna zana atupare atupare azeri'neno atregeno monafinti eramino nagrite e'ne.

6 Kuin minä katsoin sen päälle, äkkäsin minä ja näin maan neljäjalkaisia eläimiä, ja petoja, ja matelevaisia, ja taivaan lintuja.

Keankere'na ana tavravefi koana, 4'a agiaza hunte'nea zagagafa ama mopafi mani'neane, trampi zagane asagugati vano nehia zagane afi' namaramine ke'noe.

7 Mutta minä kuulin äänen minulle sanovan: Pietari, nouse, tapa ja syö.

Nagra nentahugeno mago agerumo'a anage nagrikura hu'ne, Pitaga otinka, ahenka no hu'ne!

8 Mutta minä sanoin: en suinkaan, Herra; sillä ei ole mitään yhteistä eli saastaista minun suuhuni koskaan tullut.

Hu'neanagi nagra anage hu'noe, Ra'moka avusese osuno agru osu'zana hunagru hu'nanke'na nonoa zagagafagina onegahue hu'na hu'noe!

9 Mutta ääni vastasi minua toisen kerran taivaasta: mitä Jumala on puhdistanut, älä sinä sano yhteiseksi.

Hianagi ana ageru'mo mago'ene anage monafinti hu'ne, Anumzamo'ma azeri agruma hu'neniazana, haviza huno agaru osu'ne hunka osuo!

10 Ja se tapahtui kolmasti, ja vietiin taas kaikki ylös taivaaseen.

Anazana tagufa (3'a) zupa fore huteno, ete ana mika'zana avazu higeno monafi mareri'ne.

11 Ja katso, kolme miestä seisoi kohta huoneen edessä, jossa minä olin, jotka Kesareasta olivat minun perääni lähetetyt.

Ana'ma nehigeno'a, Sisaria kumateti huzmantege'za tagufa vahe'mo'za nemanua nonte ehanati'naze.

12 Mutta Henki käski minun epäilemättä mennä heidän kanssansa; ja nämät kuusi veljeä seurasivat myös minua, ja me menimme sen miehen huoneeseen.

Avamumo nasamino, I'o osunka ana vahe'ene amane vuo hige'na, 6si'a nenafu'za nagrane azageta Koniliasi nontega vu'none.

13 Ja hän jutteli meille, kuinka hän oli enkelin nähnyt huoneessansa seisovan ja sanovan hänelle: lähetä miehiä Joppeen, ja anna noutaa Simonin, joka Pietariksi kutsutaan:

Koniliasi kegeno ankeromo noma'afi oti'neno asami'nea kea, anage huno tasami'ne, huzamantege'za Jopa vu'za Saimoni'e nehaza ne', mago agi'a Pitana avare'za esageno,

14 Hän on sanova sinulle ne sanat, joiden kautta sinä autuaaksi tulet ja kaikki sinun huonees.

agra mono naneke neramasaminkeno, kagri'ene mika nagaka'anena, kefo zantmifinti tamahoke ahegahie.

15 Mutta kuin minä rupesin puhumaan, lankesi Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin hän alussa meidänkin päällemme lankesi.

Anante naneke erigafa hu'na nehugeno, Ruotge Avamu'mo zamagrite erami'ne. Ese'ma tagrite e'neaza huno emani'ne.

16 Niin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanonut oli: Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä.

Ana hige'na Ramo'ma huno, Joni'a tinu mono tina fre ramante'neankino, Avamunu tina frermantegahi hu'nea kegu nagesa antahi'noe.

17 Että nyt Jumala yhdenkaltaisen lahjan heille antoi kuin meillekin, jotka Herran Jesuksen Kristuksen päälle uskoimme: mikäs minä olisin, joka voisin kieltää Jumalaa?

Ana hu'negu Anumzamo'ma magozahu muse'zama (gift) zamagri'ma zami'neana, anahu kna huno Agra Ramofo Jisasi Kraisinte tamentinti nehunkeno tami'neaza hu'negu, iza'na nagra Anumzamofo eri'zankura i'o huzamantegahue?

18 Kuin he nämät kuulivat, vaikenivat he ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: niin on siis Jumala antanut pakanoillekin kääntymyksen elämään.

Anankema zamagrama antahite'za, kema huzmanteku'ma hazana netre'za, Anumzamofo ra agi ami'za anage hu'naze, Anumzamo'a megia vahe'enena zamavarege'za zamagu'a rukarehe hu'za zamasimu e'nerize hu'naze.

19 Ja ne, jotka siitä vainosta hajonneet olivat, joka Stephanin tähden tapahtui, vaelsivat ympäri hamaan Phenisiaan ja Kypriin ja Antiokiaan asti, eikä kellenkään sitä sanaa puhuneet, vaan ainoasti Juudalaisille.

Stivenina ahe nefri'za mago'a nagara zamahe fragu vazige'za, atre'za Fonesiane, Saiprusine, Antiokune, nevu'za ru vahete mono osu, Jiu vaheteke mono kea ome zamasmi'naze.

20 Ja oli muutamia miehiä heidän seassansa Kypristä ja Kyrenistä: kuin ne tulivat Antiokiaan, puhuivat he Grekiläisille ja saarnasivat evankeliumia Herrasta Jesuksesta.

Hu'neanagi Saiprusi vahe'ene Sairini vahe'mo'za zamagripinti mago'a Antioku e'za, agafa hu'za Ramofo Jisasi Knare Musenkea huama hu'za Griki vahe zamasmi'naze.

21 Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri joukko uskoi ja kääntyi Herran tykö.

Ramofo hihamumo zamagripi me'negu, tusi'a vahe'mo'za zamagu'a rukarehe hu'za Ramofonte zamentinti hu'naze.

22 Niin tämä sanoma heistä tuli seurakunnan korville, joka Jerusalemissa oli, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan.

Ana'ma zamagrama haza zamofonkemo'a, Jerusalemi mono vahete ege'za nentahi'za, zamagra Banabasi huntageno Antioku vu'ne.

23 Kuin hän sinne tuli ja näki Jumalan armon, ihastui hän, ja neuvoi kaikkia vahvalla sydämellä Herrassa pysymään;

Agrama eno Anumzamo'ma asunku'ma humazmanteaza negeno, muse nehuno zamazeri hanaveti ke zamasmino, Tamage huta tamagu'areti Ramofonte amage anteho.

24 Sillä hän oli jalo mies ja täynnänsä Pyhää Henkeä ja uskoa, ja suuri joukko kansaa eneni Herralle.

Banabasi'a knare ne' mani'neno, Avamupi aviteno amentinti hu'negeno, tusi'a veakrerafamo'za maka vahe'mo'za Ramofonte e'naze.

25 Niin Barnabas meni Tarsiin Saulusta etsimään; ja kuin hän löysi hänen, toi hän hänen Antiokiaan.

Ana huteno Banabasi'a Soli omegenaku Tasisi kumate vuno,

26 Ja tapahtui, että he koko ajastajan kokoontuivat seurakunnassa ja opettivat paljon kansaa; ja opetuslapsia ruvettiin ensin Antiokiassa kristityiksi kutsumaan.

ome ke fore huteno avareno Antioku kumate uhanati'na'e. Ana kafufina Banabasi'ene Solikea mono vahe'zaga mono kea hunezamikeno tusi'a vahe fore hu'ne. Anante Jisasima amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za pusante (kristen) mono vahere hu'za zamagi'a eri'naze.

27 Ja niinä päivinä tuli prophetaita Jerusalemista Antiokiaan.

Ana knafina mago'a kasnampa vahe'mo'za Jerusaleti erami'za, Antioku kumate ehanati'naze.

28 Ja yksi heistä, Agabus nimeltä, nousi ja ilmoitti heille hengen kautta, kaikkeen maailmaan suuren nälän tulevan, joka myös Klaudius keisarin alla tapahtui.

Mago'zmia Agabusi'e hu'za nehaza ne'mo, otino Avamumofo hanavefi maka mopafina agate'za fore hugahie huno hu'ne. (Klaodias Sisama ran kva emania knafi fore hu'ne).

29 Mutta opetuslapset sääsivät jotakin lähettää, kuin kullakin varaa oli, veljien avuksi, jotka Juudeassa asuivat,

Jisasi amage'ma nentamo'za, mago mago'mo'za zagoma eri'naza avamente eritru huta Judia mani'naza tafuhe'intega (mono nagate) zamaga'zanku hugahazanki atre'zmantesune nehu'za,

30 Niinkuin he tekivätkin, ja lähettivät vanhimmille Barnabaan ja Sauluksen kätten kautta.

anante eri tru hute'za, mono vahe'mo'za, Banabasine Soli kizani zanamizage'ne, Jerusalemi mono kva vahetega eri'ne vu'na'e.