< 2 Samuelin 6 >
1 Ja David taas kokosi kaikki valitut miehet Israelista, kolmekymmentä tuhatta,
Natonto’ i Davide indraike ze hene jinoboñe amy Israele ao, telo ale.
2 Ja David nousi ja meni, ja kaikki kansa kuin hänen tykönänsä oli Juudan asuvaisista, tuomaan sieltä Jumalan arkkia, joka kutsutaan Herran Zebaotin nimi, joka asuu Kerubimin päällä.
Niavotse amy zao t’i Davide rekets’ i maro ama’e boake Baale-Iehoday hañakatse i vatam-pañinan’ Añaharey boak’ ao, i fikanjiañe ty tahina’ Iehovà i Màroy, ie mimoneñe añatrefa’ o kerobeo.
3 Ja he panivat Jumalan arkin uuden vaunun päälle ja toivat sen AbiNadabin huoneesta, joka asui Gibeassa. Mutta Ussa ja Ahjo, AbiNadabin pojat ajoivat sitä uutta vaunua.
Aa le najoñe an-tsarete vao i vatan’ Añaharey naho nakare’ iereo añ’anjomba’ i Abinadabe e Gibà ao vaho nendese’ i Ozà naho i Akiò ana’ i Abinadabe i sarete vaoy.
4 Niin he toivat sen AbiNadabin huoneesta, joka oli Gibeassa, Jumalan arkin kanssa; ja Ahjo kävi arkin edellä.
Toe nakare’ iereo añ’ anjomba’ i Abinadabe e Gibà ao i vatam-pañinan’ Añaharey vaho niaolo i vatam-pañinay t’i Akiò.
5 Niin David ja kaikki Israelin huone soittivat Herran edessä kaikkinaisilla honkaisilla kanteleilla ja harpuilla, psaltareilla, trumpuilla, kulkuisilla ja simpeleillä.
Nitsinjake añatrefa’ Iehovà t’i Davide naho i anjomba’ Israele iabiy, am-pañarahañe ze karazan-draha titiheñe nanoeñe an-kazombatango, naho an-jejobory naho marovany naho fikorintsañe naho kantsàñe vaho fikoriñañe.
6 Ja kuin he tulivat Nahonin riihen tykö, otti Ussa Jumalan arkin ja piteli sitä, sillä härjät menivät sivuin tietä.
Ie nivotrak’ an-toem-pifofoha’ i Nakone eo, le nitakare’ i Ozà i vatam-pañinan’ Añaharey amy t’ie hinetseketse’ o katrakao.
7 Niin Herran viha julmistui Ussan päälle, ja Jumala löi hänen siinä maahan hänen tyhmyytensä tähden, niin että hän kuoli siinä Jumalan arkin tykönä.
Aa le nisolebotse amy Ozà ty haviñera’ Iehovà, naho zinevon’ Añahare ty amy fandilara’ey, vaho nihomak’ añ’ ila’ i vatam-pañinan’ Añaharey eo.
8 Silloin tuli David murheelliseksi, että Herra niin repäisi Ussan, ja kutsui sen paikan PeretsUssa, tähän päivään asti.
Nanahelo t’i Davide te finanto’ Iehovà t’i Ozà, aa le natao’e ty hoe Peretsozà ty añara’ i toetsey pake henaneo.
9 Ja David pelkäsi Herraa sinä päivänä ja sanoi: kuinka Herran arkki tulisi minun tyköni?
Nirevendreveñe amy Iehovà t’i Davide henane zay le nanao ty hoe, Ami’ty akore ty hampombañe i vatam-pañina’ Iehovày mb’ amako mb’etoa?
10 Ja ei tahtonut antaa tuoda sitä tykönsä Davidin kaupunkiin, vaan salli kannettaa ObedEdomin Gatilaisen huoneesen.
le tsy nendese’ i Davide mb’an-drova’ i Davide mb’eo ty vatam-pañina’ Iehovà fe navi’ i Davide mb’añ’anjomba’ i Ovededome, nte-Gate ao.
11 Ja Herran arkki viipyi kolme kuukautta ObedEdomin Gatilaisen huoneessa, ja Herra siunasi hänen ja kaiken hänen huoneensa.
Nitolom-pitobok’ añ’anjomba’ i Ovededome nte-Gate ao telo volañe i vatam-pañina’ Iehovày; le nitahie’ Iehovà t’i Ovededome naho o añ’anjomba’e iabio.
12 Ja se oli sanottu kuningas Davidille, että Herra oli siunannut ObedEdomin huoneen ja kaiken mitä hänellä oli, Jumalan arkin tähden. Niin meni David ja toi Jumalan arkin ObedEdomin huoneesta Davidin kaupunkiin ilolla.
Natalily amy Davide mpanjaka ty hoe, Toe nitahie’ Iehovà ty anjomba’ i Ovededome naho ze ama’e ty amy vatam-pañinan’ Añaharey. Aa le nimb’eo t’i Davide vaho nendese’e boak’ añ’anjomba’ i Ovededome ao pak’ an-drova’ i Davide an-kafaleañe i vatan’ Añaharey.
13 Ja kuin ne, jotka Herran arkkia kantoivat, olivat käyneet kuusi askelta, niin uhrattiin härkä ja lihava lammas.
Ie amy zao, naho fa nandeha enen-dika o ninday i vatam-pañina’ Iehovàio, le nisoroñe ty añombelahy naho ty bania vinondrake.
14 Ja David hyppäsi kaikella voimalla Herran edessä ja hän oli vaatetettu liinaisella päällisvaatteella.
Nitsinjak’ añatrefa’ Iehovà an-kaozara’e iaby t’i Davide, ie nisikiñe kitambe leny t’i Davide.
15 Ja David ja kaikki Israelin kansa toivat Herran arkin riemulla Ja basunan helinällä.
Aa le nendese’ i Davide naho ty anjomba’ Israele iaby am-pipazapazahañe naho fipopohañe o tsifan’ añondrio ty vatam-pañina’ Iehovà.
16 Ja kuin Herran arkki joutui Davidin kaupunkiin, katsoi Mikal, Saulin tytär akkunasta ja näki kuningas Davidin hyppäävän kaikella voimallansa Herran edessä, ja hän katsoi hänen ylön sydämessänsä.
Ie nimoak’ an-drova’ i Davide ao ty vatam-pañina’ Iehovà, le nitilihitse an-dalan-kede ty Mikale ana’ i Saole naho niisa’e t’i Davide mpanjaka nitribatribake naho nitsinjak’ añatrefa’ Iehovà le nitorifihe’e an-tro’e.
17 Ja he toivat Herran arkin sisälle ja panivat sen siallensa keskelle majaa, jonka David oli sille rakentanut. Ja David uhrasi polttouhria ja kiitosuhria Herran edessä.
Aa le nazili’ iereo i vatam-pañina’ Iehovày vaho napo’e an-toe’e añivo’ i kivoho naore’ i Davide ho azey le nisoroña’ i Davide engan-koroañe naho engam-panintsiñañe añatrefa’ Iehovà.
18 Ja kuin David oli uhrannut polttouhria ja kiitosuhria, siunasi hän kansan Herran Zebaotin nimeen,
Ie nihenefe’ i Davide ty fisoroñañe o enga oroañeo naho o engam-panintsiñañeo le nitatae’e ondatio ami’ty tahina’ Iehovà’ i Màroy.
19 Ja jakoi kaikelle kansalle ja kaikelle Israelin seurakunnalle, miehille ja vaimoille, jokaiselle kyrsän leipää, ja kappaleen lihaa, ja mitan (viinaa); sitte meni kaikki kansa matkaansa, jokainen huoneesensa.
Le hene nanjotsoa’e boko-mofo naho fatets-ena naho garatom-balòboke ondatio, i valobohò’ Israeley, lahilahy naho rakemba; vaho nimpoly iaby ondatio, songa mb’añ’ anjomba’e añe.
20 Ja kuin David palasi siunaamaan huonettansa, meni Mikal, Saulin tytär ulos häntä vastaan ja sanoi: kuinka jalo on ollut Israelin kuningas tänäpänä, joka on itsensä paljastanut palveliainsa piikain edessä, niinkuin irstaat ihmiset paljastavat itsensä!
Nimpoly ka t’i Davide hitata o añ’ anjomba’eo. Le niakatse nifanalaka amy Davide t’i Mikale anak’ ampela’ i Saole, nanao ty hoe: Akore ty enge’ i mpanjaka’ Israeley anindroany, ie nañafa-tsaroñe aolo’ maso’ o anak’ ampatam-pitoro’eo manahake ty fibongia’ o tsivokatse tsy aman-keñatseo!
21 Mutta David sanoi Mikalille: Herran edessä joka minun valinnut on pikemmin kuin sinun isäs ja kaiken hänen huoneensa, ja on käskenyt minun olla Herran kansan Israelin päämiehenä: ja Herran edessä minä tahdon iloita.
Le hoe t’i Davide amy Mikale, Toe tañatrefa’ Iehovà, ie nijoboñe ahy ambonen-drae’o naho ambone’ i anjomba’e iabiy vaho noriza’e ho mpifelek’ ondati’ Iehovào, hifehe Israele; Aa le hitsinjak’ añatrefa’ Iehovà iraho.
22 Ja minä tahdon vielä halvempi olla ja nöyrä minun silmäini edessä: ja minä kunnioitetaan niiden piikain kanssa, joistas puhunut olet.
Toe mbe ho losorako i hatsivokarakoy naho hireke ampahaisahako, fe o mpitoroñ’ ampela nivolañe’oo, ie ro hiasy ahy.
23 Ja Mikalilla, Saulin tyttärellä ei ollut yhtään lasta kuolemapäiväänsä asti.
Toly ndra tsy nanañ’ anake ampara’ ty androm-pivetraha’e t’i Mikale anak’ ampela’ i Saole.