2 Samuelin 6

1 Ja David taas kokosi kaikki valitut miehet Israelista, kolmekymmentä tuhatta,

And David, once more, gathered together all the choice young men in Israel, thirty thousand.

2 Ja David nousi ja meni, ja kaikki kansa kuin hänen tykönänsä oli Juudan asuvaisista, tuomaan sieltä Jumalan arkkia, joka kutsutaan Herran Zebaotin nimi, joka asuu Kerubimin päällä.

Then David, and all the people that were with him, arose and went beyond Baale Judah, —to bring up from thence, the ark of God, the name whereof is called by the name of Yahweh of hosts, who inhabiteth the cherubim thereupon.

3 Ja he panivat Jumalan arkin uuden vaunun päälle ja toivat sen AbiNadabin huoneesta, joka asui Gibeassa. Mutta Ussa ja Ahjo, AbiNadabin pojat ajoivat sitä uutta vaunua.

So they carried the ark of God in a new waggon, and brought it out of the house of Abinadab, who was in Gibeah, —and, Uzza and Ahio, sons of Abinadab, were driving the new waggon.

4 Niin he toivat sen AbiNadabin huoneesta, joka oli Gibeassa, Jumalan arkin kanssa; ja Ahjo kävi arkin edellä.

So they brought it out of the house of Abinadab, which was in Gibeah, with the ark of God, —and, Ahio, was going before the ark.

5 Niin David ja kaikki Israelin huone soittivat Herran edessä kaikkinaisilla honkaisilla kanteleilla ja harpuilla, psaltareilla, trumpuilla, kulkuisilla ja simpeleillä.

And, David and all the house of Israel, were dancing for joy before Yahweh, with all boldness and with songs, —and with lyres, and with harps, and with timbrels, and with sistrums, and with cymbals.

6 Ja kuin he tulivat Nahonin riihen tykö, otti Ussa Jumalan arkin ja piteli sitä, sillä härjät menivät sivuin tietä.

And, when they came as far as the threshing-floor of Nachon, Uzzah thrust forth his hand unto the ark of God, and took hold of it, for the oxen were restive.

7 Niin Herran viha julmistui Ussan päälle, ja Jumala löi hänen siinä maahan hänen tyhmyytensä tähden, niin että hän kuoli siinä Jumalan arkin tykönä.

Then was kindled the anger of Yahweh, against Uzzah, and God smote him there, for the error, —so that he died there, by the ark of God.

8 Silloin tuli David murheelliseksi, että Herra niin repäisi Ussan, ja kutsui sen paikan PeretsUssa, tähän päivään asti.

And it was a sadness unto David, for that Yahweh had broken in with a breach against Uzzah, —therefore called he that place, Perez-uzzah [as it is called] until this day.

9 Ja David pelkäsi Herraa sinä päivänä ja sanoi: kuinka Herran arkki tulisi minun tyköni?

And David was afraid of Yahweh, on that day, —and said, How can the ark of Yahweh come unto me?

10 Ja ei tahtonut antaa tuoda sitä tykönsä Davidin kaupunkiin, vaan salli kannettaa ObedEdomin Gatilaisen huoneesen.

So David would not remove unto him the ark of Yahweh, unto the city of David, —but David took it aside to the house of Obed-edom, the Gittite.

11 Ja Herran arkki viipyi kolme kuukautta ObedEdomin Gatilaisen huoneessa, ja Herra siunasi hänen ja kaiken hänen huoneensa.

And the ark of Yahweh abode in the house of Obed-edom the Gittite, three months, —and Yahweh blessed Obed -edom, and all his household.

12 Ja se oli sanottu kuningas Davidille, että Herra oli siunannut ObedEdomin huoneen ja kaiken mitä hänellä oli, Jumalan arkin tähden. Niin meni David ja toi Jumalan arkin ObedEdomin huoneesta Davidin kaupunkiin ilolla.

And it was told King David, saying, Yahweh hath blessed the household of Obed-edom, and all that he hath, because of the ark of God. David therefore went and brought up the ark of God, out of the house of Obed-edom, unto the city of David, with rejoicing.

13 Ja kuin ne, jotka Herran arkkia kantoivat, olivat käyneet kuusi askelta, niin uhrattiin härkä ja lihava lammas.

And so it was that, when they who bare the ark of Yahweh had stepped forward six paces, he sacrificed an ox and a heifer.

14 Ja David hyppäsi kaikella voimalla Herran edessä ja hän oli vaatetettu liinaisella päällisvaatteella.

And, David, was dancing with all boldness before Yahweh, —David, being girt with an ephod of linen.

15 Ja David ja kaikki Israelin kansa toivat Herran arkin riemulla Ja basunan helinällä.

So, David and all the house of Israel, were bringing up the ark of Yahweh, —with triumphant shoutings, and with the sound of a horn.

16 Ja kuin Herran arkki joutui Davidin kaupunkiin, katsoi Mikal, Saulin tytär akkunasta ja näki kuningas Davidin hyppäävän kaikella voimallansa Herran edessä, ja hän katsoi hänen ylön sydämessänsä.

Now it so came about that, when the ark of Yahweh entered the city of David, Michal Saul’s daughter, looked out through the window, and saw King David, leaping and dancing before Yahweh, and she despised him, in her heart.

17 Ja he toivat Herran arkin sisälle ja panivat sen siallensa keskelle majaa, jonka David oli sille rakentanut. Ja David uhrasi polttouhria ja kiitosuhria Herran edessä.

So they brought in the ark of Yahweh, and set it in its place, in the midst of the tent which David had stretched out for it, —and David caused to go up ascending-sacrifices before Yahweh, and peace-offerings.

18 Ja kuin David oli uhrannut polttouhria ja kiitosuhria, siunasi hän kansan Herran Zebaotin nimeen,

And, when David had finished offering up the ascending-sacrifice and the peace-offerings, he blessed the people in the name of Yahweh of hosts.

19 Ja jakoi kaikelle kansalle ja kaikelle Israelin seurakunnalle, miehille ja vaimoille, jokaiselle kyrsän leipää, ja kappaleen lihaa, ja mitan (viinaa); sitte meni kaikki kansa matkaansa, jokainen huoneesensa.

And he apportioned to all the people, to all the multitude of Israel, both to men and to women—to every one, a loaf of bread, and a sweet drink, and a raisin-cake, —and all the people went their way, every one unto his own house;

20 Ja kuin David palasi siunaamaan huonettansa, meni Mikal, Saulin tytär ulos häntä vastaan ja sanoi: kuinka jalo on ollut Israelin kuningas tänäpänä, joka on itsensä paljastanut palveliainsa piikain edessä, niinkuin irstaat ihmiset paljastavat itsensä!

and David returned, to bless his household. Then came forth Michal Saul’s daughter to meet David, and said—How honoured, to-day, was the king of Israel in disrobing himself to-day, in the sight of the handmaids of his servants, as one of the low people, might disrobe himself?

21 Mutta David sanoi Mikalille: Herran edessä joka minun valinnut on pikemmin kuin sinun isäs ja kaiken hänen huoneensa, ja on käskenyt minun olla Herran kansan Israelin päämiehenä: ja Herran edessä minä tahdon iloita.

And David said unto Michal, Before Yahweh, I will dance, —blessed, be Yahweh, who made choice of me above thy father, and above all his house, putting me in charge as leader over the people of Yahweh, over Israel, —therefore will I dance before Yahweh;

22 Ja minä tahdon vielä halvempi olla ja nöyrä minun silmäini edessä: ja minä kunnioitetaan niiden piikain kanssa, joistas puhunut olet.

and will make myself, yet more, lightly esteemed that this, and become lowly in mine own eyes, —nevertheless, with the handmaids of whom thou hast spoken, with them, shall I be honoured.

23 Ja Mikalilla, Saulin tyttärellä ei ollut yhtään lasta kuolemapäiväänsä asti.

Therefore, Michal Saul’s daughter, had no child, —unto the day of her death.