< 2 Samuelin 5 >

1 Ja Israelin kaikki sukukunnat tulivat Davidin tykö Hebroniin, ja puhuivat sanoen: katso, sinun luus ja lihas me olemme.
Andin keyin Israilning barliⱪ ⱪǝbililiri Ⱨebronƣa Dawutning ⱪexiƣa kelip: Ⱪarisila, biz ɵzlirining ǝt-sɵngǝkliridurmiz!
2 Ja aina ennen, kuin Saul oli meidän kuninkaamme, johdatit sinä Israelin ulos ja sisälle, ja Herra on sinulle sanonut: sinun pitää minun kansaani Israelia kaitseman ja Israelin päämiehen oleman.
Burun Saul bizning üstimizdǝ sǝltǝnǝt ⱪilƣandimu Israil hǝlⱪigǝ jǝnggǝ qiⱪip-kirixkǝ yolbaxqi bolƣan ɵzliri idila; Pǝrwǝrdigar siligǝ: Sǝn Mening hǝlⱪim Israilning padiqisi bolup, ularni baⱪisǝn, Israilning ǝmiri bolisǝn, degǝnidi — dedi.
3 Ja kaikki kansan vanhimmat Israelista tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas David teki heidän kanssansa liiton Herran edessä Hebronissa; ja he voitelivat Davidin Israelin kuninkaaksi.
Xuning bilǝn Israilning ⱨǝmmǝ aⱪsaⱪalliri Ⱨebronƣa padixaⱨning ⱪexiƣa kǝldi; Dawut padixaⱨ Ⱨebronda, Pǝrwǝrdigarning aldida ular bilǝn ǝⱨdǝ tüzüxti. Andin ular Dawutni Israilƣa padixaⱨ boluxⱪa mǝsiⱨ ⱪildi.
4 Ja David oli kolmenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi neljäkymmentä ajastaikaa.
Dawut padixaⱨ bolƣanda ottuz yaxⱪa kirgǝn bolup, ⱪiriⱪ yil sǝltǝnǝt ⱪildi.
5 Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta; mutta Jerusalemissa hän hallitsi kaikkea Israelia ja Juudaa kolmeneljättäkymmentä vuotta.
U Ⱨebronda Yǝⱨudaning üstidǝ yǝttǝ yil altǝ ay sǝltǝnǝt ⱪilip, Yerusalemda pütkül Israil bilǝn Yǝⱨudaning üstidǝ ottuz üq yil sǝltǝnǝt ⱪildi.
6 Ja kuningas meni ja hänen miehensä Jerusalemiin Jebusilaisia vastaan, jotka maalla asuivat. Ja he sanoivat Davidille: ei sinun pidä tänne tuleman, vaan sokiat ja ontuvat pitää sinun täältä pois ajaman; ja he ajattelivat, ettei Davidin pitänyt sinne tuleman.
Padixaⱨ ɵz adǝmliri bilǝn Yerusalemƣa qiⱪip, xu zeminda turƣan Yǝbusiylar bilǝn jǝng ⱪilƣili bardi. Ular Dawutⱪa: Sǝn bu yǝrgǝ kirǝlmǝysǝn, bǝlki ⱨǝtta korlar bilǝn aⱪsaⱪlar seni qekindüridu! — dedi. Qünki ular: «Dawut bu yǝrgǝ ⱪǝt’iy kirǝlmǝydu», dǝp oylaytti.
7 Mutta David voitti Zionin linnan, se on Davidin kaupunki.
Lekin Dawut Zion ⱪorƣinini aldi (bu yǝr Dawutning xǝⱨiri dǝp atilidu).
8 Ja sinä päivänä sanoi David: jos joku lyö Jebusilaiset, ja tarttuu heidän rästäänsä alaisiin ja lyö sokiat ja ontuvat, joita Davidin sielu vihaa (hänen pitää pään ja ylimmäisen oleman); josta heillä on sananlasku: ei yhtään sokiaa ja ontuvaa päästetä huoneesen.
Dawut u küni: Kimki Yǝbusiylarni uray desǝ sünggüq bilǝn qiⱪixi kerǝk, andin u Dawut ⱪin-ⱪinidin ɵq kɵridiƣan bu kor, aⱪsaⱪlar bilǝn [ⱨesablixalaydu], dedi. Xuning bilǝn «Ⱪorlar ya aⱪsaⱪlar ɵygǝ kirmisun» dǝydiƣan maⱪal pǝyda boldi.
9 Ja David asui linnassa ja kutsui sen Davidin kaupungiksi; ja David rakensi sen ympäri Millosta, niin myös sisällisen puolen.
Xundaⱪ ⱪilip Dawut ⱪorƣanda turdi wǝ u yǝrni «Dawutning xǝⱨiri» dǝp atidi. Dawut xǝⱨǝrning ǝtrapiƣa Millodin tartip iq tǝrǝpkiqǝ imarǝt saldi.
10 Ja David menestyi ja enentyi, ja Herra Jumala Zebaot oli hänen kanssansa.
Dawut barƣanseri ⱪudrǝt tapti; samawiy ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Huda Pǝrwǝrdigar uning bilǝn billǝ idi.
11 Niin Hiram, Tyron kuningas, lähetti sanansaattajat Davidin tykö, ja sedripuita, ja puuseppiä, ja seinäkivien hakkaajia, jotka rakensivat Davidin huoneen.
Turning padixaⱨi Ⱨiram Dawutning ⱪexiƣa ǝlqilǝrni ǝwǝtti wǝ ular bilǝn ⱪoxup, kedir yaƣaqliri, yaƣaqqilar wǝ taxqilarni ǝwǝtti; ular Dawut üqün bir orda yasap bǝrdi.
12 Ja David ymmärsi Herran vahvistaneeksi hänen Israelin kuninkaaksi ja korottaneeksi hänen valtakuntansa, kansansa Israelin tähden.
Dawut Pǝrwǝrdigarning ɵzini Israilƣa padixaⱨ tiklǝp, ɵz hǝlⱪi Israil üqün ɵzining padixaⱨliⱪini güllǝndürgǝnlikini bilip yǝtti.
13 Niin David otti Jerusalemista vielä usiampia jalkavaimoja ja emäntiä, sittekuin hän tuli Hebronista. Ja Davidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
Dawut Ⱨebrondin kǝlgǝndin keyin Yerusalemdin yǝnǝ ayallarni wǝ kenizǝklǝrni aldi; xuning bilǝn Dawutⱪa yǝnǝ kɵp oƣul-ⱪizlar tuƣuldi.
14 Ja nämät ovat heidän nimensä, jotka hänelle Jerusalemissa syntyivät: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,
Yerusalemda uningdin tuƣulƣanlarning isimliri mana mundaⱪ idi: Xammua, Xobab, Natan, Sulayman,
15 Jibhar, Elisua, Nepheg ja Japhia,
Ibⱨar, Elixua, Nǝfǝg, Yafiya,
16 Elisama, Eliada ja Eliphalet.
Elixama, Eliada wǝ Elifǝlǝt.
17 Ja kuin Philistealaiset kuulivat Davidin voidelluksi Israelin kuninkaaksi, nousivat kaikki Philistealaiset etsimään Davidia. Ja kuin David sen kuuli, niin hän meni linnaan.
Filistiylǝr Dawutning Israilƣa padixaⱨ boluxⱪa mǝsiⱨlǝnginini angliƣanda, ular ⱨǝmmisi Dawutni tutⱪili qiⱪti, Dawut buni anglapla, ⱪorƣanƣa qüxti.
18 Mutta Philistealaiset tulivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.
Filistiylǝr kelip «Rǝfayim jilƣisi»da yeyilip turdi;
19 Ja David kysyi Herralta, sanoen: menenkö minä Philistealaisia vastaan? ja annatkos heitä minun käteeni? Ja Herra sanoi Davidille: mene, sillä minä annan tosin Philistealaiset sinun käsiis.
Dawut Pǝrwǝrdigardin yol sorap: Filistiylǝrgǝ ⱪarxi atlinaymu? Ularni ⱪolumƣa tapxurarsǝnmu? — dedi. Pǝrwǝrdigar Dawutⱪa: Qiⱪⱪin! Qünki, Mǝn Filistiylǝrni jǝzmǝn ⱪolungƣa tapxurimǝn — dedi.
20 Ja David tuli BaalPeratsimiin, ja David löi heidät siinä, ja sanoi: Herra on minun viholliseni eroittanut minun edestäni, niinkuin vesi erkanee toinen toisestansa; siitä kutsutaan se paikka BaalPeratsim.
U waⱪitta Dawut Baal-Pǝrazimƣa bardi. U yǝrdǝ Dawut ularni tarmar ⱪildi. U: — «Pǝrwǝrdigar mening aldimda düxmǝnlirim üstigǝ huddi kǝlkün yarni elip kǝtkǝndǝk bɵsüp kirdi» — dedi. Xuning bilǝn u yǝrni «Baal-Pǝrazim» dǝp atidi.
21 Ja he jättivät siihen epäjumalansa; mutta David ja hänen väkensä ottivat ne pois.
Filistiylǝr u yǝrdǝ ɵz mǝbudlirini taxlap kǝtti; Dawut bilǝn adǝmliri ularni elip kǝtti.
22 Ja Philistealaiset vielä nousivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.
Əmdi Filistiylǝr yǝnǝ qiⱪip «Rǝfayim jilƣisi»da yeyilip turdi.
23 Niin David kysyi Herralta, ja hän vastasi: ei sinun pidä menemän alas, mutta tule takaa heidän ympärinsä, ettäs tulet heitä vastaan fikunapuiden kohdalla.
Dawut Pǝrwǝrdigardin yol soridi. Pǝrwǝrdigar: Sǝn u yǝrgǝ qiⱪmay, bǝlki ularning kǝynidin aylinip ɵtüp üjmǝ dǝrǝhlirining udulidin ⱨujum ⱪilƣin — dedi,
24 Ja kuin sinä kuulet fikunapuun latvat kahisevan, niin kulje; sillä Herra on silloin lähtenyt ulos sinun etees, lyömään Phlistealaisten sotajoukkoa.
Xundaⱪ boliduki, sǝn üjmǝ dǝrǝhlikining üstidin ayaƣ tiwixini anglixing bilǝnla dǝrⱨal atlan; qünki xu tapta Pǝrwǝrdigar Filistiylǝrning ⱪoxuniƣa ⱨujumƣa qiⱪⱪan bolidu, — dedi.
25 David teki niinkuin Herra oli hänelle käskenyt, ja löi Philistealaiset hamasta Gebasta siihenasti kuin Gaseriin tullaan,
Dawut Pǝrwǝrdigarning uningƣa ǝmr ⱪilƣinidǝk ⱪilip, Filistiylǝrni Gibeondin Gǝzǝrgiqǝ ⱪoƣlap ⱪirdi.

< 2 Samuelin 5 >