< 2 Samuelin 5 >
1 Ja Israelin kaikki sukukunnat tulivat Davidin tykö Hebroniin, ja puhuivat sanoen: katso, sinun luus ja lihas me olemme.
Then all the tribes of Israel came to David at Hebron and said, “Look, we are your flesh and bone.
2 Ja aina ennen, kuin Saul oli meidän kuninkaamme, johdatit sinä Israelin ulos ja sisälle, ja Herra on sinulle sanonut: sinun pitää minun kansaani Israelia kaitseman ja Israelin päämiehen oleman.
In the recent past, when Saul was king over us, it was you who led the Israelite army. Yahweh said to you, 'You will shepherd my people Israel, and you will become ruler over Israel.'”
3 Ja kaikki kansan vanhimmat Israelista tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas David teki heidän kanssansa liiton Herran edessä Hebronissa; ja he voitelivat Davidin Israelin kuninkaaksi.
So all the elders of Israel came to the king at Hebron, and King David made a covenant with them before Yahweh. They anointed David king over Israel.
4 Ja David oli kolmenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi neljäkymmentä ajastaikaa.
David was thirty years old when he began to reign, and he reigned forty years.
5 Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta; mutta Jerusalemissa hän hallitsi kaikkea Israelia ja Juudaa kolmeneljättäkymmentä vuotta.
In Hebron he reigned over Judah seven years and six months, and in Jerusalem he reigned thirty-three years over all Israel and Judah.
6 Ja kuningas meni ja hänen miehensä Jerusalemiin Jebusilaisia vastaan, jotka maalla asuivat. Ja he sanoivat Davidille: ei sinun pidä tänne tuleman, vaan sokiat ja ontuvat pitää sinun täältä pois ajaman; ja he ajattelivat, ettei Davidin pitänyt sinne tuleman.
The king and his men went to Jerusalem against the Jebusites, the inhabitants of the land. They said to David, “You will not come here except to be turned away by the blind and the lame. David cannot come here.”
7 Mutta David voitti Zionin linnan, se on Davidin kaupunki.
Nevertheless, David captured the stronghold of Zion, which now is the city of David.
8 Ja sinä päivänä sanoi David: jos joku lyö Jebusilaiset, ja tarttuu heidän rästäänsä alaisiin ja lyö sokiat ja ontuvat, joita Davidin sielu vihaa (hänen pitää pään ja ylimmäisen oleman); josta heillä on sananlasku: ei yhtään sokiaa ja ontuvaa päästetä huoneesen.
At that time David said, “Those who attack the Jebusites will have to go through the water shaft to reach the 'lame and the blind' who are David's enemies.” That is why people say, “The 'blind and the lame' must not enter the palace.”
9 Ja David asui linnassa ja kutsui sen Davidin kaupungiksi; ja David rakensi sen ympäri Millosta, niin myös sisällisen puolen.
So David lived in the stronghold and called it the city of David. He fortified around it, from the terrace toward the inside.
10 Ja David menestyi ja enentyi, ja Herra Jumala Zebaot oli hänen kanssansa.
David became very powerful because Yahweh, the God of hosts, was with him.
11 Niin Hiram, Tyron kuningas, lähetti sanansaattajat Davidin tykö, ja sedripuita, ja puuseppiä, ja seinäkivien hakkaajia, jotka rakensivat Davidin huoneen.
Then Hiram king of Tyre sent messengers to David, and cedar trees, carpenters, and masons. They built a house for David.
12 Ja David ymmärsi Herran vahvistaneeksi hänen Israelin kuninkaaksi ja korottaneeksi hänen valtakuntansa, kansansa Israelin tähden.
David knew that Yahweh had established him as king over Israel, and that he had exalted his kingdom for the sake of his people Israel.
13 Niin David otti Jerusalemista vielä usiampia jalkavaimoja ja emäntiä, sittekuin hän tuli Hebronista. Ja Davidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
After David left Hebron and came to Jerusalem, he took more concubines and wives in Jerusalem, and more sons and daughters were born to him.
14 Ja nämät ovat heidän nimensä, jotka hänelle Jerusalemissa syntyivät: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,
These were the names of the children who were born to him in Jerusalem: Shammua, Shobab, Nathan, Solomon,
15 Jibhar, Elisua, Nepheg ja Japhia,
Ibhar, Elishua, Nepheg, Japhia,
16 Elisama, Eliada ja Eliphalet.
Elishama, Eliada, and Eliphelet.
17 Ja kuin Philistealaiset kuulivat Davidin voidelluksi Israelin kuninkaaksi, nousivat kaikki Philistealaiset etsimään Davidia. Ja kuin David sen kuuli, niin hän meni linnaan.
Now when the Philistines heard that David had been anointed as king over Israel, they all went out looking for him. But David heard about it and went down to the stronghold.
18 Mutta Philistealaiset tulivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.
Now the Philistines had come and spread out in the Valley of Rephaim.
19 Ja David kysyi Herralta, sanoen: menenkö minä Philistealaisia vastaan? ja annatkos heitä minun käteeni? Ja Herra sanoi Davidille: mene, sillä minä annan tosin Philistealaiset sinun käsiis.
Then David asked for help from Yahweh. He said, “Should I attack the Philistines? Will you give victory over them?” Yahweh said to David, “Attack, for I will certainly give you victory over the Philistines.”
20 Ja David tuli BaalPeratsimiin, ja David löi heidät siinä, ja sanoi: Herra on minun viholliseni eroittanut minun edestäni, niinkuin vesi erkanee toinen toisestansa; siitä kutsutaan se paikka BaalPeratsim.
So David attacked at Baal Perazim, and there he defeated them. He commented, “Yahweh has burst through my enemies before me like a bursting flood of water.” So the name of that place became Baal Perazim.
21 Ja he jättivät siihen epäjumalansa; mutta David ja hänen väkensä ottivat ne pois.
The Philistines left their idols there, and David and his men carried them away.
22 Ja Philistealaiset vielä nousivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.
Then the Philistines came up again and spread out once more in the Valley of Rephaim.
23 Niin David kysyi Herralta, ja hän vastasi: ei sinun pidä menemän alas, mutta tule takaa heidän ympärinsä, ettäs tulet heitä vastaan fikunapuiden kohdalla.
So David sought help from Yahweh again, and Yahweh said to him, “You must not attack their front, but rather circle around behind them and come on them through the balsam woods.
24 Ja kuin sinä kuulet fikunapuun latvat kahisevan, niin kulje; sillä Herra on silloin lähtenyt ulos sinun etees, lyömään Phlistealaisten sotajoukkoa.
When you hear the sound of marching in the wind blowing through the balsam treetops, then attack with force. Do this because Yahweh will have gone out before you to attack the army of the Philistines.”
25 David teki niinkuin Herra oli hänelle käskenyt, ja löi Philistealaiset hamasta Gebasta siihenasti kuin Gaseriin tullaan,
So David did as Yahweh had commanded him. He killed Philistines from Geba all the way to Gezer.