2 Samuelin 22
1 Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
David cantó las palabras de este cántico al Señor el día en que el Señor lo salvó de todos sus enemigos y de Saúl.
2 Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
Entonces cantó: El Señor es mi roca, mi fortaleza y mi salvador.
3 Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
Él es mi Dios, mi roca que me protege. Él me protege del mal, su poder me salva, me mantiene seguro. Él es mi protector; es mi salvador; me libra de la violencia.
4 Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
Pido ayuda al Señor, merecedor de alabanza, y me salva de los que me odian.
5 Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Las olas de la muerte me arrastran, las aguas de la destrucción me inundan;
El sepulcro enrolló sus cuerdas en torno a mí; la muerte me tendió trampas. (Sheol h7585)
7 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
En mi desesperación invoqué al Señor; clamé a mi Dios. Él escuchó mi voz desde su Templo; mi grito de auxilio llegó a sus oídos.
8 Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
La tierra se estremeció, los cimientos de los cielos temblaron por su cólera
9 Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Humo salía de sus narices, y fuego de su boca, carbones ardientes que ardían ante él.
10 Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Apartó los cielos y descendió, con nubes oscuras bajo sus pies.
11 Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
Montado en un ser celestial voló, abalanzándose sobre las alas del viento.
12 Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
Se escondió en las tinieblas, cubriéndose con negras nubes de lluvia.
13 Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
De su resplandor brotaron carbones ardientes.
14 Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
El Señor tronó desde el cielo; resonó la voz del Altísimo.
15 Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
Disparó sus flechas, dispersando a sus enemigos, los derrotó con sus rayos.
16 Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
El Señor rugió, y con el viento del aliento de su nariz se vieron los valles del mar y se descubrieron los cimientos de la tierra.
17 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
Bajó su mano desde arriba y me agarró. Me sacó de las aguas profundas.
18 Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
Me rescató de mis poderosos enemigos, de los que me odiaban y eran mucho más fuertes que yo.
19 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Se abalanzaron sobre mí en mi peor momento, pero el Señor me sostuvo.
20 Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
Me liberó, me rescató porque es feliz conmigo.
21 Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
El Señor me recompensó por hacer lo correcto; me pagó porque soy inocente.
22 Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
Porque he seguido los caminos del Señor; no he pecado apartándome de mi Dios.
23 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
He tenido presente todas sus leyes; no he ignorado sus mandamientos.
24 Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
Soy irreprochable a sus ojos; me guardo de pecar.
25 Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
El Señor me ha recompensado por hacer lo justo. Soy inocente ante sus ojos.
26 Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Demuestras tu fidelidad a los que son fieles; demuestras integridad a los que son íntegros,
27 Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
Te muestras puro a los que son puros, pero te muestras astuto con los astutos.
28 Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
Tú salvas a los humildes, pero tus ojos vigilan a los soberbios para abatirlos.
29 Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
Tú, Señor, eres mi lámpara. El Señor ilumina mis tinieblas.
30 Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Contigo puedo abatir una tropa de soldados; contigo, Dios mío, puedo escalar un muro de la fortaleza.
31 Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
El camino de Dios es absolutamente correcto. La palabra del Señor es digna de confianza. Es un escudo para todos los que acuden a él en busca de protección.
32 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
Porque ¿quién es Dios sino el Señor? ¿Quién es la Roca, sino nuestro Dios?
33 Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
Dios me hace fuerte y me mantiene seguro.
34 Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
Me hace seguro como el ciervo, capaz de caminar por las alturas con seguridad.
35 Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
Me enseña a luchar en la batalla; me da la fuerza para tensar un arco de bronce.
36 Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
Me protege con el escudo de su salvación; su ayuda me ha engrandecido.
37 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
Me diste espacio para caminar y evitaste que mis pies resbalaran.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
Perseguí a mis enemigos y los alcancé. No me devolví hasta haberlos destruido.
39 Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
Los derribé y no pudieron levantarse. Cayeron a mis pies.
40 Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Me hiciste fuerte para la batalla; hiciste que los que se levantaron contra mí se arrodillaran ante mí.
41 Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
Hiciste que mis enemigos huyeran; destruí a todos mis enemigos.
42 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Ellos clamaron por ayuda, pero nadie vino a rescatarlos. Incluso clamaron al Señor, pero él no les respondió.
43 Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
Los convertí en polvo, como el polvo de la tierra. Los aplasté y los arrojé como lodo en la calle.
44 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Me rescataste de los pueblos rebeldes; me mantuviste como gobernante de las naciones: gente que no conocía ahora me sirve.
45 Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
Los extranjeros se acobardan ante mí; en cuanto oyen hablar de mí, me obedecen.
46 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
Se desalientan y salen temblando de sus fortalezas.
47 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
¡El Señor vive! ¡Bendita sea mi Roca! ¡Alabado sea el Dios que me salva!
48 Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
Dios me vindica, pone a los pueblos bajo mis pies,
49 Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Y me libera de los que me odian. Me mantiene a salvo de los que se rebelan contra mí, me salva de los hombres violentos.
50 Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
Por eso te alabaré entre las naciones, Señor; cantaré alabanzas sobre lo que tú eres.
51 Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.
Has salvado al rey tantas veces, mostrando tu amor fiel a David, tu ungido, y a sus descendientes por siempre.
