< 2 Samuelin 22 >
1 Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
Et David chanta ce cantique au Seigneur, le jour où le Seigneur l'eut délivré de Saül et de tous ses ennemis.
2 Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
Et il dit, en ce cantique: Seigneur, mon rocher, ma forteresse, mon sauveur!
3 Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
Mon Dieu sera mon gardien, je me confierai à lui; mon protecteur, mon salut, mon refuge, vous me sauverez de l'homme inique.
4 Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
J'invoquerai le Seigneur, à qui appartient la louange, et il me délivrera de mes ennemis.
5 Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Car les brisements de la mort m'ont investi, les torrents de l'iniquité m'ont frappé d'épouvante.
6 Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol )
Les angoisses de la mort m'ont entouré, l'agonie de la mort a pris l'avance sur moi. (Sheol )
7 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
Dans mes afflictions j'invoquerai le Seigneur, je crierai à mon Dieu; de son temple, il entendra ma voix, mes cris arriveront à ses oreilles.
8 Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
La terre a été troublée, et elle a tremblé; les fondements du ciel ont été bouleversés, et ils se sont déchirés, parce que la colère du Seigneur a éclaté contre la terre et le ciel.
9 Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Dans sa fureur une fumée s'exhale, le feu de sa bouche est dévorant; des charbons en ont été embrasés.
10 Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Il a abaissé les cieux et il est descendu, et les ténèbres s'étendaient sous ses pieds.
11 Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
Et il s'est assis sur les chérubins, et il a pris son essor, et il s'est montré sur les ailes des vents,
12 Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
Et il s'est voilé de ténèbres. Et autour de lui, comme un tabernacle, il a étendu l'obscurité des eaux, condensées dans les nuées de l'air.
13 Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
Et les lueurs qui le précédaient ont mis des charbons en feu.
14 Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
Le Seigneur a tonné du haut du ciel, le très Haut a fait retentir sa voix.
15 Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
Il a lancé des traits et il a dispersé mes ennemis; il a fait tomber la foudre et il les a mis hors d'eux-mêmes.
16 Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
Aux reproches du Seigneur, sous le souffle de sa colère, on a vu les gouffres de la mer, et les bases de la terre ont apparu.
17 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
Et il a envoyé d'en haut son ange, et il m'a pris, et il m'a tiré du tumulte des eaux.
18 Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
Il m'a délivré de la force de mes ennemis, de ceux qui me haïssaient et qui l'emportaient sur moi.
19 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Les jours de mon affliction s'étaient précipités sur moi; mais le Seigneur a été mon appui;
20 Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
Il m'a conduit dans de libres espaces, et il m'a affranchi, parce qu'il se complaisait en moi.
21 Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Le Seigneur m'a rétribué selon ma justice; il m'a rétribué selon la pureté de mes mains.
22 Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
Parce que j'ai suivi les voies du Seigneur, et que je n'ai point outragé mon Dieu.
23 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
Parce que ses jugements et ses justices ont toujours été devant moi, et que je ne m'en suis jamais écarté.
24 Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
Je serai sans tache à ses yeux, et je me tiendrai en garde contre mes dérèglements.
25 Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
Le Seigneur me rétribuera selon ma justice, et selon la pureté de mes mains devant ses yeux.
26 Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Avec le saint vous serez saint, avec l'homme accompli vous serez accompli.
27 Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
Avec l'excellent vous serez excellent, avec le méchant vous serez méchant.
28 Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
Vous sauverez le peuple pauvre, et vous ferez baisser les yeux des superbes.
29 Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
Car, ô Seigneur, vous êtes ma lumière, et le Seigneur brillera devant moi dans mes ténèbres.
30 Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Avec votre aide je courrai comme un homme fort; avec l'aide de mon Dieu je franchirai des remparts.
31 Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
Le Tout-Puissant, ses voies sont irréprochables; la parole du Seigneur est forte, éprouvée par le feu. Le Seigneur abrite tous ceux qui ont foi en lui.
32 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
Qui donc est fort, hormis le Seigneur? Qui donc sera créateur, hormis notre Dieu?
33 Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
Le Tout-Puissant, c'est lui qui me fortifie par sa puissance, et qui m'a préparé une voie irréprochable.
34 Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
Il rendu mes pieds légers comme ceux des cerfs; il m'a placé sur les hauts lieux.
35 Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
Vous avez exercé mes mains aux combats; vous avez brisé par mon bras un arc d'airain.
36 Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
Vous m'avez donné, Seigneur, le bouclier qui me sauve; mon obéissance à vos ordres m'a grandi.
37 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
L'espace sous mes pas s'est étendu, et mes jambes ont conservé leur fermeté.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
Je poursuivrai mes ennemis, et je les effacerai, et je ne reviendrai point qu'ils ne soient anéantis.
39 Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
Je les briserai, et ils ne se relèveront point; ils tomberont sous mes pieds.
40 Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Et vous, par votre puissance, vous me fortifierez, Seigneur, pendant la bataille, et vous courberez sous moi ceux qui contre moi se sont levés.
41 Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
Vous m'avez fait voir le dos de mes ennemis, vous avez mis à mort ceux qui me haïssaient.
42 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Ils n'ont plus de secours; ils crieront au Seigneur, mais le Seigneur ne les exaucera plus.
43 Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
Je les ai broyés comme de la poussière; je les ai aplatis comme la boue du chemin.
44 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Vous me préserverez, ô Seigneur, des contradictions des peuples; et vous me maintiendrez à la tête des nations; un peuple que je ne connaissais pas m'a été asservi;
45 Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
Les fils des étrangers m'avaient trompé; ils ont ouï votre parole, et ils m'ont été dociles.
46 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
Les fils des étrangers seront rejetés avec mépris, et ils trébucheront dans leurs places de retraite.
47 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
Vive le Seigneur! béni soit mon gardien, et Dieu, le gardien de mon salut, sera glorifié.
48 Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
Le Seigneur qui m'a vengé, en châtiant par mon bras les nations, est tout-puissant.
49 Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Il m'a tiré de leurs mains; vous m'élèverez encore, ô Seigneur, au- dessus de ceux qui se lèveront contre moi, vous me défendrez contre les hommes violents.
50 Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
A cause de cela, Seigneur, je vous rendrai gloire parmi toutes les nations, et je chanterai votre nom,
51 Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.
O vous, qui rendez grand le salut de votre roi, qui êtes miséricordieux envers David, votre christ, et envers sa postérité à jamais!