< 2 Samuelin 22 >

1 Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
David adressa à Yahweh les paroles de ce cantique, au jour où Yahweh l'eut délivré de la main de tous ses ennemis et de la main de Saül.
2 Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
Il dit: Yahweh est mon rocher, ma forteresse, mon libérateur,
3 Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
Dieu est mon roc où je trouve un asile, mon bouclier, la corne de mon salut, ma haute retraite et mon refuge. Mon Sauveur, tu m'as sauvé de la violence.
4 Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
J'invoquai celui qui est digne de louange, Yahweh, et je fus délivré de mes ennemis.
5 Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Car les vagues de la mort m'environnaient, les torrents de Bélial m'épouvantaient.
6 Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol h7585)
Les liens du schéol m'enlaçaient, les filets de la mort étaient tombés devant moi. (Sheol h7585)
7 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
Dans ma détresse, j'invoquai Yahweh, et je criai vers mon Dieu; de son temple il entendit ma voix, et mon cri parvint à ses oreilles.
8 Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
La terre fut ébranlée et trembla, les fondements du ciel s'agitèrent; ils furent ébranlés, parce qu'il était courroucé;
9 Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
une fumée montait de ses narines, et un feu dévorant sortait de sa bouche; il en jaillissait des charbons embrasés.
10 Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Il abaissa les cieux, et descendit; une sombre nuée était sous ses pieds.
11 Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
Il monta sur un Chérubin, et il volait, il apparut sur les ailes du vent.
12 Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
Il s'entoura des ténèbres comme d'une tente, d'amas d'eaux et de sombres nuages.
13 Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
De l'éclat qui le précédait jaillissaient des charbons de feu.
14 Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
Yahweh tonna des cieux, le Très-Haut fit retentir sa voix.
15 Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
Il lança des flèches et les dispersa, la foudre, et il les confondit.
16 Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
Alors le lit de la mer apparut, les fondements de la terre furent mis à nu; à la menace de Yahweh, au souffle du vent de ses narines.
17 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
Il étendit sa main d'en haut et me saisit, il me retira des grandes eaux;
18 Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
il me délivra de mon ennemi puissant, de ceux qui me haïssaient, alors qu'ils étaient plus forts que moi.
19 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Ils m'avaient surpris au jour de mon malheur, mais Yahweh fut mon appui.
20 Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
Il m'a mis au large, il m'a sauvé, parce qu'il s'est complu en moi.
21 Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Yahweh m'a récompensé selon ma justice, il m'a rendu selon la pureté de mes mains.
22 Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
Car j'ai gardé les voies de Yahweh, et je n'ai pas péché, pour m'éloigner de mon Dieu.
23 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
Tous ses jugements étaient devant moi, et je ne m'écartais pas de ses lois.
24 Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
J'étais sans reproche envers lui, et je me tenais en garde contre mon iniquité.
25 Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
Yahweh m'a rendu selon ma justice, selon ma pureté devant ses yeux.
26 Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Avec celui qui est bon, tu te montres bon, avec l'homme droit, tu te montres droit;
27 Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
avec celui qui est pur, tu te montres pur, et avec le fourbe, tu agis perfidement.
28 Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
Tu sauves le peuple humilié, et de ton regard tu abaisses les orgueilleux.
29 Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
Car tu es ma lumière, ô Yahweh; Yahweh éclaire mes ténèbres.
30 Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Avec toi je me précipite sur les bataillons armés. Avec mon Dieu je franchis les murailles.
31 Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
Dieu!... Ses voies sont parfaites, la parole de Yahweh est éprouvée; il est un bouclier pour tous ceux qui se confient en lui.
32 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
Car qui est Dieu, si ce n'est Yahweh, et qui est un rocher, si ce n'est notre Dieu?
33 Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
Dieu est ma forte citadelle, il conduit l'homme intègre dans sa voie,
34 Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
Il rend mes pieds semblables à ceux des biches, et il me fait tenir debout sur mes hauteurs.
35 Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
Il forme mes mains au combat, et mes bras tendent l'arc d'airain.
36 Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
Tu m'as donné le bouclier de ton salut, et ta douleur me fait grandir.
37 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
Tu élargis mon pas au-dessous de moi, et mes pieds ne chancellent point.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
Je poursuis mes ennemis et je les détruis; je ne reviens pas sans les avoir anéantis.
39 Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
Je les anéantis, je les brise, ils ne se relèvent pas; ils tombent sous mes pieds.
40 Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Tu me ceins de force pour le combat, tu fais plier sous moi mes adversaires.
41 Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
Mes ennemis, tu leur fais tourner le dos devant moi, comme à ceux qui me haïssent, pour que je les extermine.
42 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Ils regardent, et personne qui les sauve! Ils crient vers Yahweh, et il ne leur répond pas!
43 Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
Je les broie comme la poussière de la terre; comme la boue des rues, je les écrase, je les foule.
44 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Tu me délivres des révoltes de mon peuple; tu me conserves pour chef des nations; un peuple que je ne connaissais pas m'est asservi.
45 Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
Les fils de l'étranger me flattent, dès qu'ils ont entendu, ils m'obéissent.
46 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
Les fils de l'étranger sont défaillants, ils sortent tremblants de leurs forteresses.
47 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
Vive Yahweh et béni soit mon rocher! Dieu, mon rocher de refuge, qu'il soit exalté!
48 Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
Dieu, qui m'accorde des vengeances, qui fait descendre les peuples sous mes pieds,
49 Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
qui me fait échapper à mes ennemis; toi qui m'élèves au-dessus de mes adversaires, qui me délivres de l'homme de violence.
50 Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
C'est pourquoi je te louerai parmi les nations, ô Yahweh, et je chanterai à la gloire de ton nom.
51 Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.
Il accorde de glorieuses délivrances à son roi, il fait miséricorde à son oint, à David et à sa postérité pour toujours.

< 2 Samuelin 22 >