< 2 Samuelin 22 >

1 Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
And David spoke unto the LORD the words of this song in the day that the LORD delivered him out of the hand of all his enemies, and out of the hand of Saul;
2 Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
and he said: The LORD is my rock, and my fortress, and my deliverer;
3 Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
The God who is my rock, in Him I take refuge; my shield, and my horn of salvation, my high tower, and my refuge; my saviour, Thou savest me from violence.
4 Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
Praised, I cry, is the LORD, and I am saved from mine enemies.
5 Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
For the waves of Death compassed me. The floods of Belial assailed me.
6 Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol h7585)
The cords of Sheol surrounded me; the snares of Death confronted me. (Sheol h7585)
7 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
In my distress I called upon the LORD, yea, I called unto my God; and out of His temple He heard my voice, and my cry did enter into His ears.
8 Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
Then the earth did shake and quake, the foundations of heaven did tremble; they were shaken, because He was wroth.
9 Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Smoke arose up in His nostrils, and fire out of His mouth did devour; coals flamed forth from Him.
10 Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
He bowed the heavens also, and came down; and thick darkness was under His feet.
11 Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
And He rode upon a cherub, and did fly; yea, He was seen upon the wings of the wind.
12 Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
And He made darkness pavilions round about Him, gathering of waters, thick clouds of the skies.
13 Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
At the brightness before Him coals of fire flamed forth.
14 Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
The LORD thundered from heaven, and the Most High gave forth His voice.
15 Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
And He sent out arrows, and scattered them; lightning, and discomfited them.
16 Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
And the channels of the sea appeared, the foundations of the world were laid bare by the rebuke of the LORD, at the blast of the breath of His nostrils.
17 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
He sent from on high, He took me; He drew me out of many waters;
18 Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
He delivered me from mine enemy most strong, from them that hated me, for they were too mighty for me.
19 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
They confronted me in the day of my calamity; but the LORD was a stay unto me.
20 Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
He brought me forth also into a large place; He delivered me, because He delighted in me.
21 Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
The LORD rewarded me according to my righteousness; according to the cleanness of my hands hath He recompensed me.
22 Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
For I have kept the ways of the LORD, and have not wickedly departed from my God.
23 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
For all His ordinances were before me; and as for His statutes, I did not depart from them.
24 Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
And I was single-hearted toward Him, and I kept myself from mine iniquity.
25 Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
Therefore hath the LORD recompensed me according to my righteousness, according to my cleanness in His eyes.
26 Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
With the merciful Thou dost show Thyself merciful, with the upright man Thou dost show Thyself upright,
27 Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
With the pure Thou dost show myself pure; and with the crooked Thou dost show Thyself subtle.
28 Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
And the afflicted people Thou dost save; but Thine eyes are upon the haughty, that Thou mayest humble them.
29 Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
For Thou art my lamp, O LORD; and the LORD doth lighten my darkness.
30 Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
For by Thee I run upon a troop; by my God do I scale a wall.
31 Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
As for God, His way is perfect; the word of the LORD is tried; He is a shield unto all them that take refuge in Him.
32 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
For who is God, save the LORD? and who is a Rock, save our God?
33 Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
The God who is my strong fortress, and who letteth my way go forth straight;
34 Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
Who maketh my feet like hinds', and setteth me upon my high places;
35 Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
Who traineth my hands for war, so that mine arms do bend a bow of brass.
36 Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
Thou hast also given me Thy shield of salvation; and Thy condescension hath made me great.
37 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
Thou hast enlarged my steps under me, and my feet have not slipped.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
I have pursued mine enemies, and destroyed them; neither did I turn back till they were consumed.
39 Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
And I have consumed them, and smitten them through, that they cannot arise; yea, they are fallen under my feet.
40 Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
For Thou hast girded me with strength unto the battle; Thou hast subdued under me those that rose up against me.
41 Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
Thou hast also made mine enemies turn their backs unto me; yea, them that hate me, that I might cut them off.
42 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
They looked, but there was none to save; even unto the LORD, but He answered them not.
43 Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
Then did I beat them small as the dust of the earth, I did stamp them as the mire of the streets, and did tread them down.
44 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Thou also hast delivered me from the contentions of my people; Thou hast kept me to be the head of the nations; a people whom I have not known serve me.
45 Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
The sons of the stranger dwindle away before me; as soon as they hear of me, they obey me.
46 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
The sons of the stranger fade away, and come halting out of their close places.
47 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
The LORD liveth, and blessed be my Rock; and exalted be the God, my Rock of salvation;
48 Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
Even the God that executeth vengeance for me, and bringeth down peoples under me,
49 Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
And that bringeth me forth from mine enemies; yea, Thou liftest me up above them that rise up against me; Thou deliverest me from the violent man.
50 Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
Therefore I will give thanks unto Thee, O LORD, among the nations, and will sing praises unto Thy name.
51 Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.
A tower of salvation is He to His king; and showeth mercy to His anointed, to David and to his seed, for evermore.

< 2 Samuelin 22 >