2 Samuelin 16
1 Ja kuin David oli vähä käynyt alas vuoren kukkulalta, katso, kohtasi hänen Ziba MephiBosetin palvelia kahdella satuloidulla aasilla, joiden päällä oli kaksisataa leipää, ja sata rypälettä rusinoita, ja sata rypälettä fikunia ja leili viinaa.
Hichun David in molsang ejat hamkhat alep nungin Mephibosheth soh pa Ziban Sangan ni apot poh ding to kikan sa le chanaglhah pheng jani, lengpi theiga boh jakhat, nipi lai theiga jat jakhat, chule lengpi twi savun bom dim set khat toh ana lamton ahi.
2 Niin sanoi kuningas Ziballe: mitäs näillä tahdot tehdä? Ziba sanoi: aasit pitää oleman kuninkaan perheelle, joilla he ajaisivat, leivät ja fikunat palvelioille, joista he söisivät, ja viina heidän juodaksensa, kuin he väsyvät korvessa.
Hichun David lengpan Ziba chu hitin ana dong in, “Ipi dinga thil hi jatpi hi nahin poh hitam?” atileh; Ziban jong adonbut’in, “Sangan teni hi lengpa insung mite touna ding ahin, chule changlhah le nipi lai theiga hi sepai te neh ding ahin; chutengle lengpi twi hi gamthip laiya dangchah a thacholho don ding ahi,” ati.
3 Kuningas sanoi: kussa on herras poika? Ziba sanoi kuninkaalle: katso, hän jäi Jerusalemiin, sillä hän sanoi: tänäpänä pitää Israelin huoneen antaman minulle minun isäni valtakunnan.
Chuphat’in David lengpan adongpai in, “Napu tupa Mephibosheth chu hoiya ba um hitam?” atia ahileh; Ziban lengpa koma chun hitin asei e, “Vetan, ama chu tuni gei in Jerusalema aum jing nalaiye, chule keiman tunia hi kapupa Saul lenggam chu kale lah ding ahi ati.
4 Kuningas sanoi Ziballe: katso, kaikki mitä MephiBosetilla on, pitää sinun oleman. Ziba sanoi: minä rukoilen nöyrästi, anna minun löytää armo sinun edessäs, herrani kuningas.
Chuin Ziba koma chun lengpan aseikit’in, “Ven, Mephibosheth thil le nei jouse chu aboncha tua hi nang na chan ding ahitai,” atipeh-e. Chutah chun Ziban jong asei pei jeng in, “Keiman nang kaja bol nahi, nei mu chan in kachunga lung lhai jing jengin, kapu kaleng pa,” ati.
5 Kuin kuningas David tuli Bahurimiin, katso, sieltä tuli yksi mies Saulin huoneen suvusta, Simei nimeltä, Geran poika, se läksi ulos ja kiroili käydessänsä,
Chule David chun Bahurim kho ahin phah phat’in Saul insung mi pasal khat ahung pot doh in, ama chu amin Shimei ahin, Gera chapa ahi; ahung pot doh in alamjot toh gaosap ahinkop in ahi.
6 Ja paiskeli kiviä Davidin puoleen, ja kaikkia kuningas Davidin palvelioita vastaan; sillä kaikki kansa ja kaikki väkevät olivat hänen oikialla ja vasemmalla puolellansa.
Chujongle song alan David ahin, asepai jalamte ahin, chule ajet avei a mihat kigol ho jouse jong chu songin asep tan ahi.
7 Ja Simei sanoi näin kiroillessansa häntä: ulos, ulos tänne, sinä verikoira, sinä Belialin mies!
Hitichun ami gaosap pum pum in Shimei chun asei in, “Chemang loiyin, chemang loiyin nangma thisan so hat le hindan helou mi nahi tin David henglam a chun asam tan ahi.
8 Herra on maksanut sinulle kaiken Saulin huoneen veren, ettäs olet tullut hänen siaansa kuninkaaksi. Ja Herra on antanut valtakunnan pojalles Absalomille; ja katso, nyt sinä olet sinun pahuudessas, sillä sinä olet verikoira.
Pakaiyin Saul insung mite thisan chu nachunga ahinle lhunsah ahitai. Nangman ama lenggam chu nanaguh ahin, chule tuahi Pakaiyin nachapa Absalom khut a apeh doh ahitai. Nangma thisan sohat nahiyeh a, nathemmo nachu nachung mama chu ahitai ati
9 Silloin Abisai ZeruJan poika sanoi kuninkaalle: pitääkö tämän kuolleen koiran kiroileman herraani kuningasta? Minä menen ja lyön häneltä pään pois.
Chuphat’in Zeruiah chapa Abishai chun lengpa koma hitin asei e, “Ipi dinga hiche uithisa hin kapu lengpa hitia agao sap sap jeng ham? Neisol’in lang alol ga tan inge,” atileh;
10 Kuningas sanoi: te ZeruJan pojat, mitä minun on teidän kanssanne? Anna hänen kirota; sillä Herra on hänelle sanonut: kiroile David. Kuka taitaa nyt sanoa: miksis niin teet?
Lengpan jong aphoh in, “Zeruiah chapate Nangho kon nadoh beh uvem? Pakaiyin ajah a aseipih a keihi gaosap in atileh, nang koi nahija ama chu nakham ding ham ati.
11 Ja David sanoi Abisaille ja kaikille palvelioillensa: katso, minun poikani, joka minun kupeistani tullut on, seisoo minun henkeni perään: miksi ei siis pidä myös Jeminin pojan? Antakaat hänen kiroilla, sillä Herra on hänelle sanonut.
Chujong le David chun Abishai le asoh te jouse koma hitin asei e, “Vetan, keima chapa mong mong in bon tha dinga eihola ahi leh, hiche Saul sopipa hin iti abolda thei ding ham! Hijeh chun don dau vin lang gao sap sah sah jeng tauvin; ajeh chu Pakaiyin bollin tia asei peh ahi.
12 Mahtaa tapahtua: Herra katsoo minun viheliäisyyttäni, ja Herra maksaa minulle hyvällä, sen kun hän minua tänäpänä kiroilee.
Ijem itileh Pakaiyin ka genthei hesoh nahi eivet peh in tin, tunia eiki gaosap najeh a Pakaiyin keima dinga thilpha eibol peh theijoh ding ahi,” ati.
13 Ja David meni väkinensä tietä myöten; mutta Simei kävi hänen kohdallansa mäen viertä myöten, ja käyden kiroili, lasketti kiviä hänen puoleensa ja viskeli multaa.
Chuti chun David le amite chu lampia achepeh uvin; Shimei jong chu David chutoh kigal mupeh in thinglhang jui jui'a a che peh in agao sap sap jeng e; chule amaho chun David chu song le lei vui in jong asep’uvin ahi.
14 Ja kuningas vaelsi, ja kaikki kansa joka oli hänen kanssansa oli väsyksissä; ja hän lepäsi siinä.
Chuin David lengpa le alhonpi mipi hochu abonchauvin athachol lheh taovin hichun Jordan vadung agei un abon uvin akichol un ahi.
15 Mutta Absalom ja kaikki kansa, Israelin miehet, tulivat Jerusalemiin; ja Ahitophel hänen kanssansa.
Chutah chun Absalom le Israel mite jouse jong chu Jerusalem a ahung uvin, Ahithophel kitipa chun Absalom ahin lhon pin ahi.
16 Kuin Husai Arkilainen Davidin ystävä tuli Absalomin tykö, sanoi hän Absalomille: kuningas eläköön, kuningas eläköön!
Chuin David golpa Hushai Arkit mipa chu ahung lhun lhun in Absalom koma achipei in, ‘Hingsot in lengpa, lengpa hingsot in! tin ahin sam tai.
17 Absalom sanoi Husaille: onko tämä sinun laupiutes ystävääs kohtaan? Miksi et mennyt ystäväs kanssa?
Chutah chun Absalom in jong Hushai koma chun hitin asei e, “Hitia hi na golpa David chu nabol mong ding ham? Etidan a amatoh dingkhom lou nahim? tin adong tai.
18 Husai sanoi Absalomille: ei niin; mutta jonka Herra valitsee, ja tämä kansa, ja kaikki Israelin miehet, hänen minä olen ja hänen kanssanssa minä pysyn.
Ahin Hushai chun Absalom koma asei kit’in, “Ahipoi, koi koi hijeng jong le Pakai le hiche Israel miten abonchauva alhen doh pen pen chu kei jong ama a chu kahi jeng in, ama chutoh keima kalhat khom jing ding ahibou‘ve ati.
19 Sitälikin, ketästä minun pitäis palveleman? eikö hänen poikansa edessä? Niinkuin minä olen palvellut isäis edessä, niin minä myös tahdon olla sinun edessäs.
Chujong le keiman koi dang kin kabol ding ham? Lengpa chapa kin bola kapan teitei ding hilou ham? Keiman napa na kana toh bang bang a tua nangma na jong katoh ding ahi,” ati tai.
20 Ja Absalom sanoi Ahitophelille: pitäkäät neuvoa, mitä meidän pitää tekemän?
Hichun Absalom chun Ahithophel adongin, “Nalung gel temin, ipi aban kabol ding hitam?” ati.
21 Ahitophel sanoi Absalomille: makaa isäs jalkavaimoin kanssa, jotka hän on jättänyt huonetta vartioitsemaan; niin koko Israel saa kuulla sinun tehneeksi isäs haisemaan, ja kaikkein kädet vahvistetaan siitä, jotka sinun tykönäs ovat.
Hichun Ahithophel jong chun Absalom asei peh in, “Napan in ngah dinga adalhah athaikem ho koma khun ga lut in lang galup pin; chutileh Israel pum pin nangma hi napa dou mah lamtah a kisa nahi tai, ti hin jadoh-uvintin, chuti le amahon nangma nahin jop soh kei diu ahi,” ati peh e.
22 Niin tekivät he Absalomille majan katon päälle; ja Absalom makasi kaikkein isänsä jalkavaimoin kanssa, kaiken Israelin nähden.
Hichun mihon Absalom dingin inchungah pon buh ason peh’un, chuin Absalom chu Israel mite pumpi mitmu lai tah in apa thaikem ho koma alut jengin aluppi tan ahi.
23 Kuin Ahitophel neuvoa antoi sillä ajalla, oli se niinkuin joku olis kysynyt Jumalalta jostakin asiasta: kaikki niin olivat Ahitophelin neuvot niin Davidin kuin Absalominkin tykönä.
Hiche lai a Ahithophel kitipan mi athumop tapou chu Pathen kamcheng tah a hungsoh banga anagel u ahi hitobang jeh a hi Absalom in Ahithophel thumop chu David in anabol banga anajui ahi.
