2 Samuelin 15
1 Ja tapahtui sitte, että Absalom antoi valmistaa itsellensä vaunut ja hevoset, ja viisikymmentä miestä, jotka olivat hänen edelläjuoksiansa.
Après cela, Absalom se prépara un char et des chevaux, et cinquante hommes pour courir devant lui.
2 Ja Absalom nousi varhain huomeneltain ja seisoi porttitien vieressä, ja kuin jollakin oli asiaa tulla kuninkaan tykö oikeuden eteen, kutsui Absalom sen tykönsä ja sanoi: sinun palvelias on yhdestä Israelin sukukunnista,
Absalom se levait de bonne heure, et se tenait sur le chemin de la porte. Lorsqu'un homme avait une affaire à soumettre au roi pour qu'il la juge, Absalom l'appelait et disait: « De quelle ville es-tu? » Il a dit: « Ton serviteur est d'une des tribus d'Israël. »
3 Niin Absalom sanoi hänelle: katso, sinun asias on oikia ja selkiä; mutta ei ole yksikään siellä kuninkaalta asetettu, joka sinua kuulis.
Absalom lui dit: « Voici, tes affaires sont bonnes et justes; mais il n'y a pas d'homme mandaté par le roi pour t'entendre. »
4 Ja Absalom sanoi: kuka minun asettais tuomariksi maalla, että jokainen tulis minun tyköni jolla jotain asiaa ja kaipaamista on, auttaakseni häntä oikeuteen?
Absalom dit encore: « Si je pouvais être nommé juge dans le pays, tout homme qui a un procès ou une cause pourrait venir me voir, et je lui rendrais justice! »
5 Ja kuin joku tuli hänen tykönsä kumartamaan häntä, ojensi hän kätensä ja tarttui häneen, ja antoi hänen suuta.
Il en était ainsi, et lorsqu'un homme s'approchait pour se prosterner devant lui, il étendait la main, le saisissait et le baisait.
6 Niin teki Absalom kaikelle Israelille, kuin he tulivat oikeuden eteen kuninkaan tykö; ja niin varasti Absalom Israelin miesten sydämet.
Absalom fit ainsi à tout Israël qui s'approchait du roi pour le juger. Ainsi Absalom vola le cœur des hommes d'Israël.
7 Ja tapahtui neljänkymmenen ajastajan perästä, että Absalom sanoi kuninkaalle: minä menisin ja täyttäisin lupaukseni, jonka minä lupasin Herralle Hebronissa.
Au bout de quarante ans, Absalom dit au roi: « Laisse-moi, je te prie, aller accomplir à Hébron le vœu que j'ai fait à Yahvé.
8 Sillä silloin kuin minä asuin Gessurissa Syriassa, lupasi sinun palvelias lupauksen ja sanoi: kuin Herra tuo minun kerran Jerusalemiin jälleen, palvelen minä Herraa.
Car ton serviteur a fait un vœu pendant mon séjour à Géshur en Syrie, en disant: « Si Yahvé me ramène à Jérusalem, je servirai Yahvé ».
9 Kuningas sanoi hänelle: mene rauhassa! Ja hän nousi ja meni Hebroniin.
Le roi lui dit: « Va en paix. » Il se leva donc et se rendit à Hébron.
10 Mutta Absalom oli lähettänyt vakoojat kaikkiin Israelin sukukuntiin, ja käski sanoa: kuin saatte kuulla torven äänen, niin sanokaat: Absalom on kuningas Hebronissa.
Mais Absalom envoya des espions dans toutes les tribus d'Israël, en disant: « Dès que vous entendrez le son de la trompette, vous direz: « Absalom est roi à Hébron ».
11 Mutta Absalomin kanssa meni kaksisataa miestä Jerusalemista, jotka olivat kutsutut; mutta ne menivät yksinkertaisuudessansa, eikä mitään asiasta tietäneet.
Deux cents hommes, qui avaient été invités, partirent de Jérusalem avec Absalom, et s'en allèrent dans leur simplicité; ils ne savaient rien.
12 Ja Absalom lähetti myös Ahitophelin Gilonilaisen, Davidin neuvonantajan, perään hänen kaupungistansa Gilosta, kuin hän uhria uhrasi; niin tehtiin juuri vahva liitto, ja paljo kansaa lisääntyi ja eneni Absalomin tykö.
Absalom fit venir de sa ville, de Guilo, Ahithophel, le Gilonite, conseiller de David, pendant qu'il offrait les sacrifices. La conspiration était forte, car le peuple augmentait sans cesse avec Absalom.
13 Ja yksi tuli ja ilmoitti sen Davidille, ja sanoi: Israelin miesten sydän on kääntynyt Absalomin jälkeen.
Un messager vint dire à David: « Le cœur des hommes d'Israël est après Absalom. »
14 Ja David sanoi kaikille palvelioillensa, jotka hänen kanssansa Jerusalemissa olivat: nouskaamme ja paetkaamme, sillä muutoin ei pääse yksikään meistä Absalomin edestä! rientäkäät menemään, ettei hän äkisti karkaisi meidän päällemme, ja ottaisi meitä kiinni, ja vahingoitsisi meitä ja löisi kaupunkia miekalla.
David dit à tous ses serviteurs qui étaient avec lui à Jérusalem: « Levez-vous! Fuyons, sinon aucun de nous n'échappera à Absalom. Dépêchez-vous de partir, de peur qu'il ne nous rattrape rapidement, qu'il ne fasse tomber le malheur sur nous et qu'il ne frappe la ville du tranchant de l'épée. »
15 Kuninkaan palveliat sanoivat kuninkaalle: mitä meidän herramme kuningas valitsee, katso tässä me palvelias olemme.
Les serviteurs du roi dirent au roi: « Voici, tes serviteurs sont prêts à faire tout ce que mon seigneur le roi voudra. »
16 Ja kuningas kävi jalkaisin ulos kaiken huoneensa kanssa; mutta hän jätti kymmenen jalkavaimoa huoneita vartioitsemaan.
Le roi sortit, et toute sa maison après lui. Le roi laissa dix femmes, qui étaient des concubines, pour garder la maison.
17 Ja kuin kuningas ja kaikki kansa olivat jalkaisin käyneet ulos, seisoivat he kaukana huoneista.
Le roi sortit, et tout le peuple après lui, et ils restèrent à Beth Merhak.
18 Ja kaikki hänen palveliansa kävivät hänen tykönänsä, sitälikin myös kaikki Kretit ja Pletit; ja kaikki Gatilaiset kuusisataa miestä, jotka jalkaisin olivat tulleet Gatista, kävivät kuninkaan edellä.
Tous ses serviteurs passèrent à côté de lui; et tous les Kéréthiens, tous les Péléthiens et tous les Gittiens, six cents hommes qui étaient venus de Gath après lui, passèrent devant le roi.
19 Ja kuningas sanoi Ittaille Gatilaiselle: miksi sinä myös tulet meidän kanssamme? Palaja ja ole kuninkaan tykönä; sillä sinä olet muukalainen, ja olet tänne tullut sinun sialtas.
Alors le roi dit à Ittaï, de Gatha: « Pourquoi pars-tu aussi avec nous? Retourne et reste auprès du roi, car tu es un étranger et un exilé. Retourne dans ton pays.
20 Sillä eilen sinä tulit, ja minun pitäis tänäpänä antaman sinun käydä meidän kanssamme; mutta minä menen, kuhunka minä menen: palaja sinä ja vie sinun veljes myötäs. Sinun kanssas tapahtukoon armo ja vakuus!
Puisque tu es venu hier, dois-je aujourd'hui te faire monter et descendre avec nous, puisque je vais où je veux? Retournez-y, et reprenez vos frères. Que la miséricorde et la vérité soient avec vous. »
21 Ittai vastasi kuningasta ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin minun herrani kuningas elää, kussa ikänä herrani kuningas on, olisi se kuolemassa eli elämässä, siellä pitää myös sinun palvelias oleman.
Ittaï répondit au roi et dit: « L'Éternel est vivant et mon seigneur le roi est vivant. Dans le lieu où se trouve mon seigneur le roi, que ce soit pour la mort ou pour la vie, ton serviteur y sera aussi. »
22 David sanoi Ittaille: tule ja käy meidän kanssamme. Ja niin kävi Ittai Gatilainen, ja kaikki hänen miehensä, ja kaikki lapset jotka hänen kanssansa olivat.
David dit à Ittaï: « Va, et passe. » Ittaï, le Gittien, passa, ainsi que tous ses hommes et tous les petits enfants qui étaient avec lui.
23 Ja kaikki maakunta itki suurella äänellä, ja kaikki väki meni kanssa. Ja kuningas kävi Kidronin ojan ylitse, ja kaikki kansa kävi edellä korven tietä.
Tout le pays pleura à haute voix, et tout le peuple passa. Le roi lui-même passa le torrent de Cédron, et tout le peuple passa vers le chemin du désert.
24 Ja katso, Zadok myös oli siellä ja kaikki Leviläiset, jotka hänen kanssansa olivat, ja he kantoivat Jumalan liitonarkin, ja panivat ylös Jumalan arkin. Ja Abjatar meni ylös, siihenasti kuin kaikki väki tuli kaupungista.
Voici que Zadok arriva aussi, et tous les Lévites avec lui, portant l'arche de l'alliance de Dieu; ils déposèrent l'arche de Dieu, et Abiathar monta jusqu'à ce que tout le peuple ait fini de sortir de la ville.
25 Niin sanoi kuningas Zadokille: kanna Jumalan arkki kaupunkiin jälleen: jos minä löydän armon Herran edessä, niin hän tuo minun jälleen ja antaa minun nähdä hänen ja hänen majansa.
Le roi dit à Tsadok: « Porte l'arche de Dieu dans la ville. Si je trouve grâce aux yeux de l'Éternel, il me ramènera et me montrera l'arche et sa demeure.
26 Mutta jos hän niin sanoo: et sinä ole minulle otollinen! katso, tässä minä olen: hän tehköön minulle, mitä hän tahtoo!
Mais s'il dit: « Je ne prends pas plaisir à te voir », me voici. Qu'il fasse de moi ce qui lui semblera bon. »
27 Ja kuningas sanoi papille Zadokille: sinä näkiä, palaja rauhassa kaupunkiin, ja molemmat teidän poikanne teidänkanssanne, Ahimaats sinun poikas ja Jonatan AbJatarin poika.
Le roi dit aussi au sacrificateur Tsadok: « N'es-tu pas un devin? Retourne en paix dans la ville, et tes deux fils avec toi, Ahimaaz ton fils et Jonathan le fils d'Abiathar.
28 Katso, minä odotan tasaisella kedolla korvessa siihenasti kuin teiltä sana tulee, tekemään minulle tiettäväksi.
Voici, je vais rester aux gués du désert jusqu'à ce qu'une parole vienne de vous pour m'informer. »
29 Niin Zadok ja AbJatar kantoivat Jumalan arkin Jerusalemiin, ja olivat siellä.
Zadok et Abiathar portèrent de nouveau l'arche de Dieu à Jérusalem, et ils y restèrent.
30 Mutta David meni ylös öljymäen paltaa myöten ja itki käydessänsä, ja hänen päänsä oli peitetty, ja kävi kengittä; niin myös kaikki kansa, jotka hänen kanssansa olivat, peittivät päänsä, ja käyden astuivat ylös ja itkivät.
David monta par la montée du mont des Oliviers, et il pleura en montant; il avait la tête couverte et marchait pieds nus. Tous les gens qui étaient avec lui se couvrirent chacun la tête, et ils montèrent, pleurant en montant.
31 Ja kuin Davidille ilmoitettiin Ahitophelin olevan liitossa Absalomin kanssa, sanoi hän: Herra, tee Ahitophelin neuvo tyhmyydeksi!
Quelqu'un a dit à David: « Ahithophel est parmi les conspirateurs d'Absalom. » David a dit: « Yahvé, transforme le conseil d'Ahithophel en folie. »
32 Ja kuin David tuli kukkulalle, kussa Jumalaa rukoiltiin, katso, Husai Arkilainen kohtasi häntä reväistyllä hameella, ja multaa hänen päänsä päällä.
Lorsque David fut arrivé au sommet, où l'on se prosternait devant Dieu, voici que Hushaï, l'Architecte, vint à sa rencontre, la tunique déchirée et de la terre sur la tête.
33 Ja David sanoi: jos seuraat minua, niin sinä olet minulle kuormaksi.
David lui dit: « Si tu passes avec moi, tu seras pour moi un fardeau.
34 Mutta jos palajat kaupunkiin ja sanot AbsalomilIe: minä olen sinun palvelias, kuningas, joka ennen isääs olen kauvan palvellut, ja tahdon olla nyt sinun palvelias: ja näin sinä minulle teet Ahitophelin neuvon tyhjäksi.
Mais si tu retournes à la ville et que tu dises à Absalom: « Je serai ton serviteur, ô roi. Comme j'ai été autrefois le serviteur de ton père, je serai maintenant ton serviteur; alors tu rejetteras pour moi le conseil d'Ahithophel.
35 Eikö Zadok ja AbJatar papit ole sinun kanssas? Ja kaikki, mitäs kuulet kuninkaan huoneessa, ilmoita papeille Zadokille ja AbJatarille.
N'as-tu pas avec toi les prêtres Zadok et Abiathar? Tout ce que tu entendras de la maison du roi, tu le diras aux prêtres Zadok et Abiathar.
36 Katso, heidän kaksi poikaansa ovat siellä heidän kanssansa, Ahimaats Zadokin poika ja Jonatan AbJatarin poika: niiden kanssa te saatte lähettää minulle, mitä te kuulette.
Voici qu'ils ont là avec eux leurs deux fils, Ahimaaz, fils de Tsadok, et Jonathan, fils d'Abiathar. Envoyez-moi tout ce que vous entendrez d'eux. »
37 Niin Husai Davidin ystävä meni kaupunkiin ja Absalom tuli Jerusalemiin.
Hushai, l'ami de David, arriva dans la ville; et Absalom arriva à Jérusalem.
