< 2 Samuelin 15 >

1 Ja tapahtui sitte, että Absalom antoi valmistaa itsellensä vaunut ja hevoset, ja viisikymmentä miestä, jotka olivat hänen edelläjuoksiansa.
Hiti ho jouse kichai nung hin Absalom chun kangtalai khat akisem’in, sakol akai ding ho jong akigot tohsoh keiyin, chule amasanga lhaidin pasal cheh mi som nga akilhen doh tai.
2 Ja Absalom nousi varhain huomeneltain ja seisoi porttitien vieressä, ja kuin jollakin oli asiaa tulla kuninkaan tykö oikeuden eteen, kutsui Absalom sen tykönsä ja sanoi: sinun palvelias on yhdestä Israelin sukukunnista,
Absalom hi jingkahseh jingpi tah in athou jin, kelkot lampi geiya chun ading jin ahi; hitichun mihem khat tou lengpa koma mi hehna ding thu aneiya, athu tan sah ding ahung teng le, hitobang miho chu Absalomin akou jin ana dong ji'e, “Hoilai khopi pen a kona hung nahim?” tia adoh le mihem pan jong, aphung min aseipih ding ahi.
3 Niin Absalom sanoi hänelle: katso, sinun asias on oikia ja selkiä; mutta ei ole yksikään siellä kuninkaalta asetettu, joka sinua kuulis.
Hiteng chule Absalom in asei peh kitjin, “nangman chungthu nasatah nahinpolut e! chule hichehi aphamo lheh jenge lengpan hichu ngaidin koima aneipon ahi.
4 Ja Absalom sanoi: kuka minun asettais tuomariksi maalla, että jokainen tulis minun tyköni jolla jotain asiaa ja kaipaamista on, auttaakseni häntä oikeuteen?
Chujongleh Absalom chun asei kit in, “O kadeh, keima hi gamsunga thutan vaihoma pang ana hileng, mijousen achungthu u keikommatan dia ahin pohlut diu, chule keiman thudihtah a katan pih diu ahi ati.
5 Ja kuin joku tuli hänen tykönsä kumartamaan häntä, ojensi hän kätensä ja tarttui häneen, ja antoi hänen suuta.
Hitia chu ama angsunga bohkhup dia mi ahung teng le Absalom chu anomji pon hisang chun aman hitobang miho chu akhut’in atuh chah jeng jin, achop jin ahi.
6 Niin teki Absalom kaikelle Israelille, kuin he tulivat oikeuden eteen kuninkaan tykö; ja niin varasti Absalom Israelin miesten sydämet.
Hitobang hin lengpa koma athu kikhola kitan sah dinga hung ji Israel mi tapou chu Absalomin anabol jing jin ahi; hiche a kon hin Absalomin Israel mipi jouse lungthim abonchan athu nun soh hel tai.
7 Ja tapahtui neljänkymmenen ajastajan perästä, että Absalom sanoi kuninkaalle: minä menisin ja täyttäisin lupaukseni, jonka minä lupasin Herralle Hebronissa.
Chule kumli alhin jouvin Absalomin lengpa koma chun aseiyin, “Lungset tah in neisol’in lang keima Hebron khopia khun cheng ting Pakaiya kilhaina gasem ingting chule keiman ama toh kitepna kasem chu gabulhit tange ati.
8 Sillä silloin kuin minä asuin Gessurissa Syriassa, lupasi sinun palvelias lupauksen ja sanoi: kuin Herra tuo minun kerran Jerusalemiin jälleen, palvelen minä Herraa.
Ijeh-inem itileh nalhachapa keima Ram gamsung Geshur a kachen lai chun kitepna khat kanabol’in hitin kana seiye, ‘Pakaiyin Jerusalema einung puilut kit poupouva ahileh keiman Pakai koma kilhaina kabola chibai kaboh ding ahi,’ tin kanaseiye,” ati.
9 Kuningas sanoi hänelle: mene rauhassa! Ja hän nousi ja meni Hebroniin.
Hichun lengpan jong aseipeh in, “aphai, chinlang nakitep nachu gamolso tan ati,” ati. Hijeh chun Absalom jong akipat doh pai in Hebron ache tai.
10 Mutta Absalom oli lähettänyt vakoojat kaikkiin Israelin sukukuntiin, ja käski sanoa: kuin saatte kuulla torven äänen, niin sanokaat: Absalom on kuningas Hebronissa.
Ahinla Absalom chun guhthim chan Israel phung jouse koma sot tol le miho ana sola hitia hi ana sei sa ahi, “Nang hon saki pengkul kimut ging najah poupou uva ahileh, ‘Hebron khopia Absalom aleng chang tai,’ tia na sei diu ahi,” tin ana hil masa tan ahi.
11 Mutta Absalomin kanssa meni kaksisataa miestä Jerusalemista, jotka olivat kutsutut; mutta ne menivät yksinkertaisuudessansa, eikä mitään asiasta tietäneet.
Mihem jani Jerusalem khopia konin Absalom chutoh akilhon’uvin, ahin amaho chun Absalom lunggel ngaito emacha ahepou vin ahi.
12 Ja Absalom lähetti myös Ahitophelin Gilonilaisen, Davidin neuvonantajan, perään hänen kaupungistansa Gilosta, kuin hän uhria uhrasi; niin tehtiin juuri vahva liitto, ja paljo kansaa lisääntyi ja eneni Absalomin tykö.
Absalomin kilhaina gantha ima abol laiyin, Gilon mi Ahithophel kitipa, David dinga lungthima kithopi phatah mipa chun mi asol’in achenna Giloh khopia konin aga kousah tai. Chule Absaom in thilse abol'a lengpa adouna chu akhang tul tul jeng in, mipin jong Absalom ajop bebe jeng tau’ve.
13 Ja yksi tuli ja ilmoitti sen Davidille, ja sanoi: Israelin miesten sydän on kääntynyt Absalomin jälkeen.
Hijeh chun sot tolle mi khat chu David koma ahung in hitin ahung seiye, “Israel miten alungthim’uvin Absalom nung ajui gamtauve,” ati.
14 Ja David sanoi kaikille palvelioillensa, jotka hänen kanssansa Jerusalemissa olivat: nouskaamme ja paetkaamme, sillä muutoin ei pääse yksikään meistä Absalomin edestä! rientäkäät menemään, ettei hän äkisti karkaisi meidän päällemme, ja ottaisi meitä kiinni, ja vahingoitsisi meitä ja löisi kaupunkia miekalla.
Chuphat’in David jong chun Jerusalem khopia aumkhompi amite hengah hitin aseitai, “khatveijam a ebonchaova ejam diu ahitai, akhuti louleh ivaigeidiu ahitai. Kino loi ute! Absalom ahung lhun masanga khopi sunga kon epotdoh ule, eiho ehiuvin chule Jerusalem khopi sung jong toset akon huidoh thei ding ahi, ati.
15 Kuninkaan palveliat sanoivat kuninkaalle: mitä meidän herramme kuningas valitsee, katso tässä me palvelias olemme.
Hichun David lengpa kithopi hon jong ama chu adonbut un, keiho nangma toh kaumjing naove, hijeh chun nangman aphapen ahi tia nagel chu bol tan atiuve.
16 Ja kuningas kävi jalkaisin ulos kaiken huoneensa kanssa; mutta hän jätti kymmenen jalkavaimoa huoneita vartioitsemaan.
Hijeh chun lengpa jong akipat doh pai paiyin a insung mite jouse jong anunga akitol tauve. Chule lengpan in ngah dinga thaikem numei som adalhah tilou koima cha adalha pon ahi.
17 Ja kuin kuningas ja kaikki kansa olivat jalkaisin käyneet ulos, seisoivat he kaukana huoneista.
Hitia lengpa apot doh jeng phat’in mipin anung ajui cheh-taovin ahi; acheu chun khopi ning langa veng pam nu nung pen tah a in khat a aki ngauvin ahi.
18 Ja kaikki hänen palveliansa kävivät hänen tykönänsä, sitälikin myös kaikki Kretit ja Pletit; ja kaikki Gatilaiset kuusisataa miestä, jotka jalkaisin olivat tulleet Gatista, kävivät kuninkaan edellä.
Chule lengpa lhacha ho jousen ama akhelsoh kei uvin ahi. Gath khoa kipat’a David nung hinjui ho chu mi jagup ahiuvin amaho cheng chu lengpa vengbit a umho toh hung kilhon ahiu vin ahi.
19 Ja kuningas sanoi Ittaille Gatilaiselle: miksi sinä myös tulet meidän kanssamme? Palaja ja ole kuninkaan tykönä; sillä sinä olet muukalainen, ja olet tänne tullut sinun sialtas.
David lengpa chu akihei in Gath mite lah a lamkai Ittai kom achun asei tan ahi, “Ipi dinga nangma keiho to nakilhon ham? Chule nangma kinunglen lang Absalom lengpa kom gaumtan, ajeh chu nangma gamchom mi nahin, among monga jong na-in a kona hikoma soh changa hung khopem nahibouve.
20 Sillä eilen sinä tulit, ja minun pitäis tänäpänä antaman sinun käydä meidän kanssamme; mutta minä menen, kuhunka minä menen: palaja sinä ja vie sinun veljes myötäs. Sinun kanssas tapahtukoon armo ja vakuus!
Chujongle nangma jania hung lhung bep’a hoilam kajot ding chule hoilama kache ding bon kihe louva iti tunia ken nangma keiho banga kagenthei sah ding ham? Kile kit tan, chule nasopteu kipuiyin lang kile kit mong mong tan; chule Pakai in amingailut nale akitahna namusah jing hen,” ati.
21 Ittai vastasi kuningasta ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin minun herrani kuningas elää, kussa ikänä herrani kuningas on, olisi se kuolemassa eli elämässä, siellä pitää myös sinun palvelias oleman.
Ahinla Ittai chun lengpa chu adonbut’in, “Pakai hing jing min e kapu lengpa hinlai pet’a kasei ahi, kapu lengpa chuh chuh na a thina ding mun hihen, hinna ding mun hijong le, nachi chi na a chu nasohpa kei jong kahung jeng ding ahibouve,” ati.
22 David sanoi Ittaille: tule ja käy meidän kanssamme. Ja niin kävi Ittai Gatilainen, ja kaikki hänen miehensä, ja kaikki lapset jotka hänen kanssansa olivat.
Chuphat’in David jong chun adonbut in, “akhuti le aphai hungun chikhom ute,” atileh; Ittai jong ache masan, amite chengse le aki lhonpi nu nao chapang jouse chutoh akitol tau’ve.
23 Ja kaikki maakunta itki suurella äänellä, ja kaikki väki meni kanssa. Ja kuningas kävi Kidronin ojan ylitse, ja kaikki kansa kävi edellä korven tietä.
Mipi chutia akitol jeng phat’uvin gamsung pumpi chu o thong jejun akap tauve; chule lengpa jong achen Kidron lui agal kai tai, hiti hin mipi abonchauvin gamsung lam jon in akitol doh tauvin ahi.
24 Ja katso, Zadok myös oli siellä ja kaikki Leviläiset, jotka hänen kanssansa olivat, ja he kantoivat Jumalan liitonarkin, ja panivat ylös Jumalan arkin. Ja Abjatar meni ylös, siihenasti kuin kaikki väki tuli kaupungista.
Chule Zadok jong Levi te se se jong ahiuvin, Pathen kitepna thingkong chu ahinpu’uvin ahi; chuin mipi aboncha khopi akhokhel kah seuvin Abiathar injong pathen hengah kilhaina abollin Pathen thingkong chu tol'a a ngau’vin ahi.
25 Niin sanoi kuningas Zadokille: kanna Jumalan arkki kaupunkiin jälleen: jos minä löydän armon Herran edessä, niin hän tuo minun jälleen ja antaa minun nähdä hänen ja hänen majansa.
Hichun lengpan jong Zadok koma chun hitin aseiye, “Pathen thingkong hi khopi sunga polut kit tan, Ajeh chu Pakayin avet’a eilungset’a ahileh eihin puikit intin, hiche thingkong le achenna mun hi eimusah kit teitei ding ahi;
26 Mutta jos hän niin sanoo: et sinä ole minulle otollinen! katso, tässä minä olen: hän tehköön minulle, mitä hän tahtoo!
Amavang Pakaiyin, ‘Nachunga kalung alhaipoi,’ tia aseiya ahileh, keima hikoma kaum jinge, aman aphatsah lam lamin eibol jeng hen,” ati.
27 Ja kuningas sanoi papille Zadokille: sinä näkiä, palaja rauhassa kaupunkiin, ja molemmat teidän poikanne teidänkanssanne, Ahimaats sinun poikas ja Jonatan AbJatarin poika.
Chule lengpan Zadok thempupa koma hitin jong aseiye, “Ven, hichehi kalungtup ahi. nang le Abiathar chule nachapa te ni lhon Ahimaaz nangma chapa le Jonathan Abiathar chapa chutoh thipchat in khopi lam kinungle taovin.
28 Katso, minä odotan tasaisella kedolla korvessa siihenasti kuin teiltä sana tulee, tekemään minulle tiettäväksi.
Chule keima Jordan vadunga kana kingah ding nanghon thu neihung hetsah kah seuva kana nga nga jeng ding ahi,” ati.
29 Niin Zadok ja AbJatar kantoivat Jumalan arkin Jerusalemiin, ja olivat siellä.
Hijeh chun Zadok le Abiathar chun Pathen thingkong chu Jerusalem khopi sunga anung poh lut kit lhonin, chule khopi sunga aumden lhontan ahi.
30 Mutta David meni ylös öljymäen paltaa myöten ja itki käydessänsä, ja hänen päänsä oli peitetty, ja kävi kengittä; niin myös kaikki kansa, jotka hänen kanssansa olivat, peittivät päänsä, ja käyden astuivat ylös ja itkivät.
Ahin David vang chu Olive thinglhang vum lama akaltou in, alamjot pum pumin akap peh jeng in, chule akeng keovin lam ajotin, ponlu aki khuh in ahi; chujongle akilhonpi mipi jong chun abonchauvin ponlu aki khuh soh keiyun, akitol tou paiyun, chule mipi jouse jong chu kap pum pumin lam ajot’un ahi.
31 Ja kuin Davidille ilmoitettiin Ahitophelin olevan liitossa Absalomin kanssa, sanoi hän: Herra, tee Ahitophelin neuvo tyhmyydeksi!
Hichun mihon David koma thu guh ahung sei peh un hitin asei uve, “Ahithophel jong leng pa doumah bol miho lah a apang in, chule Absalom toh aki thokhom e,” ahung ti peh’uve. Chuphat’in David jong chun hitin aseiye, “Vo Pakai, Ahithophel lungthim ngaito jouse chu ngol nan heidoh peh tan, tia katao ahi,” ati.
32 Ja kuin David tuli kukkulalle, kussa Jumalaa rukoiltiin, katso, Husai Arkilainen kohtasi häntä reväistyllä hameella, ja multaa hänen päänsä päällä.
Hichun Pathen kihouna mun molvum asang lai a chun David ahung kaldoh phat’in vetan, David golpa Arkite mi Hushai kitipa chu a sangkhol chol akibot tel san alu jang a leivui akinun David lam to din ahung e.
33 Ja David sanoi: jos seuraat minua, niin sinä olet minulle kuormaksi.
Hichun David jong chun Hushai koma hitin aseiye, “Nangman nei kilhonpi le chun kei dinga noh phah sah na hi bep ding ahi.
34 Mutta jos palajat kaupunkiin ja sanot AbsalomilIe: minä olen sinun palvelias, kuningas, joka ennen isääs olen kauvan palvellut, ja tahdon olla nyt sinun palvelias: ja näin sinä minulle teet Ahitophelin neuvon tyhjäksi.
Chu sang in nangma Jerusalem khopi sunga lut’in lang Absalom koma chun, ‘Vo lengpa, masang laiya napa lhacha kapan bang chun, tunjong keima hi nangma lhachan neipan sah tan,’ ga tin; chuti chun pang theile chun nangman Ahithophel kitipa lung gel ngaito chu nasuh lhah thei ding ahi.
35 Eikö Zadok ja AbJatar papit ole sinun kanssas? Ja kaikki, mitäs kuulet kuninkaan huoneessa, ilmoita papeille Zadokille ja AbJatarille.
Khosunga khu Zadok le Abiathar thempu teni chun nangma napanpi lou dinga nagel ham? Hiti hin gabol in lang, ipi pi hijongle nangman lengpa insunga kaseidoh najah chan chu Zadok le Abiathar thempu te ni koma hin sei son ji jin ati.
36 Katso, heidän kaksi poikaansa ovat siellä heidän kanssansa, Ahimaats Zadokin poika ja Jonatan AbJatarin poika: niiden kanssa te saatte lähettää minulle, mitä te kuulette.
Chule epipi thil um hitam ti hetnadia chu achapa te ni lhon Ahimaaz le Jonathan chu ahinsol jiji; hon ding ahi.
37 Niin Husai Davidin ystävä meni kaupunkiin ja Absalom tuli Jerusalemiin.
Hijeh chun David golpa Hushai chu Abalom Jerusalem khopi sunga ahung lut pet tah chun ama jong khopi sunga ahung lut’in ahi.

< 2 Samuelin 15 >