2 Samuelin 13
1 Ja tapahtui sitte, että Absalomilla Davidin pojalla oli kaunis sisar, jonka nimi oli Tamar; ja Amnon Davidin poika rakasti häntä.
A MAHOPE iho o ia mea, he kaikuwahine maikai ko Abesaloma ke keikikane a Davida, o Tamara kona inoa: aloha mai la o Amenona ke keikikane a Davida ia ia.
2 Ja Amnon saatti itsensä tuskissansa sairaaksi sisarensa Tamarin tähden; sillä hän oli neitsy. Ja näkyi työlääksi Amnonin silmäin edessä hänelle jotakin tehdä.
Pela ka pono ole ana o Amenona, a mai iho la ia no kona kaikuwahine no Tamara; no ka mea, he puupaa ia: aole i hiki pono ia Amenona ke hana aku i kekahi mea ia ia.
3 Mutta Amnonilla oli ystävä, joka kutsuttiin Jonadab, Simean Davidin veljen poika; ja Jonadab oli sangen kavala mies.
He hoalauna ko Amenona, o Ionadaba kona inoa, ke keiki a Simea a ko Davida kaikuaana: a he kanaka maalea loa o Ionadaba.
4 Hän sanoi hänelle: kuninkaan poika, miksis niin laihaksi tulet päivä päivältä? Etkös minulle sitä sano? Niin sanoi Amnon hänelle: minä rakastan Tamaria, veljeni Absalomin sisarta.
I aku la kela ia ia, O oe ke keiki a ke alii, heaha la kau mea e wiwi ai i kela la i keia la? Aole oe e hai mai ia'u, ea? I mai la o Amenona ia ia, Ua aloha au ia Tamara i ke kaikuwahine o kuu kaikaina o Abesaloma.
5 Jonadab sanoi hänelle: laske sinus vuoteeses ja teeskele itses sairaaksi: kuin siis sinun isäs tulee katsomaan sinua, niin sano hänelle: tulkaan sisareni Tamar ruokkimaan minua ja valmistamaan ruokaa minun eteeni, että minä näkisin ja söisin hänen kädestänsä.
I aku la o Ionadaba ia ia, E moe iho oe ma kou wahi moe, a e hoomaimai iho oe: a hele mai kou makuakane e ike ia oe, e i aku oe ia ia, Ea, ke noi aku nei au ia oe, e ae mai oe e hele mai o Tamara kuu kaikuwahine e haawi mai ia i ai na'u, e hoomakaukau ia i ka ai imua o ko'u mau maka, i ike au, a ai iho hoi ma kona lima.
6 Niin Amnon pani levätä ja teeskeli itsensä sairaaksi. Kuin kuningas tuli häntä katsomaan, sanoi Amnon kuninkaalle: tulkaan minun sisareni Tamar valmistamaan minun eteeni kaksikin herkkua, että minä söisin hänen kädestänsä.
Moe iho la o Amenona, a hoomaimai ia ia iho: a hele mai ke alii e ike ia ia, i aku la o Amenona i ke alii, E, ke noi aku nei au ia oe, e ae mai oe e hele mai o Tamara kuu kaikuwahine, a hana iho na'u i elua wahi popo palaoa imua o kuu mau maka, i ai iho au ma kona lima.
7 Niin lähetti David sanan Tamarille huoneesen ja antoi hänelle sanoa: mene veljes Amnonin huoneesen ja valmista hänelle ruokaa.
Alaila, hoouna aku la o Davida io Tamara la ma kona wahi, i aku la, E hele oe ano i ka hale o kou kaikunane o Amenona, a e hana oe i wahi ai nana.
8 Tamar meni veljensä Amnonin huoneesen, ja hän makasi vuoteessa; ja hän otti taikinan, sotkui ja valmisti sen hänen silmäinsä edessä, ja kypsensi ne herkut.
Hele aku la o Tamara i ka hale o kona kaikunane o Amenona, a e moe ana no ia. Lawe ae la kela i ka palaoa, kawili ae la, a hana iho la i na popo imua o kona maka, a pulehu iho la i ua mau popo la.
9 Ja hän otti pannun ja kaasi hänen eteensä, vaan ei hän tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: antakaat kaikki mennä ulos minun tyköäni; niin menivät kaikki ulos hänen tyköänsä.
Lawe ae la ia i ke pa, a ninini aku la ia mau mea imua ona, aole nae ia i ai. I aku la o Amenona, E hele iwaho na kanaka a pau mai o'u aku nei; I hele aku la na kanaka a pau iwaho mai ona aku la.
10 Niin sanoi Amnon Tamarille: kanna ruoka kamariin syödäkseni kädestäs. Niin Tamar otti herkun, jonka hän valmistanut oli, ja kantoi kamariin veljensä Amnonin tykö.
I aku la o Amenona ia Tamara, E lawe mai oe i ka ai maloko o ke keena nei i ai iho au ma kou lima, Lawe ae la o Tamara i na popo palaoa ana i hana'i, a halihali mai la iloko o ke keena io Amenona la i kona kaikunane.
11 Ja kuin hän taritsi hänelle syödä, tarttui hän häneen ja sanoi hänelle: tule minun sisareni ja makaa minun kanssani.
Aia lawe mai la ia io na la e ai ai, lalau aku la kela ia ia, i aku la ia ia, E, e moe kaua, e kuu kaikuwahine.
12 Mutta hän sanoi: ei, minun veljeni, älä minua häpäise! sillä ei niin pidä tehtämän Israelissa. älä tee hulluutta.
I mai la kela ia ia, Aole, e kuu kaikunane, mai pue wale mai oe ia'u; no ka mea, aole e pono ke hana pela iwaena o ka Iseraela: mai hana oe i keia mea ino.
13 Kuhunka minun pitäis häpiäni sälyttämän? Ja sinä tulisit niinkuin tyhmä Israelissa. Puhu paremmin kuninkaan kanssa, sillä ei hän minua sinulta kiellä.
A owau la, mahea la uanei au e huna ai i kuu hilahila? A o oe hoi, e like auanei oe me kekahi o ka poe haukae iloko o ka Iseraela. No ia mea ea, e olelo aku oe i ke alii; aole ia e paa ia'u mai ou aku la.
14 Mutta ei hän tahtonut kuulla häntä, vaan voitti hänen, häpäisi ja makasi hänen.
Aole nae ia i hoolohe mai i kona leo; aka, no ka oi o kona ikaika i ko ia la, pue wale aku la kela ia ia, a moe iho la me ia.
15 Sitte vihasi Amnon häntä sangen suurella vihalla, niin että viha, jolla hän häntä vihasi oli suurempi, kuin rakkaus ennen oli, jolla hän häntä rakasti. Ja Amnon sanoi hänelle: nouse ja mene.
Alaila, mains aku la o Amenona ia ia me ka inaina nui loa: a ua oi aku ka inaina ana i inaina aku ai ia ia, i ke aloha ana i aloha mua aku ai ia ia. I aku la o Amenona ia ia, E ala'e, e hoi.
16 Mutta hän sanoi: eikö tämä pahuus ole suurempi kuin se toinen, jonka sinä olet tehnyt minun kanssani, ettäs minun ajat ulos. Mutta ei hän tahtonut kuulla häntä;
I mai la kela ia ia, Aohe pono; o keia hala o kou kipaku ana ia'u ua oi aku ia i kela mea au i hana iho nei ia'u: aole nae ia i hoolohe aku ia ia.
17 Vaan kutsui nuorukaisensa, joka häntä palveli ja sanoi: aja tämä ulos minun tyköäni, ja sulje ovi kiinni hänen jälkeensä.
Kahea aku la ia i kana kauwa, i ka mea i lawelawe nana, i aku la, E kipaku aku oe ia ia nei iwaho mai o'u aku nei, a e hoopaa i ka puka mahope ona.
18 Ja hänen yllänsä oli kirjava hame; sillä senkaltaisilla hameilla olivat kuninkaan tyttäret vaatetetut, niinkauvan kuin he olivat neitseet. Ja kuin hänen palveliansa oli hänen ajanut ulos ja sulkenut oven hänen jälkeensä,
He kapa onionio maluna ona: pela no i kahikoia'i na kaikamahine puupaa a ke alii. Alaila lawe ae la kana kauwa ia ia iwaho, a hoopaa iho la i ka puka mahope ona.
19 Heitti Tamar tuhkaa päänsä päälle, ja repäisi sen kirjavan hameen rikki, joka hänen yllänsä oli, ja pani kätensä päänsä päälle, ja huusi mennessänsä.
Lu iho la o Tamara i ka lehuahi maluna o kona poo, haehae ae la i kona kapa onionio maluna ona, kau ae la hoi ia i kona lima maluna o kona poo, a hele aku la e uwe ana.
20 Ja hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: onko sinun veljes Amnon ollut sinun kanssas? Ole ääneti sisareni: se on sinun veljes, älä sitä niin pane sydämees. Niin Tamar jäi yksinäiseksi veljensä Absalomin huoneesen.
I aku la o Abesaloma o kona kaikunane ia ia, Ua moe no anei o Amenona kou kaikunane me oe? E noho malie hoi oe, e kuu kaikuwahine, o kou kaikunane kela, mai manao nui oe ma ia mea. A noho mehameha iho la o Tamara ma ka hale o Abesaloma kona kaikunane.
21 Ja kuin kuningas David kaikki nämät kuuli vihastui hän sangen suuresti.
A i ka lohe ana o Davida ke alii ia mau mea a pau, huhu loa iho la ia.
22 Mutta Absalom ei puhunut Amnonille pahaa eli hyvää; vaan Absalom vihasi Amnonia että hän häpäisi hänen sisarensa Tamarin.
Aole i olelo aku o Abesaloma ia Amenona kona kaikuaana i ka pono, aole hoi i ka hewa: no ka mea, ua inaina aku o Abesaloma ia Amenona, i kona pue wale ana ia Tamara i kona kaikuwahine.
23 Kahden vuoden perästä antoi Absalom kerittää lampaitansa BaalHatsarissa, joka on Ephraimin tykönä; ja Absalom kutsui kaikki kuninkaan lapset.
A hala ae la na makahiki okoa elua, he aha ako hipa ko Abesaloma ma Baalahazora e kokoke ana me ko Eperaima: a kono aku la o Abesaloma i na keikikane a pau a ke alii e hele ilaila.
24 Ja Absalom tuli myös kuninkaan tykö ja sanoi: katso, palveliallas ovat nyt lammasten keritsiät: minä rukoilen, että kuningas palvelioinensa tulis palveliansa tykö.
Hele mai la o Abesaloma i ke alii, i mai la, Aia he aha ako hipa o kau kauwa; ke noi aku nei au ia oe, e hele pu ke alii a me kana poe kauwa me kau kauwa.
25 Mutta kuningas sanoi Absalomille: ei niin, poikani, älkäämme kaikki menkö, ettemme tekisi sinulle vaivaa. Ja vaikka hän suuresti rukoili häntä, ei hän kuitenkaan tahtonut mennä, vaan siunasi häntä.
I aku la ke alii ia Abesaloma, Aole makou a pau e hele, e kuu keiki, o hookaumaha makou ia oe. Koi mai la kela ia ia; aole nae ia I manao e hele, aka, hoomaikai aku la oia ia ia.
26 Absalom sanoi: jollet sinä tule, niin salli veljeni Amnonin käydä meidän kanssamme. Kuningas sanoi hänelle: mitä hän menee sinun kanssas?
I mai la o Abesaloma, A i ole, ke noi aku nei au ia oe, o ae mai i kuu kaikuaana ia Amenona e hele pu me makou. I aku la ke alii ia ia, Heaha la kana e hele pu aku ai me oe?
27 Niin Absalom vaati häntä, että hän antoi Amnonin ja kaikki kuninkaan lapset mennä heidän kanssansa.
Koi aku la o Abesaloma ia ia, a ae mai la ia e hele pu o Amenona, a o na keikikane a pau a ke alii me ia.
28 Ja Absalom käski palvelioillensa ja sanoi: ottakaat vaari kuin Amnon tulee iloiseksi viinasta ja minä sanon teille: lyökäät Amnon! niin tappakaat häntä, älkäät peljätkö, sillä minä olen sen teille käskenyt, olkaat rohkiat ja miehuulliset siihen.
Kauoha aku la o Abesaloma i kana poe kauwa, i aku la, E nana oukou, a olioli ka naau o Amenona i ka waina; a olelo aku hoi au ia oukou, E pepehi ia Amenona, alaila e pepehi ia ia, mai makau; aole anei au i kauoha aku? I nui ke aho, a e koa hoi.
29 Ja Absalomin palveliat tekivät Amnonille niinkuin Absalom käskenyt oli. Niin kaikki kuninkaan lapset nousivat, ja jokainen istui muulinsa päälle ja pakeni.
A hana aku la na kauwa a Abesaloma ia Amenona, e like me ka Abesaloma i kauoha ai: alaila ku ae la na keikikane a pau a ke alii, ae aku la kela kanaka keia kanaka maluna o kona hoki, a holo aku la.
30 Ja kuin he vielä tiellä olivat, tuli sanoma Davidille, sanoen: Absalom on lyönyt kaikki kuninkaan lapset, niin ettei yksikään heistä ole jäänyt.
Aia ma ke alanui lakou, haiia mai ia Davida, i ka i ana, Ua pepehi iho la o Abesaloma i na keikikane a pau a ke alii, aole koe kekahi o lakou.
31 Niin nousi kuningas ja repäisi vaatteensa rikki, ja heitti itsensä maahan; ja kaikki palveliat, jotka seisoivat hänen ympärillänsä, repäisivät vaatteensa rikki.
Alaila, ku ae la ke alii, haehae ae la i na kapa ona, a moe iho la ma ka honua, a ku mai la na kauwa ana a pau me ka haehaeia o ko lakou kapa.
32 Niin vastasi Jonadab Simean Davidin veljen poika ja sanoi: älköön minun Herrani ajatelko, että kaikki nuorukaiset kuninkaan lapsista ovat tapetut, vaan ainoastansa Amnon on kuollut; sillä se on ollut Absalomin mielessä siitä päivästä, kuin hän häpäisi hänen sisarensa Tamarin.
Olelo mai la o Ionadaba ko keiki a Simea a ko Davida kaikuaana, i mai la, Mai manao oe, e kuu haku, ua pepehi lakou i ka poe kanaka opiopio a pau, i na keikikane a ke alii: o Amenona wale no ka i make, no ka mea, ua ohumuia keia mea ma ka waha o Abesaloma, mai ka la mai i pue wale aku ai kela i kona kaikuwahine ia Tamara.
33 Niin älköön herrani kuningas panko sydämellensä, ajatellen, että kaikki kuninkaan lapset ovat kuolleet; sillä Amnon on ainoastansa kuollut.
Nolaila hoi, mai hookaumaha kuu haku ke alii i kona naau ia mea, me ka manao ua make na keiki a pau a ko alii: o Amenona wale no ka i make.
34 Ja Absalom pakeni; ja palvelia, joka vartiana oli, nosti silmänsä ja näki, ja katso, suuri joukko kansaa tuli tiellä toinen toisensa perästä, vuoren sivulta.
Mahuka aku la o Abesaloma. A o ke kanaka opiopio e kiai ana, alawa ae la na maka ona iluna, ike aku la, aia la, he nui na kanaka e hele mai ana ma ke ala ma ka aoao o ka puu mahope ona.
35 Niin Jonadab sanoi kuninkaalle: katso, kuninkaan lapset tulevat; niinkuin palvelias sanonut on, niin on myös tapahtunut.
I aku la o Ionadaba i ke alii, Aia la, ke hele mai nei na keikikane a ke alii, e like me ka olelo ana a kau kauwa.
36 Ja kuin hän puhunut oli, katso, kuninkaan lapset tulivat, korottivat äänensä ja itkivät. Kuningas ja kaikki hänen palveliansa itkivät myös suurella itkulla.
A pau ae la ka olelo ana, hiki mai la na keikikane a ke alii, hookiekie ae la lakou i ko lakou leo, a uwe aku la: uwe nui loa iho la ke alii a me kana poe kauwa a pau.
37 Mutta Albsalom pakeni ja meni Talmain Gessurin kuninkaan Ammihudin pojan tykö; mutta hän murehti poikansa tähden ne päivät.
Mahuka aku la o Abesaloma, a hele aku la io Talemai la i ke keiki a Amihuda ke alii no Gesura. Kanikau iho la o [Davida] i kana keiki i kela la i keia la.
38 Mutta sittekuin Absalom oli paennut ja matkustanut Gessuriin oli hän siellä kolme ajastaikaa.
Mahuka aku la o Abesaloma, a hele aku la i Gesura, noho iho la ilaila ekolu makahiki.
39 Ja sen jälkeen lakkasi kuningas David menemästä Absalomia vastaan; sillä hän oli jo lohdutettu Amnonin jälkeen, joka kuollut oli.
Iini loa iho la o Davida ke alii e hele aku io Abesaloma la; no ka mea, ua hooluoluia oia no Amenona, i kona make ana.
