2 Samuelin 12
1 Ja Herra lähetti Natanin Davidin tykö. Kuin hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän hänelle: kaksi miestä oli yhdessä kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä.
Hagi Ra Anumzamo'a Netenina huntegeno Devitintega vu'ne. Hagi Neteni'ma Devitinte'ma eno'a amanage eme huno asami'ne, Mago rankumapina tare netre mani'na'ane, mago nera fenone ne' manigeno, magomo'a amunte omane ne' mani'ne.
2 Rikkaalla oli aivan paljo lampaita ja karjaa;
Hagi feno ne'mo'a rama'a sipisipi kevune rama'a bulimakao kevune ante'ne.
3 Mutta köyhällä ei ollut mitään muuta kuin yksi vähä karitsa, jonka hän ostanut oli, ja elättänyt, ja kasvattanut suureksi, ja ravitsi sen tykönänsä lastensa kanssa; joka myös söi hänen leipänsä palasta, ja joi hänen juoma-astiastansa, ja makasi hänen sylissänsä, ja se oli hänelle niinkuin tytär.
Hianagi amunte omane ne'mo'a magoke osi a' sipisipi anenta ate'ne. Hagi agra ana osi sipisipi anentara kegava hu'negeno, mafavre zaga'ane magoka nena hu'naze. Hagi ana sipisipimo'a ana ne'mofo zuompafinti ne'zana neneno, kapu'afinti tina ne'neno afumpi masetere hu'ne. Hagi ana sipisipi anentamo'a mofa'agna hu'negeno avure anteneno kegava nehiane.
4 Mutta kuin rikkaalle miehelle tuli vieras, ei raskinut hän ottaa omista lampaistansa ja karjastansa, valmistaaksensa vieraalle, joka hänen tykönsä tullut oli; mutta otti köyhän miehen lampaan ja valmisti vieraalle, joka hänen tykönsä tullut oli.
Hagi mago zupa feno ne'mofona mago nantu vahe noma'arega egeno, feno ne'mo'a afu kevu'afintira sipisipia ome ohe netreno, amunte omane ne'mo'ma magoke a' sipisipi anenta'ma ante'nea ome aheno ana nantu vahera krente'ne.
5 Niin Davidin viha julmistui suuresti sitä miestä vastaan, ja hän sanoi Natanille: niin totta kuin Herra elää, se mies on kuoleman lapsi, joka sen teki,
Hagi ana nanekema Deviti'a nentahino'a tusi'a arimpa ahegeno amanage hu'ne, Kasefa huno mani'nea Ra Anumzamofo avufinki, tamage huno anazama hu'nea ne'mo'a frigahie.
6 Niin myös pitää hänen maksaman neljäkertaisesti sen lampaan, että hän sen tehnyt on, ja ei säästänyt sitä.
Na'ankure agra amunte omane ne'mofo zama kumazafa neseno, asunkura huonte anara hu'negu, anama eri'nea zantera 4'a zupa ante agofetu huno amigahie.
7 Niin sanoi Natan Davidille: sinä olet se mies. Näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi ja minä olen pelastanut sinun Saulin kädestä,
Hagi Neteni'a Devitina asamino, E'i ana feno nera kagra mani'nane. Hagi Ra Anumzana Israeli vahe Anumzamo'a amanage hie, Nagra masavena fregante'na huhampri kantogenka Israeli vahe kinia mani'nanke'na, Soli'ma kahe'za nehige'na Nagra'a agri azampintira kaguravazi'noe.
8 Ja olen antanut sinulle sinun herras huoneen ja hänen emäntänsä sinun syliis, ja olen antanut sinulle Israelin ja Juudan huoneen; ja jos siinä vähä on, niin minä sen lisään sinulle.
Hagi Nagra'a kvakamofo Soli naga'ene avrenegamina, a'ne'aramina avrenegamina, Israeli vahe'ene, Juda vahete kva Nagra huhampri kante'noe. Hagi e'ina zamo'ma knare'ma huoganteresina, Nagra rama'a zantamina mago'ana amne kamusine.
9 Miksis katsoit Herran sanan ylön, tehden pahaa hänen silmäinsä edessä? Urian Hetiläisen olet sinä lyönyt miekalla, ja hänen vaimonsa olet sinä ottanut sinulles emännäksi; mutta hänen olet sinä tappanut Ammonin lasten miekalla.
Hagi nahigenka Ra Anumzamo'na kea kefenkami natrenka, Nagri navufina havi kavukvara hane? Hagi Hiti ne' Uriana Amoni vahe'mokizmi bainati kazinteti kagra ahe nefrinka, a'a kumazafa avre'nane.
10 Niin ei pidä myös miekan lakkaaman sinun huoneestas ijankaikkisesti; ettäs olet katsonut minun ylön, ja Urian, Hetiläisen, emännän ottanut sinulles emännäksi.
Hagi antahio, kagra nagefenkami atrenka Hiti ne' Uria a' avrenanku, ama knareti'ma manita vanazana kagri nagara bainati kazinteti hara huzmante vava hu'za vugahaze.
11 Näin sanoo Herra: katso, minä herätän pahuuden sinua vastaan omasta huoneestas, ja otan sinun emäntäs sinun silmäis nähden, ja annan ne lähimmäiselles, ja hän makaa sinun emäntäis sivussa valkiana päivänä.
Hagi amanage huno Ra Anumzamo'a hie, kagrama hana kavukavate kagri'a naga'mo'za oti'za hafra hugantegahaze. Hagi a'neka'aramina tava'onkare nemaninimofo avreminugeno, negesanke'za zage ferupi amate zmanteno masegahie.
12 Sillä sinä olet sen tehnyt salaisesti; mutta minä teen tämän koko Israelin edessä ja auringon edessä.
Hagi kagra oku'a ana kavukvara hu'nananagi, Nagra zage ferupi amate mika Israeli vahe zamufi ana zana erinte ama hugahue.
13 Niin sanoi David Natanille: minä olen syntiä tehnyt Herraa vastaan. Natan sanoi Davidille: niin on myös Herra sinun syntis ottanut pois, ei sinun pidä kuoleman.
Anage higeno Deviti'a huno, Nagra Ra Anumzamofo avufina kumi hu'noe, higeno anante Neteni'a asamino, Ra Anumzamo'a kumika'a atreganteankinka, ana kumikura kagra ofrigahane.
14 Mutta ettäs tämän työn kautta saatit Herran viholliset pilkkaamaan, pitää sen pojan, joka sinulle syntynyt on, totisesti kuoleman.
Hianagi e'ina kavukava'mo'a Ra Anumzamofo ha' vahera zamaza hige'za Ra Anumzamofona azanavanke hu'za huhaviza huntegahazankino, ana mofavrekamo'a frigahie.
15 Sitte meni Natan huoneesensa. Mutta Herra löi lapsen, jonka Urian emäntä Davidille synnyttänyt oli, että se sairasti kuolemallansa.
Hagi Netenima noma'arega vigeno, Uria kento a' Batsiba'ma Devitinteti'ma ante'nea mofavrerera Ra Anumzamo'a rankri atregeno kri eri'ne.
16 Ja David etsi Jumalaa lapsen tähden: ja David paastosi paljo, ja meni ja makasi yön maan päällä.
Hagi ana mofavregura Deviti'a ne'zana a'o huno mopafi maseno Ra Anumzamofontega nunamuna nehigeno kora atune.
17 Niin nousivat hänen huoneensa vanhimmat nostamaan häntä maasta; mutta ei hän tahtonut, eikä syönyt leipää heidän kanssansa.
Hagi anama nehige'za, ranra eri'za vahe'amo'za otino ne'zama zamagranema nenogu azeri oti'nazanagi, agra otino ne'zama zamagranema ne'zankura avesra hu'ne.
18 Seitsemäntenä päivänä kuoli lapsi; ja ei Davidin palveliat tohtineet sanoa hänelle lasta kuolleeksi, sillä he ajattelivat: katso, kuin lapsi vielä eli, puhuimme me hänen kanssansa, ja ei hän kuullut meidän ääntämme, kuinka paljo enemmin hän tulis murheelliseksi, jos me sanoisimme hänelle: lapsi on kuollut?
Hagi 7ni knazupa ana mofavrea frige'za eri'za vahe'mo'za Devitima asamizankura koro nehu'za anage hu'naze, Ana mofavrema ofri mani'negeta, tagra kema hunana ontahi'neankino menima fri'nea kema asaminunana, agrazante hazenke erigahianki, tagra na'a hugahune?
19 Kuin David näki palveliainsa hiljaksensa puhuvan, ymmärsi hän lapsen kuolleeksi, ja sanoi palvelioillensa: kuoliko lapsi? He sanoivat: kuoli.
Hianagi eri'za vahe'mo'zama zamagrage zamagragema hu'za sumi'sumima hazazama negeno'a, hago mofavreni'a fri'ne huno Deviti'a antahi'ne. Hagi Deviti'a eri'za vahe'a zamantahigeno, Mofavrea fri'neo? huno hige'za zamagra kenona hu'za, Izo hago fri'ne hu'za hu'naze.
20 Ja David nousi maasta, pesi itsensä ja voiteli, ja muutti toiset vaatteet yllensä, ja meni Herran huoneesen ja rukoili, ja tuli kotiansa, ja antoi panna ruokaa eteensä ja söi.
Hagi Deviti'a mopafintira otino ti freteno, azokara erise nehuno, masave freteno kukena'a eri nentanino Ra Anumzamofo seli nontega vuno Ra Anumzamofo monora ome hunte'ne. Ana huteno noma'arega vuno ne'zanku hige'za eri'za eme amizageno ne'ne.
21 Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: mikä se on minkä sinä teet? lapsen eläissä paastosit sinä ja itkit, mutta lapsen kuoltua nouset sinä ja syöt.
Hagi eri'za vahe'amo'za Devitina antahige'za, Kagra nankna kavukva hunka mofavrema ofri mani'negenka, ne'zana atrenka zavira ate'nane? Hianagi menima mofavrema frigenka, ete otinka ne'za ne'nane.
22 Hän sanoi: lapsen eläissä minä paastosin ja itkin; sillä minä ajattelin: kuka tietää, jos Herra on minulle armollinen, että lapsi eläis.
Anage hazageno Deviti'a kenona huno, Ne'zana a'o hu'na nasunku'ma hu'noana, na'ankure Ra Anumzamo asunku hunante'nigeno mofavrea ofrisiegu ne'zana atre'na nunamuna nehu'na zavira ate'noe.
23 Mutta nyt on se kuollut: mitä minun pitäis vielä paastoaman: taidanko minä hänen enää jällensä tuoda? Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni.
Hianagi agra fri'negu na'ante ne'zana a'o hu'na nunamuna hugahue? Nagra asimura aminugeno oraotigahie. Hagi nagra agritera vugahuanagi, agra nagritera omegahie.
24 Ja kuin David oli lohduttanut emäntäänsä BatSebaa, meni hän hänen tykönsä ja lepäsi hänen tykönänsä; ja hän synnytti pojan ja hän kutsui hänen nimensä Salomo, ja Herra rakasti häntä.
Anante Deviti'a nenaro Batsibana azeri avava seno, azeri fru nehuno, Deviti'a agrane masegeno, amu'ene huno ne'mofavre kasentegeno, Deviti'a ana mofavre agi'a Solomoni'e huno antemi'ne. (Solomoni'ema hu'neana rimpa frue hu'ne.) Hagi Ra Anumzamo'a ana mofavrea avesinte'ne.
25 Ja hän lähetti hänen Natan prophetan käden alle, ja kutsui hänen Jedidjah, Herran tähden.
Hagi Ra Anumzamo'a ana mofavrea avesintegu kasnampa ne' Neteni huntegeno Devitinte vuno mofavremofo agi'a Jedidia Ra Anumzamo avesinte'ne hu'ne hunka antemio huno asami'ne.
26 Niin soti Joab Ammonin lasten Rabbaa vastaan ja voitti sen kuninkaallisen kaupungin.
Hagi anama nehigeno'a, Joapu'a Amoni vahe'mokizmi ugagota hu'nea kuma Raba rankuma ha' huzamanteno mago kuma eri'ne.
27 Ja Joab lähetti sanansaattajat Davidille ja antoi sanoa hänelle: minä olen sotinut Rabbaa vastaan ja olen voittanut vesikaupungin;
Hagi Joapu'a kema erino vu vahe huzamanteno, hago Raba rankumara ha'huzamateno tima nenaza tina zamaheno hanarene huta Devitina ome asamiho.
28 Niin kokoa nyt jäänyt kansa, ja piiritä kaupunki, ja voita se, etten minä sitä voittaisi, ja minulle siitä nimi olisi.
Ru menina nagra ha' hu'na Raba kuma erisuge'za ana kumamofo agia nagri nagire asamaresagi, mago'a sondia vahera zamavarenka Raba rankumara ome zamahenka erio huta asamiho.
29 Niin David kokosi kaiken kansan, ja matkusti Rabbaan ja soti sitä vastaan, ja voitti sen;
Higeno Deviti'a maka sondia vahera nezamavareno Raba kumatega vuno, ha ome huno ana rankumara eri'ne.
30 Ja otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästänsä, joka painoi leiviskän kultaa, ja kalliita kiviä, ja se pantiin Davidin päähän; ja hän vei paljo saalista kaupungista ulos.
Hagi Raba kini ne'mofo kini fetorira kna'amo'a 35 kilogremi hu'neankino, ana fetoritera zago'amo'a mareri'nea have me'nea fetori omeri'za Devitina asenifi antaninte'naze. Hagi Deviti'a ha'ma huno eri'nea zantamina rama'a eri'ne.
31 Ja kansan, joka siellä oli, johdatti hän ulos ja pani sahaan, rautahaudoille ja kirvestöihin, ja käytti heidän tiilihautoja myöten: niin hän teki kaikille Ammonin lasten kaupungeille. Ja David ja kaikki kansa palasi Jerusalemiin.
Ana nehuno Raba kumate vahera zamavarege'za kazokzo eri'za vahe mani'ne'za, so eri'zanki, saumenteti eri erizanki, piki tunteti eri'zanki, brikima kreno trohu eri'za zamige'za eri'naze. Maka Amoni rankumatamimpi vahera ana erizanke'za zami'ne. Ana huteno Deviti'a maka sondia vahe'a zamavarege'za ete Jerusalemi vu'naze.
