2 Samuelin 11
1 Ja kuin se aika joutui vuodesta, jolla kuningasten tapa oli sotiin mennä, lähetti David Joabin ja palveliansa hänen kanssansa ja kaiken Israelin, hukuttamaan Ammonin lapsia, ja he piirittivät Rabban; mutta David jäi Jerusalemiin.
Now it happened that, at the turn of the year, in the time when kings usually go forth to war, David sent Joab, and his servants with him, and all of Israel, and they laid waste to the sons of Ammon, and they besieged Rabbah. But David remained in Jerusalem.
2 Ja tapahtui, että David ehtoopuolella nousi vuoteeltansa, ja käyskenteli kuninkaan huoneen katon päällä, ja näki katon päältä vaimon pesevän itsiänsä; ja vaimo oli sangen ihana näkyänsä.
While these things were taking place, David happened to arise from his bed after midday, and he walked upon the terrace of the king’s house. And he saw, across from his terrace, a woman washing herself. And the woman was very beautiful.
3 Ja David lähetti ja antoi kysyä vaimoa, ja sanoi: eikö tämä ole BatSeba, Eliamin tytär, Hetiläisen Urian emäntä.
Therefore, the king sent and inquired who the woman might be. And it was reported to him that she was Bathsheba, the daughter of Eliam, the wife of Uriah, the Hittite.
4 Ja David lähetti sanansaattajat ja antoi tuoda hänen. Ja kuin hän tuli hänen tykönsä, makasi hän hänen kanssansa; mutta hän puhdisti itsensä saastaisuudestansa, ja palasi huoneesensa.
And so, David sent messengers, and he took her. And when she had entered to him, he slept with her. And presently, she was purified from her uncleanness.
5 Ja vaimo tuli raskaaksi, ja lähetti ja ilmoitti sen Davidille, ja sanoi: minä olen raskaaksi tullut.
And she returned to her house, having conceived an unborn child. And sending, she informed David, and she said, “I have conceived.”
6 Niin lähetti David Joabin tykö, sanoen: lähetä minun tyköni Uria Hetiläinen. Ja Joab lähetti Urian Davidin tykö.
Then David sent to Joab, saying, “Send me Uriah, the Hittite.” And Joab sent Uriah to David.
7 Ja kuin Uria tuli hänen tykönsä, kysyi David: jos Joab ja kansa rauhassa olisivat ja jos sota menestyis?
And Uriah went to David. And David inquired whether Joab was doing well, and about the people, and how the war was being conducted.
8 Ja David sanoi UrialIe: mene huoneeses ja pese jalkas. Ja kuin Uria läksi kuninkaan huoneesta, seurasi häntä kohta kuninkaan herkku.
And David said to Uriah, “Go into your house, and wash your feet.” And Uriah departed from the house of the king. And a meal from the king followed after him.
9 Ja Uria pani levätä kuninkaan huoneen oven eteen, kussa kaikki hänen herransa palveliat makasivat, ja ei mennyt huoneesensa.
But Uriah slept before the gate of the king’s house, with the other servants of his lord, and he did not go down to his own house.
10 Kuin Davidille sanottiin: ei Uria ole mennyt huoneesensa, sanoi David Urialle: etkös tullut matkasta? miksi et mennyt huoneeses?
And it was reported to David by some, saying, “Uriah did not go into his house.” And David said to Uriah: “Did you not arrive from a journey? Why did you not go down to your house?”
11 Mutta Uria sanoi Davidille: arkki, ja Israel ja Juuda makaavat majoissa, herrani Joab ja herrani palveliat makaavat kedolla, ja minä menisin huoneesen syömään, juomaan ja makaamaan emäntäni tykönä? Niin totta kuin sinä elät ja sinun sielus elää, en tee minä sitä.
And Uriah said to David: “The ark of God, and Israel and Judah, dwell in tents, and my lord Joab, and the servants of my lord, stay upon the face of the earth. And should I then go into my own house, so that I may eat and drink, and sleep with my wife? By your welfare and by the welfare of your soul, I will not do this thing.”
12 David sanoi Urialle: niin ole vielä tämä päivä tässä, huomenna lasken minä sinun menemään. Niin Uria oli sen päivän Jerusalemissa ja toisen päivän.
Therefore, David said to Uriah, “Even so, remain here today, and tomorrow I will send you away.” So Uriah remained in Jerusalem, on that day and the next.
13 Ja David kutsui hänen kanssansa syömään ja juomaan, ja juovutti hänen. Ja ehtoona läksi hän ulos ja pani vuoteesensa levätä herransa palveliain kanssa, ja ei mennyt huoneesensa.
And David called him, so that he might eat and drink before him, and he made him inebriated. And departing in the evening, he slept on his bedding, with the servants of his lord, and he did not go down to his own house.
14 Huomeneltain kirjoitti David Joabin tykö kirjan, ja lähetti sen Urian myötä.
Therefore, when morning arrived, David wrote a letter to Joab. And he sent it by the hand of Uriah,
15 Ja hän kirjoitti kirjaan sanoen: pankaat Uria kovimman sodan eteen, ja kääntykäät hänen tyköänsä takaperin, että hän lyötäisiin ja kuolis.
writing in the letter: “Place Uriah opposite the warfare, where the battle is the strongest, and then abandon him, so that, having been wounded, he may die.”
16 Kuin Joab oli kaupungin edessä, asetti hän Urian siihen paikkaan, kussa hän väkevimmät sotamiehet tiesi olevan.
And so, when Joab was besieging the city, he positioned Uriah in the place where he knew the strongest men to be.
17 Ja kuin miehet läksivät kaupungista ja sotivat Joabia vastaan, kaatuivat muutamat Davidin palvelioista, ja Uria Hetiläinen myös kuoli.
And the men, departing from the city, made war against Joab. And some of the people among the servants of David fell, and Uriah the Hittite also died.
18 Niin Joab lähetti ja antoi sanoa Davidille kaikki sodan menot,
And so, Joab sent and reported to David every word about the battle.
19 Ja käski sanansaattajalle sanoen: kuin sinä olet puhunut kaikki sodan menot kuninkaalle:
And he instructed the messenger, saying: “When you have completed all the words about the war to the king,
20 Ja jos niin on, että kuningas vihastuu ja sanoo sinulle: miksi te niin lähes kaupunkia astuitte sodalla? Ettekö te tietäneet, että muurin päältä paiskataan?
if you see him to be angry, and if he says: ‘Why did you draw near to the wall in order to fight? Are you ignorant that many darts are thrown from above the wall?
21 Kuka löi Abimelekin Jerubbesetin pojan? Eikö vaimo paiskannut myllynkiven kappaletta muurista hänen päällensä, että hän kuoli Tebetsessä? Miksi te astuitte niin lähes muuria? Niin sano: sinun palvelias Uria Hetiläinen on myös kuollut.
Who struck down Abimelech, the son of Jerubbaal? Did not a woman throw a fragment of a millstone upon him from the wall, and so kill him at Thebez? Why did you approach beside the wall?’ then you shall say: ‘Your servant Uriah, the Hittite, also lies dead.’”
22 Sanansaattaja meni ja tuli ja jutteli Davidille kaikki nämät, joiden tähden Joab hänen lähettänyt oli.
Therefore, the messenger departed. And he went and described to David all that Joab had instructed him.
23 Ja sanansaattaja sanoi Davidille: ne miehet voittivat meidät ja tulivat ulos kedolle meidän tykömme; mutta me löimme heidät takaperin kaupungin porttiin asti.
And the messenger said to David: “The men prevailed against us, and they went out to us in the field. Then we pursued them, making an assault, even to the gate of the city.
24 Ja ampujat ampuivat muurista sinun palvelloitas ja tappoivat muutamia kuninkaan palvelioita, ja sinun palvelias Uria Hetiläinen on myös kuollut.
And the archers directed their arrows at your servants from the wall above. And some of the king’s servants died, and then also your servant Uriah the Hittite died.”
25 David sanoi sanansaattajalle: sano näin Joabille: älä sitä pahakses pane, sillä miekka syö nyt yhden, nyt toisen, vahvista sota kaupunkia vastaan, ettäs kukistaisit sen: ja vahvista sinä häntä.
And David said to the messenger: “You shall say these things to Joab: ‘Do not let this matter dishearten you. For varied are the events of war. Now this one, and now that one, is consumed by the sword. Encourage your warriors against the city and exhort them, so that you may destroy it.’”
26 Ja kuin Urian emäntä kuuli miehensä Urian kuolleeksi, murehti hän miestänsä.
Then the wife of Uriah heard that her husband Uriah had died, and she mourned for him.
27 Sittekuin hän oli murehtinut, lähetti David ja antoi tuoda hänen huoneesensa, ja hän tuli hänen emännäksensä ja synnytti hänelle pojan, mutta se työ, jonka David teki, oli paha Herran edessä.
But when the lamentation was completed, David sent and brought her into his house, and she became his wife, and she bore a son to him. And this word, which David had done, was displeasing in the sight of the Lord.
