2 Kuninkaiden 9
1 Mutta Elisa propheta kutsui yhden prophetain poikia ja sanoi hänelle: vyötä kupees ja ota tämä öljyastia kätees, ja mene Gileadin Ramotiin.
Now the prophet Elisha called one of the sons of the prophets, and he said to him: “Gird your waist, and take this little bottle of oil in your hand, and go to Ramoth Gilead.
2 Ja kuin tulet sinne, niin sinä näet siellä Jehun Josaphatin pojan Nimsin pojan, mene ja nosta häntä veljeinsä keskeltä, ja vie hänet sisäiseen kamariin;
And when you arrive in that place, you will see Jehu, the son of Jehoshaphat, the son of Nimshi. And upon entering, you shall raise him up from the midst of his brothers, and you shall lead him into an inner room.
3 Ota öljyastia ja kaada se hänen päänsä päälle, ja sano: näin sanoo Herra: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi; ja sinun pitää oven avaaman ja pakeneman, eikä siekaileman.
And taking the little bottle of oil, you shall pour it upon his head, and you shall say: ‘Thus says the Lord: I have anointed you as king over Israel.’ And you shall open the door and flee. And you shall not remain in that place.”
4 Ja prophetan palvelia nuorukainen läksi matkaan, Gileadin Ramotiin.
Therefore, the young man, a servant of the prophet, went away to Ramoth Gilead.
5 Ja kuin hän tuli sisälle, katso, siellä istuivat sotaväen päämiehet, ja hän sanoi: sinä päämies, minulla on jotakin sinulle sanomista. Jehu sanoi: kenelle meistä kaikista? Hän sanoi: sinulle, päämies.
And he entered that place, and behold, the leaders of the army were sitting there, and he said, “I have a word for you, O prince.” And Jehu said, “For which one among us all?” And he said, “For you, O prince.”
6 Niin hän nousi ja meni sisälle huoneesen, ja hän vuodatti öljyä hänen päänsä päälle, ja sanoi hänelle: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen sinun voidellut Israelin, Herran kansan kuninkaaksi.
And he rose up and entered into the room. And he poured the oil on his head, and he said: “Thus says the Lord, the God of Israel: ‘I have anointed you as king over Israel, the people of the Lord.
7 Ja sinun pitää lyömän herras Ahabin huoneen; sillä minä vaadin minun palveliaini prophetain veren ja kaikkein Herran palveliain veren Isebelin kädestä;
And you shall strike down the house of Ahab, your lord. And I will avenge the blood of my servants, the prophets, and the blood of all the servants of the Lord, from the hand of Jezebel.
8 Niin että kaikki Ahabin huone pitää hukkuman: ja minä hävitän Ahabista sen, joka vetensä seinään heittää, ja suljetun ja hyljätyn Israelissa,
And I will destroy the entire house of Ahab. And I will cause to pass away from Ahab, whatever urinates against a wall, and whatever is lame, and whatever is least in Israel.
9 Ja teen Ahabin huoneen niinkuin Jerobeaminkin Nebatin pojan huoneen, ja niinkuin Baesan Ahian pojan huoneen.
And I will make the house of Ahab like the house of Jeroboam, the son of Nebat, and like the house of Baasha, the son of Ahijah.
10 Ja koirat pitää syömän Isebelin Jisreelin pellolla, ja ei yksikään pidä häntä hautaaman. Ja hän avasi oven ja pakeni.
Also, the dogs will consume Jezebel, in the field of Jezreel. Neither will there be anyone who may bury her.’” And then he opened the door, and he fled.
11 Ja kuin Jehu läksi ulos herransa palveliain tykö, sanoivat he hänelle: onko rauha? minkätähden tämä mielipuoli on tullut sinun tykös? Hän sanoi heille: te tunnette miehen hyvin, ja mitä hän puhuu.
Then Jehu went out to the servants of his lord. And they said to him: “Is everything well? Why has this insane man come to you?” And he said to them, “You know the man, and what he said.”
12 He sanoivat: ei se ole totta; sano sinä se meille. Hän sanoi: niin ja niin on hän puhunut minun kanssani ja sanonut: näin sanoo Herra: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi.
But they responded, “That is false; instead, you should tell us.” And he said to them, “He said to me these certain things, and he said, ‘Thus says the Lord: I have anointed you as king over Israel.’”
13 Niin he kiiruhtivat, ja jokainen otti vaatteensa, ja panivat hänen allensa korkialle astuimelle, ja puhalsivat pasunalla, ja sanoivat: Jehu on tullut kuinkaaksi.
And so they hurried away. And each one, taking his cloak, placed it under his feet, in the manner of a seat for judgment. And they sounded the trumpet, and they said: “Jehu reigns!”
14 Niin Jehu Josaphatin poika Nimsin pojan teki liiton Joramia vastaan; mutta Joram vartioitsi Ramotia Gileadissa kaiken Israelin kanssa Hasaelia Syrian kuningasta vastaan.
Then Jehu, the son of Jehoshaphat, the son of Nimshi, conspired against Joram. Now Joram had besieged Ramoth Gilead, he and all of Israel, against Hazael, the king of Syria.
15 Mutta kuningas Joram oli palannut Jisreeliin parannettavaksi niistä haavoista, jotka Syrialaiset häneen lyöneet olivat, kuin hän soti Hasaelin Syrian kuinkaan kanssa. Ja Jehu sanoi: jos se teidän mieleenne on, niin ei pidä yhdenkään pääsemän kaupungista menemään ja ilmoittamaan Jisreeliin.
And he had returned, so that he might be cured at Jezreel, because of his wounds. For the Syrians had struck him, while he was fighting against Hazael, the king of Syria. And Jehu said, “If it pleases you, let no one depart, fleeing from the city; otherwise he may go and give a report in Jezreel.”
16 Ja Jehu matkusti ratsain ja meni Jisreeliin; sillä Joram sairasti siellä, ja Ahasia Juudan kuningas oli mennyt karsomaan Joramia.
And he climbed up and set out for Jezreel, because Joram was sick there, and Ahaziah, the king of Judah, had gone down to visit Joram.
17 Mutta vartia, joka tornin päällä Jisreelissä seisoi, sai nähdä Jehun joukon tulevan ja sanoi: minä näen yhden joukon. Niin sanoi Joram: ota yksi ratsasmies ja lähetä heitä vastaan, ja sano: onko rauha?
And so the watchman, who was standing upon the tower of Jezreel, saw the crowd of Jehu arriving, and he said, “I see a crowd.” And Joram said: “Take a chariot, and send to meet them. And those who go should say, ‘Is everything well?’”
18 Ja ratsasmies ajoi häntä vastaan ja sanoi: näin sanoo kuingas: onko rauha? Jehu sanoi: mitä sinä rauhasta tahdot? käänny minun taakseni! Vartia ilmoitti ja sanoi: sanansaattaja on tullut heidän tykönsä ja ei palaja.
Therefore, he who had climbed into the chariot went away to meet him, and he said, “The king says this: ‘Is everything peaceful?’” And Jehu said: “What peace is there for you? Pass by and follow me.” Also the watchman gave a report, saying, “The messenger went to them, but he did not return.”
19 Niin lähetti hän toisen ratsasmiehen. Kuin se tuli hänen tykönsä, sanoi hän: näin sanoo kuningas: onko rauha? Jehu sanoi: mitä sinä rauhasta tahdot? käännä itses minun taakseni!
And then he sent a second chariot of horses. And he went to them, and he said, “The king says this: ‘Is there peace?’” And Jehu said: “What peace is there for you? Pass by and follow me.”
20 Sen ilmoitti vartia ja sanoi: hän on tullut heidän tykönsä ja ei palaja: ja sen ajo on niinkuin Jehun Nimsin pojan ajo; sillä hän ajaa niinkuin hän olis hullu.
Then the watchman gave a report, saying: “He went all the way to them, but he did not return. But their advance is like the advance of Jehu, the son of Nimshi. For he advances precipitously.”
21 Niin sanoi Joram: valjastakaat! Ja he valjastivat hänen vaununsa. Ja he menivät ulos, Joram Israelin kuningas ja Ahasia Juudan kuningas, itsekukin vaunussansa, ja he läksivät ulos kohtaamaan Jehua, ja löysivät hänen Nabotin Jisreeliläisen pellolla.
And Joram said, “Yoke the chariot.” And they yoked his chariot. And Joram, the king of Israel, and Ahaziah, the king of Judah, departed, each in his chariot. And they went out to meet Jehu. And they met him in the field of Naboth, the Jezreelite.
22 Ja kuin Joram näki Jehun, sanoi hän: Jehu, onko rauha? Hän sanoi: mikä rauha? Äitis Isebelin huoruus ja noituus tulee aina suuremmaksi.
And when Joram had seen Jehu, he said, “Is there peace, Jehu?” And he responded: “What is peace? For still the fornications of your mother, Jezebel, and her many poisons, are thriving.”
23 Niin Joram kohta käänsi kätensä ympäri ja pakeni, ja sanoi Ahasialle: tässä on petos, Ahasia.
Then Joram turned his hand, and, fleeing, he said to Ahaziah, “Treachery, Ahaziah!”
24 Mutta Jehu sivui joutsen ja ampui Joramia lapaluiden välille, niin että nuoli meni hänen sydämensä lävitse, ja hän putosi maahan vaunuistansa.
But Jehu bent his bow with his hand, and he struck Joram between the shoulders. And the arrow went through his heart, and immediately he fell in his chariot.
25 Ja Jehu sanoi päämiehellensä Bidekarille: ota ja heitä häntä Nabotin Jisreeliläisen pellolle; sillä muista, koska minä ja sinä seurasimme hänen isäänsä Ahabia yhdessä ajaen, että Herra nosti tämän kuorman hänen päällensä.
And Jehu said to Bidkar, his commander: “Take and cast him into the field of Naboth, the Jezreelite. For I remember, when you and I, sitting in a chariot, were following Ahab, this man’s father, that the Lord lifted this burden upon him, saying:
26 Mitämaks, sanoi Herra, minä kostan sinulle tällä pellolla Nabotin ja hänen poikansa veren, jonka minä eilen ehtoona näin; niin ota nyt häntä ja heitä pellolle Herran sanan jälkeen.
‘Certainly, I will repay you in this field, says the Lord, for the blood of Naboth, and for the blood of his sons, which I saw yesterday, says the Lord.’ Therefore, take him now, and cast him into the field, in accord with the word of the Lord.”
27 Kuin Ahasia Juudan kuningas sen näki, pakeni hän kryytimaan huoneen tietä; mutta Jehu ajoi häntä takaa ja sanoi: lyökäät myös häntä vaunuissansa Gurin vastamäessä, joka on Jiblamin tykönä. Ja hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
But Ahaziah, the king of Judah, seeing this, fled along the way of the garden house. And Jehu pursued him, and he said, “Strike this one also in his chariot.” And they struck him on the ascent to Gur, which is beside Ibleam. But he fled into Megiddo, and he died there.
28 Ja hänen palveliansa antoivat hänen viedä vaunulla Jerusalemiin; ja he hautasivat hänen omaan hautaansa, hänen isäinsä kanssa Davidin kaupunkiin.
And his servants placed him upon his chariot, and they took him to Jerusalem. And they buried him in the sepulcher with his fathers, in the city of David.
29 Mutta Ahasia hallitsi Juudassa Joramin Ahabin pojan ensimäisenä vuotena toistakymmentä.
In the eleventh year of Joram, the son of Ahab, Ahaziah reigned over Judah.
30 Ja kuin Jehu tuli Jisreeliin, ja Isebel sai sen kuulla, voiteli hän kasvonsa ja kaunisti päänsä, ja katseli akkunan lävitse.
And Jehu went into Jezreel. But Jezebel, hearing of his arrival, painted her eyes with cosmetics, and adorned her head. And she watched through a window,
31 Ja kuin Jehu tuli portista sisälle, sanoi hän: kävikö Simrin hyvästi, joka tappoi herransa?
as Jehu was entering through the gate. And she said, “Is it possible for there to be peace for Zimri, who killed his lord?”
32 Ja hän nosti kasvonsa ylös akkunaan ja sanoi: kuka on tässä minun tykönäni? Niin käänsi itsensä hänen puoleensa kaksi eli kolme palveliaa.
And Jehu lifted up his face to the window, and he said, “Who is this woman?” And two or three eunuchs bowed down before him.
33 Hän sanoi: syöskäät hänet ulos! ja he syöksivät hänen ulos, ja seinä ja hevoset priiskoitettiin hänen verestänsä, ja hän tallattiin maahan.
And he said to them, “Throw her down with force.” And they threw her forcefully, and the wall was splattered with her blood, and the hoofs of the horses trampled her.
34 Ja kuin hän oli tullut sisälle, ja oli syönyt ja juonut, sanoi hän: korjatkaat kuitenkin sitä kirottua ja haudatkaat häntä; sillä hän on kuninkaan tytär.
And when he had entered, so that he might eat and drink, he said: “Go, and see to that cursed woman, and bury her. For she is the daughter of a king.”
35 Kuin he menivät pois häntä hautaamaan, niin ei he löytäneet hänestä muuta mitään kuin pääkallon ja jalat ja paljaat kämmenet.
But when they had gone, so that they might bury her, they found nothing but the skull, and the feet, and the ends of her hands.
36 Ja he tulivat jälleen ja sanoivat hänelle sen; hän sanoi: tämä on nyt se minkä Herra puhui palveliansa Elian Tisbiläisen kautta ja sanoi: Jisreelin pellolla pitää koirain syömän Isebelin lihan.
And returning, they reported to him. And Jehu said: “It is the word of the Lord, which he spoke through his servant, Elijah the Tishbite, saying: ‘In the field of Jezreel, the dogs will consume the flesh of Jezebel.
37 Näin tuli Isebelin raato niinkuin loka kedolla, Jisreelin pellolla, ettei sanoa taidettu: tämä on Isebel.
And the flesh of Jezebel will be like dung upon the face of the earth, in the field of Jezreel, so that those who pass by may say: Is this that same Jezebel?’”
