< 2 Kuninkaiden 16 >

1 Pekan Remaljan pojan seitemäntenä vuonna toistakummentä tuli Ahas, Jotamin Juudan kuninkaan poika, kuninkaaksi.
‌ʻI hono hongofulu ma fitu ʻoe taʻu ʻo Peka ko e foha ʻo Limalia naʻe kamata pule ʻa ʻAhasi ko e foha ʻo Sotami ko e tuʻi ʻo Siuta.
2 Kahdenkymmenen ajastaikainen oli Ahas tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kuusitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa; ja ei tehnyt sitä, mikä oli kelvollinen Herralle hänen Jumalallensa, niinkuin David hänen isänsä.
Naʻe uofulu taʻu ʻae motuʻa ʻa ʻAhasi ʻi heʻene kamata pule, pea naʻa ne pule ʻi he taʻu ʻe hongofulu ma ono ʻi Selūsalema, pea naʻe ʻikai te ne faitotonu ʻi he ʻao ʻo Sihova ko hono ʻOtua, ke hangē ko Tevita ko ʻene tamai.
3 Sillä hän vaelsi Israelin kuningasten tiellä, ja hän käytti poikansa tulen lävitse pakanain kauhistuksen jälkeen, jotka Herra Israelin lasten edestä oli ajanut ulos.
Ka naʻa ne ʻeveʻeva ʻi he hala ʻoe ngaahi tuʻi ʻo ʻIsileli, ʻio, naʻa ne puleʻi ke ʻalu atu ʻa hono foha ʻi he lotolotonga ʻoe afi, ʻo fakatatau mo e ngaahi ngāue fakalielia ʻae kakai hiteni, ʻakinautolu naʻe kapusi atu ʻe Sihova mei he ʻao ʻoe fānau ʻa ʻIsileli.
4 Hän uhrasi ja suitsutti korkeuksilla ja kukkuloilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.
Pea naʻa ne fai feilaulau mo tutu ʻae meʻa namu kakala ʻi he ngaahi potu māʻolunga, pea ʻi he ngaahi tafungofunga, pea ʻi he lolo ʻakau mata kotoa pē.
5 Silloin matkusti Retsin Syrian kuningas ja Peka Remaljan poika Israelin kuningas Jerusalemiin sotimaan; ja he piirittivät Ahaksen, ja ei kuitenkaan voittaneet häntä.
Pea naʻe toki hoko hake ki Selūsalema ʻa Lisini ko e tuʻi ʻo Silia mo Peka ko e foha ʻo Limalia ko e tuʻi ʻo ʻIsileli, ke na tauʻi ia: pea naʻa na kāpui ʻa ʻAhasi ʻaki ʻae tau, ka naʻe ʻikai te na mafai ʻa hono fakavaivaiʻi.
6 Silloin myös Retsin Syrian kuningas sai Syrialaisille Elatin jälleen ja ajoi Juudalaiset Elatista ulos; mutta Syrialaiset tulivat Elatiin ja asuivat siinä tähän päivään asti.
Pea ʻi he kuonga ko ia naʻe toe maʻu ʻe Lisini ko e tuʻi ʻo Silia, ʻa Elati ke toka ki Silia, pea naʻa ne kapusi ʻae kakai Siu mei Elati: pea naʻe hoko mai ʻae kakai Silia ki Elati, ʻonau nofo ai ʻo aʻu mai ki he ʻaho ni.
7 Mutta Ahas lähetti sanansaattajat Tiglat Pilesserin Assyrian kuninkaan tykö ja käski hänelle sanoa: minä olen sinun palvelias ja poikas: matkusta tänne ja vapahda minua Syrian kuninkaan kädestä ja Israelin kuninkaan kädestä, jotka ovat nousseet minua vastaan.
Ko ia naʻe fekau atu ai ʻae kau talafekau meia ʻAhasi kia Tekilati-Pilesa ko e tuʻi ʻo ʻAsilia, ʻo pehē, “Ko hoʻo tamaioʻeiki pea ko ho foha au; ka ke meʻa mai, mo fakamoʻui au mei he nima ʻoe tuʻi ʻo Silia, pea mei he nima ʻoe tuʻi ʻo ʻIsileli, ʻaia kuo tuʻu hake ke tauʻi au.”
8 Ja Ahas otti kultaa ja hopiaa, mitä hän löysi Herran huoneesta ja kuninkaan huoneen tavaroista, ja lähetti Assyrian kuninkaalle lahjoja.
Pea naʻe toʻo mai ʻe ʻAhasi ʻae siliva mo e koula ʻaia naʻe ʻilo ʻi he fale ʻo Sihova, pea ʻi he ngaahi tukunga koloa ʻi he fale ʻoe tuʻi, mo ne ʻave ia ko e meʻaʻofa ki he tuʻi ʻo ʻAsilia.
9 Assyrian kuningas kuuli häntä ja meni ylös Damaskuun, ja voitti sen ja vei heidät Kiriin; ja hän löi Retsinin kuoliaaksi.
Pea naʻe tui kiate ia ʻe he tuʻi ʻo ʻAsilia: he naʻe ʻalu hake ʻae tuʻi ʻo ʻAsilia ke tauʻi ʻa Tamasikusi, pea naʻa ne lavaʻi ia, mo ne ʻave pōpula ʻae kakai mei ai ki Kili, pea naʻa ne tāmateʻi ʻa Lisini.
10 Ja kuningas Ahas matkusti Tiglat Pilesseriä Assyrian kuningasta vastaan Damaskuun; ja kuin hän näki alttarin Damaskussa, lähetti kuningas Ahas alttarin kuvan ja muodon papille Urialle, juuri niinkuin se tehty oli.
Pea naʻe ʻalu ʻae tuʻi ko ʻAhasi ki Tamasikusi ke feʻiloaki mo Tekilati-Pilesa ko e tuʻi ʻo ʻAsilia, pea naʻa ne mamata ki ha feilaulauʻanga ʻaia naʻe ʻi Tamasikusi: pea naʻe fekau atu ʻe he tuʻi ko ʻAhasi kia Ulisa ko e taulaʻeiki ʻa hono fakatātā ʻoe feilaulauʻanga, pea mo hono fuofua ʻo ia, ʻo fakatatau mo hono teunga kotoa pē.
11 Niin rakensi pappi Uria alttarin ja teki kaiken sen jälkeen, minkä Ahas kuningas hänelle oli lähettänyt Damaskusta: ja näin teki Uria pappi siihenasti kuin Ahas kuningas tuli Damaskusta.
Pea naʻe langa ʻe Ulisa ko e taulaʻeiki ha feilaulauʻanga naʻe tatau ʻaupito mo ia naʻe fakahā mai ʻe ʻAhasi mei Tamasikusi: ko ia naʻe ngaohi ia ʻe Ulisa ko e taulaʻeiki ke ne tali ʻaki ʻae toe liliu mai ʻae tuʻi ko ʻAhasi mei Tamasikusi.
12 Ja kuin kuningas tuli ja näki alttarin, astui hän alttarin tykö ja uhrasi sen päällä,
Pea ʻi heʻene liliu mai ʻae tuʻi mei Tamasikusi, naʻe mamata ʻe he tuʻi ki he feilaulauʻanga: pea naʻe ʻunuʻunu mai ʻae tuʻi ki he feilaulauʻanga pea naʻa ne fai feilaulau ʻi ai.
13 Ja sytytti sen päällä polttouhrinsa ja ruokauhrinsa, ja kaasi sen päälle juomauhrinsa; ja kiitosuhrinsa veren, jonka hän uhrasi, antoi hän pirskottaa alttarille.
Pea naʻa ne tutu ʻa ʻene feilaulau tutu mo ʻene feilaulau meʻakai, mo ne lilingi ʻa ʻene feilaulau inu, pea naʻa ne luluku ʻae toto ʻo ʻene ngaahi feilaulau fakamelino, ki he feilaulauʻanga.
14 Mutta vaskialttarin, joka Herran edessä seisoi, siirsi hän pois huoneen edestä, niin ettei se seisonut alttarin ja Herran huoneen välillä; vaan pani sen alttarin sivulle pohjan puoleen.
Pea naʻa ne ʻomi foki ʻae feilaulauʻanga palasa, ʻaia naʻe tuʻu ʻi he ʻao ʻo Sihova, mei he mata fale, mei he vahaʻa ʻoe feilaulauʻanga pea mo e fale ʻo Sihova, pea naʻa ne fokotuʻu ia ki he potu fakatokelau ʻoe feilaulauʻanga.
15 Ja kuningas Ahas käski Urialle papille, sanoen: suuremmalla alttarilla pitää sinun uhraaman polttouhrin huomeneltain ja ruokauhrin ehtoona, ja kuninkaan polttouhrin ja hänen ruokauhrinsa, ja kaiken maan kansan polttouhrin, heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa ja kaiken polttouhrin veren, ja kaikkein muiden uhrien veren pitää sinun priiskottaman sen päälle: vaan vaskialttarista tahdon minä vielä ajatella.
Pea naʻe fekau ʻe he tuʻi ko ʻAhasi kia Ulisa ko e taulaʻeiki, ʻo pehē, “Te ke tutu ki he feilaulauʻanga lahi ʻae feilaulau tutu ʻoe pongipongi, mo e feilaulau meʻakai ʻoe efiafi, mo e feilaulau tutu ʻae tuʻi, pea mo ʻene feilaulau meʻakai, fakataha mo e feilaulau tutu ʻae kakai kotoa pē ʻoe fonua, mo ʻenau feilaulau meʻakai, mo ʻenau ngaahi feilaulau inu; pea luluku ki ai ʻae toto kotoa pē ʻoe feilaulau tutu, mo e toto ʻoe meʻa feilaulau kotoa pē: ka ʻe tuku ʻae feilaulauʻanga palasa ke u lotu ai au.”
16 Uria pappi teki kaikki niinkuin Ahas kuningas hänelle käskenyt oli.
Naʻe fai pehē ʻe Ulisa ko e taulaʻeiki, ʻo hangē ko ia kotoa pē naʻe fekau ʻe he tuʻi ko ʻAhasi.
17 Ja kuningas Ahas särki istuimen sivut, ja siirsi kattilan niiden päältä, ja hän otti meren pois vaskihärjistä, jotka sen alla olivat, ja pani sen kivipermannolle,
Pea naʻe tuʻusi ʻe he tuʻi ko ʻAhasi ʻae tapa ʻoe ngaahi tuʻunga, mo ne hiki mei ai ʻae ʻaiʻanga vai; pea naʻa ne hiki ki lalo ʻae fuʻu ʻaiʻanga vai mei he funga ʻoe ngaahi pulu palasa ʻaia naʻe tuʻu ki lalo ʻi ai, pea naʻa ne ʻai ia ki he potu naʻe faliki ʻaki ʻae ngaahi maka.
18 Sitälikin sabbatin peitteen, jonka he huoneesen rakentaneet olivat. Ja kuninkaan huoneen ulkonaisen sisällekäytävän käänsi hän Herran huoneen ympäri Assyrian kuninkaan tähden.
Pea ko e fale fakamalumalu maʻae ʻaho tapu ʻaia naʻa nau langa ʻi he fale, pea mo e hala ʻoe tuʻi mei tuʻa, naʻa ne hiki atu mei he fale ʻo Sihova koeʻuhi ko e tuʻi ʻo ʻAsilia.
19 Mitä enempi Ahaksesta sanomista on, ja mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
Pea ko eni, ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa ʻAhasi ʻaia naʻa ne fai, ʻikai kuo tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo Siuta?
20 Ja Ahas nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isäinsä tykö Davidin kaupunkiin; ja Hiskia hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Pea naʻe mohe ʻa ʻAhasi mo ʻene ngaahi tamai, pea naʻe tanu ia fakataha mo ʻene ngaahi tamai ʻi he Kolo ʻo Tevita: pea naʻe fetongi ia ʻi he pule ʻe Hesekaia ko hono foha.

< 2 Kuninkaiden 16 >