2 Kuninkaiden 15
1 Jerobeamin Israelin kuninkaan seitsemäntenä vuonna kolmattakymmentä tuli Asaria Amatsian Juudan kuninkaan poika kuninkaaksi.
Israel siangpahrang Jeroboam siangpahrang ah ohhaih saning pumphae sarihto naah, Amaziah capa Azariah loe Judah siangpahrang ah oh.
2 Ja kuudentoistakymmenen ajastaikainen oli hän tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksi vuotta kuudettakymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä kutsuttiin Jekolja Jerusalemista.
Siangpahrang ah oh naah, anih loe saning hatlaitarukto oh boeh; anih loe Jerusalem ah saning quipanga, hnetto thung siangpahrang ah oh. Anih amno ih ahmin loe Jehoiada; Jerusalem kami ah oh.
3 Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, kaiketi niinkuin hänen isänsä Amatsia tehnyt oli,
Anih loe ampa Amaziah mah sak ih baktih toengah, Angraeng mikhnukah kahoih hmuen to sak.
4 Paitsi sitä ettei he luopuneet korkeuksista; sillä kansa uhrasi ja suitsutti vielä korkeuksilla.
Toe hmuensangnawk to takhoe ai pongah, kaminawk loe hmuensang ah angbawnhaih to sak o moe, hmuihoih doeh thlaek o toengtoeng vop.
5 Ja Herra vaivasi kuningasta, niin että hän oli spitalissa kuolemapäiväänsä asti, ja asui erinäisessä huoneessa. Mutta Jotam kuninkaan poika hallitsi huoneen ja tuomitsi kansaa maalla.
Angraeng mah siangpahrang to ngansae natsak pongah, anih loe dueh ai nathung im kalah ah oh; siangpahrang capa Jotham mah siangpahrang im to khetzawn, prae kaminawk doeh anih mah uk.
6 Mitä enempi Asariasta sanomista on, ja kaikista, mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
Azariah siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi a sak ih hmuennawk loe, Judah siangpahrangnawk ahmin pakuemhaih cabu thungah tarik o na ai maw?
7 Ja Asaria nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isäinsä tykö Davidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Jotam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Azariah loe ampanawk khaeah anghak moe, nihcae khaeah David vangpui ah aphum o; anih zuengah a capa Jotham to siangpahrang ah oh.
8 Asarian Juudan kuninkaan kahdeksantena vuonna neljättäkymmentä oli Sakaria Jerobeamin poika Israelin kuningas kuusi kuukautta Samariassa,
Judah siangpahrang Azariah siangpahrang ah ohhaih saning quithumto pacoeng, saning tazetto naah, Jeroboam capa Zakariah loe Samaria ah Israel siangpahrang ah oh, khrah tarukto thung prae to uk.
9 Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehneet olivat, ja ei luopunut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
Anih loe ampanawk mah sak ih baktih toengah, Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak; Israel kaminawk zaesakkung, Nabat capa Jeroboam zaehaih to caehtaak ai.
10 Ja Sallum Jabeksen poika teki liiton häntä vastaan, ja löi hänen kansan edessä, ja tappoi hänen, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Jabesh capa Shallum mah Zakariah to hum hanah pacaeng moe, anih to kaminawk hmaa ah hum; anih hum pacoengah, angmah to siangpahrang ah oh.
11 Mitä enempi Sakariasta sanomista on: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
Zakariah siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi a sak ih hmuennawk loe, Israel siangpahrangnawk ih ahmin pakuemhaih cabu thungah tarik o.
12 Tämä on Herran sana, jonka hän Jehulle puhunut oli, sanoen: sinun poikas pitää istuman Israelin istuimella neljänteen polveen asti; ja se tapahtui niin.
Angraeng mah Jehu khaeah, Na caa dung palito karoek to Israel siangpahrang angraeng tangkhang nuiah nang hnu tih, tiah thuih pae ih lok to akoep.
13 Ussian Juudan kuinkaan yhdeksäntenä vuonna neljättäkymmentä tuli Sallum Jabeksen poika kuninkaaksi, ja hallitsi kuukauden Samariassa.
Judah siangpahrang Uzziah siangpahrang ah ohhaih saning quithum, takawtto naah, Jabesh capa Shallum loe siangpahrang ah oh moe, Samaria ah khrahto thung siangpahrang ah oh.
14 Sillä Menahem Gadin poika meni ylös Tirsasta ja tuli Samariaan, ja löi Sallumin Jabeksen pojan Samariassa, tappoi hänen ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Gadi capa Menahem loe Tirzah hoiah Samaria ah caeh tahang; anih mah Jabesh capa Shallum to Samaria ah tuk moe, anih to hum pacoengah anih zuengah angmah to siangpahrang ah oh.
15 Mitä enempi Sallumista sanomista on ja hänen liitostansa, jonka hän teki: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
Shallum siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi pacaenghaihnawk loe, Israel siangpahrangnawk ahmin pakuemhaih cabu thung ah tarik o.
16 Silloin löi Menahem Tipsan ja kaikki jotka siellä olivat, ja löi heidän rajansa Tirsasta, ettei he häntä tahtoneet päästää sisälle, ja kaikki heidän raskaat vaimonsa repäisi hän rikki.
Menahem mah Tiphsah vangpui hoi athung ah kaom kaminawk, khongkha paongh pae hanah koeh o ai pongah, Tirzah vangpui hoi a taeng ih avangnawk boih to tuk moe, nongpatanawk ih zok to bawk pae.
17 Asarian Juudan kuninkaan yhdeksäntenä vuonna neljättäkymmentä tuli Menahem Gadin poika Israelin kuninkaaksi ja oli kymmenen vuotta Samariassa,
Judah siangpahrang Azariah siangpahrang ah ohhaih saning quithum, takawtto naah, Gadi capa Menahem loe Israel siangpahrang ah oh; anih mah Samaria to saning hato uk.
18 Ja teki pahaa Herran edessä, ja ei luopunut elinaikanansa Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
Anih loe Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak; anih siangpahrang ah oh nathung, Israelnawk zaehaih sahsakkung, Nebat capa Jeroboam zaehaih to caehtaak ai.
19 Ja Phul Assyrian kuningas tuli maakuntaan, ja Menahem antoi Phulille tuhannen leiviskää hopiaa, että hän olis pitänyt hänen kanssansa ja vahvistanut häntä valtakuntaan.
Assyria siangpahrang Pul mah prae to tuk; Menahem mah a prae ukhaih to caksak moe, Pul siangpahrang to anih bomkung ah suek hanah, phoisa talent sangto a paek.
20 Ja Menahem pani hopiaveron voimallisten päälle Israelissa, että itsekukin heistä antais viisikymmentä hopiasikliä Assyrian kuninkaalle. Niin meni Assyrian kuningas kotia jälleen ja ei jäänyt maalle.
Menahem mah Assyria siangpahrang paek hanah, Israel kaminawk khaeah phoisa to kok, angraengnawk khaeah phoisa talent quipangato kok boih. To pongah Assyria siangpahrang loe prae thungah om ai, amlaem taak ving.
21 Mitä enempi Menahemista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
Menahem siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi a sak ih hmuenanwk loe, Israel siangpahrangnawk ih ahmin pakuemhaih cabu thung ah tarik o na ai maw?
22 Ja Menahem nukkui isäinsä kanssa; ja Pekahja hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Menahem loe ampanawk khaeah anghak; anih zuengah a capa Pekahiah to siangpahrang ah oh.
23 Viidentenäkymmenentenä Asarian Juudan kuninkaan vuonna tuli Pekahja Menahemin poika Israelin kuninkaaksi ja oli kaksi vuotta Samariassa,
Judah siangpahrang Azariah siangpahrang ah ohhaih saning quipangato haih naah, Menahem capa Pekahiah loe Samaria ah Israel siangpahrang ah oh, saning hnetto thung uk.
24 Ja teki pahaa Herran edessä; ei hän luopunut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
Pekahiah loe Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak; Israel kaminawk zaehaih sahsakkung, Nebat capa Jeroboam zaehaihnawk to caehtaak ai.
25 Ja Peka Remaljan poika hänen päämiehensä, kapinoitsi häntä vastaan ja löi hänen kuoliaaksi kuninkaan huoneen salissa, Samariassa, Argobin ja Arjen kanssa, ja viisikymmentä miestä hänen kanssansa Gileadin lapsista. Ja kuin hän oli hänen tappanut, tuli hän kuninkaaksi hänen siaansa.
Angmah ih misatuh angraeng, Ramaliah capa Pekah loe, Pekahiah to hum han pacaeng, anih mah Argob hoi Arieh ah kaom Gilead ih kami quipangatonawk to caehhaih moe, Samaria ih siangpahrang im longhmaa ah Pekahiah to hum; Pekah mah Pekahiah to hum moe, anih zuengah angmah to siangpahrang ah oh.
26 Mitä enempi Pekahjasta sanomista on ja kaikista mitä hän tehnyt on: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
Khenah, Pekahiah siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi a sak ih hmuennawk loe, Israel siangpahrangnawk ahmin pakuemhaih cabu thungah tarik o.
27 Asarjan Juudan kuninkaan toisena vuonna kuudettakymmentä tuli Peka Remaljan poika Israelin kuninkaaksi, ja hallitsi Samariassa kaksikymmentä vuotta,
Judah siangpahrang Azariah siangpahrang ah ohhaih saning quipanga, hnetto naah, Ramaliah capa Pekah loe Samaria ah Israel siangpahrang ah oh, saning pumphaeto thung anih mah uk.
28 Ja teki pahaa Herran edessä, ei hän luopunut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka saatti Israelin syntiä tekemään.
Anih loe Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak; Israel kaminawk zaehaih sahsakkung, Nebat capa Jeroboam ih zaehaih to caehtaak ai.
29 Pekan Israelin kuninkaan aikana tuli Tiglat Pilesser Assyrian kuningas, ja otti Gijonin, Abelbetmaekan, Janoan, Kedeksen, Hasorin, Gileadin, Galilean ja kaiken Naphtalin maan, ja vei heidät Assyriaan.
Israel siangpahrang Pekah mah prae uk nathuem ah, Assyria siangpahrang Tiglath-Pileser to angzoh moe, Ijon, Abel-Beth, Maakah, Janoah, Kedesh hoi Hazor vangpuinawk to lak; Gilead hoi Galili, Naphtali prae doeh lak boih moe, kaminawk to Assyria ah caeh haih.
30 Ja Hosea Elan poika nosti kapinan Pekaa Remaljan poikaa vastaan ja löi hänen kuoliaaksi, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa kahdentenakymmenentenä Jotamin Ussian pojan vuonna.
Uzziah capa Jotham mah Judah prae ukhaih saning pumphae to haih naah, Elah capa Hoshea mah Ramaliah capa Israel siangpahrang Pekah to hum hanah pacaeng; anih to hum moe, anih zuengah angmah to siangpahrang ah oh.
31 Mitä enempi Pekasta sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
Pekah siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi a sak ih hmuennawk loe, Israel siangpahrangnawk ahmin pakuemhaih cabu thungah tarik o.
32 Toisena Pekan Remaljan pojan Israelin kuninkaan vuonna tuli Jotam, Ussian Juudan kuninkaan poika, kuninkaaksi.
Israel siangpahrang Ramaliah capa Pekah siangpahrang ah ohhaih saning hnetto haih naah, Judah siangpahrang Uzziah capa Jotham to siangpahrang ah oh.
33 Ja viiden ajastaikainen kolmattakymmentä oli hän tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kuusitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Jerusa Zadokin tytär.
Siangpahrang ah oh naah anih loe saning pumphae pangato oh boeh; Jerusalem vangpui ah saning hatlaitazetto thung siangpahrang ah oh; amno ih ahmin loe Zadok ih canu, Jerusha.
34 Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, kaiken sen jälkeen, kuin hänen isänsä Ussia tehnyt oli,
Anih loe ampa Uzziah mah sak ih baktih toengah, Angraeng mikhnukah kahoih hmuen to sak.
35 Paitsi ettei he luopuneet korkeuksista; sillä kansa uhrasi ja suitsutti vielä korkeuksilla; hän rakensi Herran huoneen ylimmäisen portin.
Toe hmuensangnawk to takhoe ai pongah, kaminawk loe to hmuensang ah angbawnhaih to sak o moe, hmuihoih to thlaek o toengtoeng vop. Jotham mah Angraeng tempul ih khongkha kasang to sak let.
36 Mitä enempi Jotamista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
Jotham siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoi a sak ih hmuennawk loe, Judah siangpahrangnawk ih ahmin pakuemhaih cabu pongah tarik o na ai maw?
37 Silloin rupesi Herra lähettämään Juudalle Retsinin Syyrian kuninkaan ja Pekan Remaljan pojan.
To nathuem ah Angraeng mah, Judah to tuk hanah, Syria siangpahrang Rezin hoi Remaliah capa Pekah to patoeh.
38 Ja Jotam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isäinsä tykö, isänsä Davidin kaupunkiin; ja Ahas hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
Jotham loe ampanawk khaeah anghak moe, ampa David vangpui ah aphum o; anih zuengah a capa Ahaz to siangpahrang ah oh.
