2 Korinttilaisille 7
1 Että meillä nyt senkaltaiset lupaukset ovat, minun rakkaani, puhdistakaamme siis itsemme kaikesta lihan ja hengen saastaisuudesta, täyttäin pyhyyttä Jumalan pelvossa.
อเตอว เห ปฺริยตมา: , เอตาทฺฤศี: ปฺรติชฺญา: ปฺราปฺไตรสฺมาภิ: ศรีราตฺมโน: สรฺวฺวมาลินฺยมฺ อปมฺฤเชฺยศฺวรสฺย ภกฺตฺยา ปวิตฺราจาร: สาธฺยตำฯ
2 Ottakaat meitä vastaan: emme kellenkään vääryyttä tehneet, emme ketään turmelleet, emme keneltäkään mitään vaatineet.
ยูยมฺ อสฺมานฺ คฺฤหฺลีตฯ อสฺมาภิ: กสฺยาปฺยนฺยาโย น กฺฤต: โก'ปิ น วญฺจิต: ฯ
3 Senkaltaista en sano minä teille kadotukseksi; sillä minä olen ennen sanonut, että te olette meidän sydämessämme ynnä kuolla ja ynnä elää.
ยุษฺมานฺ โทษิณ: กรฺตฺตมหํ วากฺยเมตทฺ วทามีติ นหิ ยุษฺมาภิ: สห ชีวนาย มรณาย วา วยํ ยุษฺมานฺ สฺวานฺต: กรไณ รฺธารยาม อิติ ปูรฺวฺวํ มโยกฺตํฯ
4 Minä puhun teille suurella rohkeudella, minä kerskaan paljon teistä, minä olen lohdutuksella täytetty, minä olen ylönpalttisessa ilossa kaikessa meidän vaivassamme.
ยุษฺมานฺ ปฺรติ มม มเหตฺสาโห ชายเต ยุษฺมานฺ อธฺยหํ พหุ ศฺลาเฆ จ เตน สรฺวฺวเกฺลศสมเย'หํ สานฺตฺวนยา ปูรฺโณ หรฺเษณ ปฺรผุลฺลิตศฺจ ภวามิฯ
5 Sillä kuin me Makedoniaan tulimme, ei meidän lihallamme ollut yhtään lepoa, vaan kaikissa paikoissa olimme me vaivatut, ulkona sota, sisällä pelko.
อสฺมาสุ มากิทนิยาเทศมฺ อาคเตษฺวสฺมากํ ศรีรสฺย กาจิทปิ ศานฺติ รฺนาภวตฺ กินฺตุ สรฺวฺวโต พหิ รฺวิโรเธนานฺตศฺจ ภีตฺยา วยมฺ อปีฑฺยามหิฯ
6 Mutta Jumala, joka nöyriä lohduttaa, hän lohdutti meitä Tituksen tulemisella,
กินฺตุ นมฺราณำ สานฺตฺวยิตา ย อีศฺวร: ส ตีตสฺยาคมเนนาสฺมานฺ อสานฺตฺวยตฺฯ
7 Vaan ei ainoastaan hänen tulemisellansa, mutta myös sillä lohdutuksella, jonka hän teiltä saanut oli, ja ilmoitti meille teidän halunne, teidän itkunne ja teidän kiivautenne minusta, niin että minä vielä enemmin ihastuin.
เกวลํ ตสฺยาคมเนน ตนฺนหิ กินฺตุ ยุษฺมตฺโต ชาตยา ตสฺย สานฺตฺวนยาปิ, ยโต'สฺมาสุ ยุษฺมากํ หารฺทฺทวิลาปาสกฺตเตฺวษฺวสฺมากํ สมีเป วรฺณิเตษุ มม มหานนฺโท ชาต: ฯ
8 Sillä jos minä lähetyskirjallani saatinkin teitä murheesen, enpä minä sitä kadu, ehkä minä olisin katunut; sillä minä näen sen lähetyskirjan teitä hetken aikaa murheessa pitäneen.
อหํ ปเตฺรณ ยุษฺมานฺ โศกยุกฺตานฺ กฺฤตวานฺ อิตฺยสฺมาทฺ อนฺวตเปฺย กินฺตฺวธุนา นานุตเปฺยฯ เตน ปเตฺรณ ยูยํ กฺษณมาตฺรํ โศกยุกฺตีภูตา อิติ มยา ทฺฤศฺยเตฯ
9 Nyt minä iloitsen, en siitä, että te murheissa olitte, vaan että te olitte murheissa parannukseksi; sillä te olitte murheelliset Jumalan mielen jälkeen, ettei teillä meistä missään vahinkoa olis.
อิตฺยสฺมินฺ ยุษฺมากํ โศเกนาหํ หฺฤษฺยามิ ตนฺนหิ กินฺตุ มน: ปริวรฺตฺตนาย ยุษฺมากํ โศโก'ภวทฺ อิตฺยเนน หฺฤษฺยามิ ยโต'สฺมตฺโต ยุษฺมากํ กาปิ หานิ รฺยนฺน ภเวตฺ ตทรฺถํ ยุษฺมากมฺ อีศฺวรีย: โศโก ชาต: ฯ
10 Sillä se murhe, joka Jumalan mielen jälkeen tapahtuu, saattaa katumisen autuudeksi, jota ei yksikään kadu; mutta maailman murhe saattaa kuoleman.
ส อีศฺวรีย: โศก: ปริตฺราณชนกํ นิรนุตาปํ มน: ปริวรฺตฺตนํ สาธยติ กินฺตุ สำสาริก: โศโก มฺฤตฺยุํ สาธยติฯ
11 Sillä katso, että te olitte Jumalan mielen jälkeen murheelliset, kuinka suuren ahkeruuden se on teissä vaikuttanut! Ja tosin edesvastauksen, närkästyksen, pelvon, ikävöitsemisen, kiivauden ja koston. Te olette kaikissa teitänne puhtaiksi osoittaneet tässä asiassa.
ปศฺยต เตเนศฺวรีเยณ โศเกน ยุษฺมากํ กึ น สาธิตํ? ยตฺโน โทษปฺรกฺษาลนมฺ อสนฺตุษฺฏตฺวํ หารฺทฺทมฺ อาสกฺตตฺวํ ผลทานญฺไจตานิ สรฺวฺวาณิฯ ตสฺมินฺ กรฺมฺมณิ ยูยํ นิรฺมฺมลา อิติ ปฺรมาณํ สรฺเวฺวณ ปฺรกาเรณ ยุษฺมาภิ รฺทตฺตํฯ
12 Sentähden vaikka minä teille kirjoitin, niin ei se ole kuitenkaan sen tähden tapahtunut, joka rikkonut oli, eikä sen tähden, jolle vääryys tehtiin, mutta sentähden, että teidän ahkeruutenne meidän kohtaamme Jumalan edessä julkiseksi tulis.
เยนาปราทฺธํ ตสฺย กฺฤเต กึวา ยสฺยาปราทฺธํ ตสฺย กฺฤเต มยา ปตฺรมฺ อเลขิ ตนฺนหิ กินฺตุ ยุษฺมานธฺยสฺมากํ ยตฺโน ยทฺ อีศฺวรสฺย สากฺษาทฺ ยุษฺมตฺสมีเป ปฺรกาเศต ตทรฺถเมวฯ
13 Sentähden me olemme saaneet lohdutuksen, että tekin olette lohdutetut. Mutta vielä enemmin iloitsimme me Tituksen ilosta; sillä hänen henkensä oli teiltä kaikilta virvoitettu.
อุกฺตการณาทฺ วยํ สานฺตฺวนำ ปฺราปฺตา: ; ตาญฺจ สานฺตฺวนำ วินาวโร มหาหฺลาทสฺตีตสฺยาหฺลาทาทสฺมาภิ รฺลพฺธ: , ยตสฺตสฺยาตฺมา สรฺไวฺว รฺยุษฺมาภิสฺตฺฤปฺต: ฯ
14 Ja mitä minä hänen edessänsä teistä kerskannut olen, en minä sitä häpee; vaan niinkuin kaikki ovat todet, mitkä minä teille puhunut olen, niin on myös meidän kerskauksemme Tituksen edessä todeksi tullut.
ปูรฺวฺวํ ตสฺย สมีเป'หํ ยุษฺมาภิรฺยทฺ อศฺลาเฆ เตน นาลชฺเช กินฺตุ วยํ ยทฺวทฺ ยุษฺมานฺ ปฺรติ สตฺยภาเวน สกลมฺ อภาษามหิ ตทฺวตฺ ตีตสฺย สมีเป'สฺมากํ ศฺลาฆนมปิ สตฺยํ ชาตํฯ
15 Ja hänellä on sangen suuri sydämellinen halu teidän puoleenne, kuin hän kaikkein teidän kuuliaisuutenne muistaa, kuinka te pelvolla ja vavistuksella häntä otitte vastaan.
ยูยํ กีทฺฤกฺ ตสฺยาชฺญา อปาลยต ภยกมฺปาภฺยำ ตํ คฺฤหีตวนฺตศฺไจตสฺย สฺมรณาทฺ ยุษฺมาสุ ตสฺย เสฺนโห พาหุเลฺยน วรฺตฺตเตฯ
16 Minä siis iloitsen, että minä kaikissa asioissa teihin taidan luottaa.
ยุษฺมาสฺวหํ สรฺวฺวมาศํเส, อิตฺยสฺมินฺ มมาหฺลาโท ชายเตฯ
