2 Korinttilaisille 4
1 Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on, niin emme suutu,
KIT sota kin pangada, pweki at koa dodok me se aleer ki mak o.
2 Vaan vältämme salaiset häpiät ja emme vaella kavaluudella, emmekä petoksella Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme totuuden ja meitämme julkisesti kaikkein ihmisten omaatuntoa kohtaan Jumalan edessä osoitamme.
Pwe kit muei sanger sued okiok kan o se sota weweideki widing o sota liasosa ki masan en Kot; pwe ni at kapwareda melel kit kin kamaui pein kit ong insen en aramas karos mon Kot.
3 Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan,
A ma at rongamau me malar, nan a malang men lokidokila kan.
4 Joissa tämän maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evenkeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva. (aiōn g165)
Me kot en sappa wet karotongala nan mongiong en me soposon akan, pwe ren der kilang marain en rongamau duen lingan en Kristus me mom en Kot. (aiōn g165)
5 Sillä emme itse meistämme saarnaa, vaan Kristuksesta Jesuksesta, että hän on Herra; mutta me olemme teidän palvelianne Jesuksen tähden.
Pwe kit sota kin padaki duen pein kit, a duen Kristus Iesus, me i Kaun, a kit ladu’mail pweki Iesus.
6 Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa, se paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta Jesuksen Kristuksen kasvoissa.
Pwe Kot me masanier, marain en pwarada sang ni rotorot, me kotin kamarainiedar nan mongiong it, pwe sen maraineki o dedeki lingan en Kot ni silang en Iesus Kristus.
7 Mutta meillä on tämä tavara savisissa astioissa, että se ylönpalttinen voima pitää oleman Jumalalta ja ei meistä.
A kit kin kolekol pai wet ni dal pwel, pwe manaman en kaindinda Kot a so kit.
8 Meillä on joka paikassa ahdistus, mutta emme sitä sure: meillä on pakko, mutta emme epäile.
At apwal akan me andere kit pena, a se sota kin masak; sota wasa, me se pan kak pitila ia ap sota lodi.
9 Me kärsimme vainoa, mutta ei meitä anneta ylön; me painetaan alas, mutta emme huku.
Pan kamekam, ap sota kamela; pan kalokolok, ap sota mela;
10 Me viemme ympäri aina Herran Jesuksen kuoleman meidän ruumiissamme, että Herran Jesuksen elämäkin meidän ruumiissamme ilmoitettaisiin.
O kit kin wewa sili ni war at en Iesus a matala, pwe maur en Iesus en pil sansal ni war at.
11 Sillä me, jotka elämme, annetaan ylön aina kuolemaan Jesuksen tähden, että Jesuksen elämäkin meidän kuolevaisessa lihassamme ilmoitettaisiin.
Pwe kit, me memaur, kin kilele ong mela ansau karos pweki Iesus, pwe maur en Iesus en pil sansaleda ni uduk atail.
12 Sentähden on kuolema meissä voimallinen, mutta teissä elämä.
Nan i mela kin kelail ong kit, a maur ong komail,
13 Mutta että meillä on yksi uskon henki, niinkuin kirjoitettu on: minä uskoin, sentähden minä puhuin; niin me myös uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
A kit aleer ngen en poson ota, duen a intingidier: Ngai me poson, i me i padaki wei. Kit me pil posonlar ap padapadaki.
14 Ja tiedämme sen, että joka Herran Jesuksen herätti, hän meidätkin Jesuksen kautta herättää ja asettaa meitä teidän kanssanne.
Se asaer, me i, me kotin kaiasadar Kaun Iesus, pan pil kotin kaiasada kitail iang Iesus, o pan kotin kasansaleda kitail o komail mo a.
15 Sillä kaikki teidän tähtenne tapahtuu, että se ylönpalttinen armo monen kiitoksen kautta runsaasti Jumalan ylistykseksi tulis.
Meakaros wiauier pweki komail, pwe mak o ni a laude kilar me toto, en kalaudela melel danke, pwen kalinganada Kot.
16 Sentähden emme väsy; sillä vaikka meidän ulkonainen ihminen turmellaan, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistetaan;
I me se sota kin pangada, a ma at pali liki en aramas pan soredi, pali lol it kin kokoda ni ran karos.
