2 Korinttilaisille 4
1 Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on, niin emme suutu,
E'ina hu'negu Anumzamo'ma asuragi rante'neazamo higeta, tagra ama erizana e'nerune, e'igu tagrira tavesra nosie.
2 Vaan vältämme salaiset häpiät ja emme vaella kavaluudella, emmekä petoksella Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme totuuden ja meitämme julkisesti kaikkein ihmisten omaatuntoa kohtaan Jumalan edessä osoitamme.
Hianagi tagra tagazegu huno oku'a huga avu'avara nosune, vahe'mokizmi rezmatga huta zamazeri havizahu avu'ava zana nosuta, Anumzamofo kegaga eriruvahe huta vahe'mokizmia rezmatga nosune. Hianagi Anumzamofo avure'ene vahe'mokizmi antahizampina, tagripina tamage'zamo eama hanigeza kegahaze.
3 Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan,
Tagrama Knare Musenke huama hunazamo'ma ama'ma nosiana, fananema hanaza vahe'mo'za amara nosaze.
4 Joissa tämän maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evenkeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva. (aiōn g165)
Ama mopafi havige anumzamo, Sata'a zamentinti nosaza vahera antahintahizamia refinetege'za, Knare Musenkemofo masa Kraisina Anumzamofo amema'a nonkaze. (aiōn g165)
5 Sillä emme itse meistämme saarnaa, vaan Kristuksesta Jesuksesta, että hän on Herra; mutta me olemme teidän palvelianne Jesuksen tähden.
Na'ankure tagra'a nanekea huama nosunanki, Jisas Kraisi'a Ra mani'negeta, tagra Jisas Kraisinku huta tamagri kazokazo eri'za vahe mani'none.
6 Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa, se paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta Jesuksen Kristuksen kasvoissa.
E'ina hu'negu korapara Anumzamo huno, hanimpina tavimo'a remasa hino hu'nemofo masamo, tagrite emani'neno tavi'a tagu'afina remsa nehigeta, tagra Jisas Kraisi avugosa negeta, tagra tusi'a masane hankave'anena ke'none.
7 Mutta meillä on tämä tavara savisissa astioissa, että se ylönpalttinen voima pitää oleman Jumalalta ja ei meistä.
Hianagi tagra mopa kavogna hunonkeno zago'amo'a mareri'nea fenomo agu'afinka me'neankna hu'none. Tamage hankevea tagritegatira nomeanki, Anumzamofontegati ne-e.
8 Meillä on joka paikassa ahdistus, mutta emme sitä sure: meillä on pakko, mutta emme epäile.
Hakare kazigati knazamo'a trentarako nehianagi, ana knazamo'a trehapara notigeno, antahintahitimo'a savri hianagi tamentintia notrone.
9 Me kärsimme vainoa, mutta ei meitä anneta ylön; me painetaan alas, mutta emme huku.
Knaza tamizanagi, Anumzamo'a noratre, tahe tatarazanagi, tazeri haviza nosaze.
10 Me viemme ympäri aina Herran Jesuksen kuoleman meidän ruumiissamme, että Herran Jesuksen elämäkin meidän ruumiissamme ilmoitettaisiin.
Tagra mika zupa, tavufgafina Jisasi fri'za erita vano nehunke'za, Jisasi nomani'zana, tagri tavufafi anazanke huno eama hige'za negaze.
11 Sillä me, jotka elämme, annetaan ylön aina kuolemaan Jesuksen tähden, että Jesuksen elämäkin meidän kuolevaisessa lihassamme ilmoitettaisiin.
Na'ankure tasimu'ma erita mani'nomota Jisasi fri'zanku'ma huama hunazanku, hakare zupa fri kantera tavrenenteankino, Jisasi nomani'zana, ama amega tavufgare eama hanige'za kegahaze.
12 Sentähden on kuolema meissä voimallinen, mutta teissä elämä.
Ana higeno fri'zamo'a tagripina eriza e'nerie. Hianagi asimu erino manizamo'a tamagripina eriza e'nerie.
13 Mutta että meillä on yksi uskon henki, niinkuin kirjoitettu on: minä uskoin, sentähden minä puhuin; niin me myös uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
E'ina hu'negu anama tamentintima hu'nonana avontafepina anage huno krente'ne, Nagra namentinti hute'na, kea huama hu'noehu'ne. (Sam-Zga 116:10) Tagranena tamentinti nehunku kea huama nehune.
14 Ja tiedämme sen, että joka Herran Jesuksen herätti, hän meidätkin Jesuksen kautta herättää ja asettaa meitä teidän kanssanne.
Na'ankure tagra antahi'none, Ramo, Jisasi'ma fri'nefinti azeri oti'nea Anumzamo'a, tagrira ana zanke huno Jisasi'ene magoka tazeriotino, tamagri'ene tagri'enena Agri'a avurera tavrentegahie.
15 Sillä kaikki teidän tähtenne tapahtuu, että se ylönpalttinen armo monen kiitoksen kautta runsaasti Jumalan ylistykseksi tulis.
Tamagri knarezanku, ama ana miko zana nehunankino, Anumzamofo asunkuzamo ra huno rama'a vahete vuno eno hania zamo hanigeno Anumzamofo ra agi amino musema hunte'zamo avitegahie.
16 Sentähden emme väsy; sillä vaikka meidän ulkonainen ihminen turmellaan, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistetaan;
Ana hu'negu tavresra nosie. Tamage tavufgamo'a frino negasrianagi, knane knanena avamutimofona erikasefa nehie.
17 Sillä meidän vaivamme, joka ajallinen ja keviä on, saattaa meille ijankaikkisen ja määrättömän kunnian: (aiōnios g166)
Hanki meni tagritema osi knazama fore nehiazamo'a, tagrira monafima umani vava hanunaza retro huneranteankita, knare huta monafi umani vava nehuta, knare'zama omerisuna zamo'a, makazana agateregahie. (aiōnios g166)
