2 Korinttilaisille 4
1 Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on, niin emme suutu,
Therefore having this ministry, as we have obtained mercy, we faint not;
2 Vaan vältämme salaiset häpiät ja emme vaella kavaluudella, emmekä petoksella Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme totuuden ja meitämme julkisesti kaikkein ihmisten omaatuntoa kohtaan Jumalan edessä osoitamme.
but we lay aside the hidden things of disgrace, not walking in craftiness, nor handling the word of God deceitfully, but in the manifestation of the truth commending ourselves to every conscience of men, before God.
3 Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan,
But if indeed our gospel is hidden, it is hidden with those who are lost:
4 Joissa tämän maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evenkeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva. (aiōn g165)
in whom the god of this age has blinded the minds of those who believe not, in order that the light of the gospel of the glory of Christ, who is the image of God, may not shine on them. (aiōn g165)
5 Sillä emme itse meistämme saarnaa, vaan Kristuksesta Jesuksesta, että hän on Herra; mutta me olemme teidän palvelianne Jesuksen tähden.
For we do not preach ourselves, but Christ Jesus the Lord, and ourselves your servants for Jesus' sake.
6 Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa, se paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta Jesuksen Kristuksen kasvoissa.
Because God is the one, having said; Out of the darkness the light shall shine, which shone in our hearts, to the enlightenment of the knowledge of the glory of God in the face of Christ.
7 Mutta meillä on tämä tavara savisissa astioissa, että se ylönpalttinen voima pitää oleman Jumalalta ja ei meistä.
But we have this treasure in earthen vessels, in order that the excellency of the power, may be of God, and not of us;
8 Meillä on joka paikassa ahdistus, mutta emme sitä sure: meillä on pakko, mutta emme epäile.
in everything being troubled, but not in difficulties incorrigible; being at a loss, but not utterly at a loss;
9 Me kärsimme vainoa, mutta ei meitä anneta ylön; me painetaan alas, mutta emme huku.
being persecuted, but not forsaken; being cast down, but not destroyed;
10 Me viemme ympäri aina Herran Jesuksen kuoleman meidän ruumiissamme, että Herran Jesuksen elämäkin meidän ruumiissamme ilmoitettaisiin.
always bearing about the dying of Jesus in our body, in order that the life of Jesus may also be made manifest in our bodies.
11 Sillä me, jotka elämme, annetaan ylön aina kuolemaan Jesuksen tähden, että Jesuksen elämäkin meidän kuolevaisessa lihassamme ilmoitettaisiin.
For we while living are always being delivered up to death for the sake of Jesus, in order that the life of Jesus may be made manifest in our mortal flesh.
12 Sentähden on kuolema meissä voimallinen, mutta teissä elämä.
So that death works in us, but life in you.
13 Mutta että meillä on yksi uskon henki, niinkuin kirjoitettu on: minä uskoin, sentähden minä puhuin; niin me myös uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
But having the same spirit of faith, according to that which has been written, I believed, therefore I also spoke; and we believe, therefore we also speak;
14 Ja tiedämme sen, että joka Herran Jesuksen herätti, hän meidätkin Jesuksen kautta herättää ja asettaa meitä teidän kanssanne.
knowing that the one having raised up the Lord Jesus will also raise us along with Jesus, and present us with you.
15 Sillä kaikki teidän tähtenne tapahtuu, että se ylönpalttinen armo monen kiitoksen kautta runsaasti Jumalan ylistykseksi tulis.
For all things are for your sakes, in order that the grace, overflowing with thanksgiving through many, may abound unto the glory of God.
16 Sentähden emme väsy; sillä vaikka meidän ulkonainen ihminen turmellaan, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistetaan;
Therefore we faint not; but if indeed our external man perishes, yet our internal man is renewed day by day.
17 Sillä meidän vaivamme, joka ajallinen ja keviä on, saattaa meille ijankaikkisen ja määrättömän kunnian: (aiōnios g166)
For the light burden of our affliction, which is evanescent, is working out for us an eternal weight of glory according to hyperbole unto hyperbole; (aiōnios g166)
18 Jotka emme näkyväisiä katso, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajalliset, mutta näkymättömät ijankaikkiset. (aiōnios g166)
we not looking at the things which are visible, but the things which are invisible; for the visible things are temporary, but the invisible things are eternal. (aiōnios g166)
