< 2 Korinttilaisille 3 >

1 Rupeemmeko me siis itsiämme taas kehumaan? eli tarvitsemmeko me, niinkuin muutamat, kiitoskirjaa teidän tykönne, eli kiitoskirjaa teiltä?
Are we beginning again to commend ourselves? We do not need, as do some, letters of commendation to you or from you, do we?
2 Te olette meidän kirjamme, meidän sydämiimme kirjoitetut, joka kaikilta ihmisiltä tunnetaan ja luetaan.
You are our letter, written in our hearts, known and read by everyone;
3 Ja te olette ilmoitetut, että te Kristuksen lähetyskirja olette, meidän palveluksemme kautta valmistettu, ei pläkillä kirjoitettu, vaan elävän Jumalan hengellä, ei kivisiin tauluihin, vaan lihallisiin sydämen tauluihin.
being revealed that you are a letter of Messiah, served by us, written not with ink, but with the Ruach of the living God; not in tablets of stone, but in tablets that are hearts of flesh.
4 Mutta senkaltainen uskallus on meillä Kristuksen kautta Jumalan puoleen.
Such confidence we have through Messiah toward God;
5 Ei niin, että me olemme itse meistämme soveliaat jotakin ajattelemaan, niinkuin itse meistämme, vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta,
not that we are sufficient of ourselves, to account anything as from ourselves; but our sufficiency is from God;
6 Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi.
who also made us sufficient as servants of a new covenant; not of the letter, but of the Ruach. For the letter kills, but the Ruach gives life.
7 Mutta jos sillä viralla, joka puustavin kautta kuolettaa ja kiviin kuvattu oli, oli senkaltainen kirkkaus, niin ettei Israelin lapset taitaneet katsoa Moseksen kasvoihin, hänen kasvoinsa kirkkauden tähden, joka kuitenkin katoo:
But if the service of death, written engraved on stones, came with glory, so that the children of Israel could not look steadfastly on the face of Moses for the glory of his face; which was passing away:
8 Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?
won't service of the Ruach be with much more glory?
9 Sillä, jos viralla, joka kadotuksesta saarnaa, kirkkaus oli, paljoa enemmin sillä viralla, joka vanhurskaudesta saarnaa, on ylönpalttinen kirkkaus;
For if the service of condemnation has glory, the service of righteousness exceeds much more in glory.
10 Sillä se toinen, joka kirkastettu oli, ei ole ensinkään kirkkaudeksi luettava, sen ylönpalttisen kirkkauden suhteen.
For truly that which has been made glorious has not been made glorious in this respect, by reason of the glory that surpasses.
11 Sillä jos sillä oli kirkkaus, joka katoo, paljoa enemmin on sillä kirkkaus, joka pysyy.
For if that which passes away was with glory, much more that which remains is in glory.
12 Että meillä siis senkaltainen toivo on, niin me puhumme rohkiasti,
Having therefore such a hope, we use great boldness of speech,
13 Ja emme tee niinkuin Moses, joka kasvoillensa peitteen pani, ettei Israelin lapset taitaneet sen loppua katsoa, joka katoo.
and not as Moses, who put a veil on his face, that the children of Israel would not look steadfastly on the end of that which was passing away.
14 Vaan heidän taitonsa olivat paatuneet. Sillä tähän päivään asti, kuin vanhaa Testamenttia luetaan, pysyy se peite ottamatta pois, joka Kristuksessa lakkaa.
But their minds were hardened, for until this very day at the reading of the old covenant the same veil remains, because in Messiah it passes away.
15 Mutta tähän päivään asti, kuin Mosesta luetaan, riippuu se peite heidän sydämensä edessä.
But to this day, when Moses is read, a veil lies on their heart.
16 Mutta kuin he palajavat Herran puoleen, niin peite otetaan pois.
But whenever one turns to the Lord, the veil is taken away.
17 Sillä Herra on Henki; mutta kussa Herran Henki on, siinä on vapaus.
Now the Lord is the Ruach and where the Ruach of the Lord is, there is liberty.
18 Mutta me kaikki avoimilla kasvoilla Herran kirkkautta katselemme, niinkuin peilissä, ja me muutetaan siihen kuvaan kirkkaudesta niin kirkkauteen niinkuin Herran Hengestä.
But we all, with unveiled face looking as in a mirror the glory of the Lord, are transformed into the same image from glory to glory, even as from the Lord, the Ruach.

< 2 Korinttilaisille 3 >