< 2 Korinttilaisille 2 >
1 Mutta sitä minä olen itselläni aikonut, etten minä taas murheella teidän tykönne tulisi.
But I determined this with myself, that I would not come again to you in heaviness.
2 Sillä jos minä teidät murheeseen saatan, kukas minua ilahuttaa, vaan se, joka minulta on murheelliseksi tehty?
For if I make you sorry, who is he then that makes me glad, but the same which is made sorry by me?
3 Ja sen minä olen teille kirjoittanut, etten minä tultuani saisi niistä murhetta, joista minun tulis ilo saada; sillä minulla on senkaltainen uskallus kaikkein teidän tykönne, että minun iloni kaikkein teidän ilonne on.
And I wrote this same to you, lest, when I came, I should have sorrow from them of whom I ought to rejoice; having confidence in you all, that my joy is the joy of you all.
4 Sillä minä kirjoitin teille suuressa vaivassa ja sydämen kivussa, monilla kyyneleillä, ei, että teidän pitäis murehtiman, vaan että te ymmärtäisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teidän kohtaanne.
For out of much affliction and anguish of heart I wrote to you with many tears; not that you should be grieved, but that you might know the love which I have more abundantly to you.
5 Jos joku on murheen matkaan saattanut, ei hän ole minua murheelliseksi saattanut, vaan puolittain, etten minä teitä kaikkia rasittaisi.
But if any have caused grief, he has not grieved me, but in part: that I may not overcharge you all.
6 Mutta kyllä siinä on, että se monelta niin rangaistu on:
Sufficient to such a man is this punishment, which was inflicted of many.
7 Että te tästedes sitä enemmän häntä armahtaisitte ja lohduttaisitte, ettei hän uppoaisi ylönpalttisessa murheessa.
So that contrariwise you ought rather to forgive him, and comfort him, lest perhaps such a one should be swallowed up with overmuch sorrow.
8 Sentähden neuvon minä teitä, että te hänen kohtaansa rakkautta osoittaisitte;
Why I beseech you that you would confirm your love toward him.
9 Sillä sentähden minä myös olen kirjoittanut, koetellakseni teitä, jos te olette kaikkiin kuuliaiset,
For to this end also did I write, that I might know the proof of you, whether you be obedient in all things.
10 Mutta joille te jotain anteeksi annatte, sen minä myös anteeksi annan; sillä jolle minä jotain anteeksi annoin, sen minä anteeksi annoin teidän tähtenne Kristuksen puolesta, ettemme saatanalta voitetuksi tulisi;
To whom you forgive any thing, I forgive also: for if I forgave any thing, to whom I forgave it, for your sakes forgave I it in the person of Christ;
11 Sillä eipä meiltä ole salattu, mitä hänen mielessänsä on.
Lest Satan should get an advantage of us: for we are not ignorant of his devices.
12 Mutta kuin minä tulin Troadaan Kristuksen evankeliumia saarnaamaan, ja minulle avattiin ovi Herrassa, niin ei minulla ollut yhtään lepoa hengessäni, etten minä Titusta minun veljeäni löytänyt.
Furthermore, when I came to Troas to preach Christ’s gospel, and a door was opened to me of the Lord,
13 Mutta kuin minä olin heidän hyvästi jättänyt, menin minä sieltä Makedoniaan.
I had no rest in my spirit, because I found not Titus my brother: but taking my leave of them, I went from there into Macedonia.
14 Mutta kiitetty olkoon Jumala, joka aina antaa meille voiton Kristuksessa, ja julistaa joka paikassa hänen tuntemisensa hajun meidän kauttamme!
Now thanks be to God, which always causes us to triumph in Christ, and makes manifest the aroma of his knowledge by us in every place.
15 Sillä me olemme Jumalalle yksi hyvä haju Kristuksessa, sekä niiden seassa, jotka autuaaksi tulevat, että myös niiden seassa, jotka hukkuvat;
For we are to God a sweet smell of Christ, in them that are saved, and in them that perish:
16 Näille tosin surman haju kuolemaksi, mutta toisille elämän haju elämäksi: ja kuka on nyt tähän kelvollinen?
To the one we are the smell of death to death; and to the other the smell of life to life. And who is sufficient for these things?
17 Sillä emmepä me ole senkaltaiset kuin muutamat, jotka Jumalan sanaa myyskentelevät; vaan vakuudesta ja niinkuin Jumalasta me puhumme Jumalan kasvoin edessä, Kristuksessa.
For we are not as many, which corrupt the word of God: but as of sincerity, but as of God, in the sight of God speak we in Christ.