2 Aikakirja 1
1 Ja Salomo Davidin poika vahvisti itsensä valtakuntaansa; ja Herra hänen Jumalansa oli hänen kanssansa ja teki hänen aina suuremmaksi.
Da: ibidi egefe Soloumane da Isala: ili fi ouligisu hou gasawane hamoi. Ea Hina Gode da e hahawane dogolegele fidi amola e gasa bagade esaloma: ne hamoi.
2 Ja Salomo puhui koko Israelin kanssa tuhanten ja satain päämiesten kanssa, tuomarein ja kaikkien esimiesten kanssa Israelissa, ja ylimmäisten isäin kanssa.
Hina bagade Soloumane da ea dadi gagui ouligisu dunu amo da 1000 dunu ouligi amola 100 dunu ouligi, eagene ouligisu dunu, sosogo fi bisilua dunu, amola Isala: ili dunu huluane,
3 Ja he menivät, sekä Salomo että koko joukko korkeudelle, joka oli Gibeonissa; sillä siellä oli Jumalan seurakunnan maja, jonka Moses Herran palvelia teki korvessa.
ilima ili da Gibione moilai bai bagadega Godema nodone sia: ne gadomusa: masa: ne sia: i. Ilia da gobele salimusa: asi. Bai Hina Gode Ea Abula Diasu (Hina Gode Ea hawa: hamosu dunu Mousese da amo hafoga: i sogega hamoi) amogawi dialebe ba: i.
4 Mutta Jumalan arkin oli David vienyt Kirjatjearimista sinne, johon David oli sille sian valmistanut; sillä hän oli rakentanut sille majan Jerusalemissa.
(Be Gode Ea Gousa: su Sema Gagili da Yelusalemega abula diasu amo ganodini dialebe ba: i. Hina bagade Da: ibidi da Sema Gagili amo Gilia: de Yielimi moilai bai bagadega lale, gaguli manoba, amo abula diasu gagui.).
5 Ja vaskialttari, jonka Betsaleel Urin poika Hurin pojan poika rakentanut oli, oli siellä Herran asuinsian edessä. Ja Salomo ja koko joukko etsivät sitä.
Amola balasega hamoi oloda amo Bisaliele (Ulai egefe amola Hua ea aowa) ea hamoi liligi, amo da Gibionega, Hina Gode Ea Abula Diasu midadi dialebe ba: i. Amogawi, hina bagade Soloumane amola Isala: ili dunu huluane da Hina Godema nodone sia: ne gadoi.
6 Ja Salomo nousi sinne ylös vaskialttarin tykö Herran eteen, joka siellä seurakunnan majassa oli, ja uhrasi sen päällä tuhannen polttouhria.
Soloumane da Hina Gode Ea Abula Diasu midadi, balasega hamoi oloda da: iya ohe 1000 agoane gogo gobele sali.
7 Sinä yönä ilmestyi Jumala Salomolle ja sanoi hänelle: ano, mitä minä sinulle antaisin.
Amo gasia, Soloumane da simasia Hina Gode ba: i. Hina Gode da ema amane adole ba: i, “Dia hanai da Na dima adi ima: bela: ?”
8 Ja Salomo sanoi Jumalalle: sinä olet tehnyt suuren armon isälleni Davidille, ja olet tehnyt minun hänen siaansa kuninkaaksi:
Soloumane da bu adole i, “Di da eso huluane Dia hawa: hamosu dunu Da: ibidima asigi bagade hou hamonanu. Amola wali, Dia hamobeba: le, na da e bagia Isala: ili ouligilala.
9 Olkoon nyt, Herra Jumala, sanas totinen minun isälleni Davidille; sillä sinä olet tehnyt minun niin paljon kansan kuninkaaksi, kuin tomua on maan päällä;
Hina Gode! Dia na adama ilegele sia: i amo dafawane didili hamoma. Dia hamobeba: le, na fi dunu da wali bagohame esala, idimu hamedei gala ilima hina bagade esala.
10 Niin anna minulle nyt taito ja ymmärrys, käydäkseni tämän kansan edessä ulos ja sisälle; sillä kuka voi tuomita tätä suurta kansaas?
Amaiba: le, na da amo dunu fi moloiwane ouligima: ne amola hou moloi amola noga: i hame hou afafaia dawa: ma: ne, bagade dawa: su asigi hou defele nama ima. Amai hame galea, na da Dia fi noga: i amola bagade, amo ouligimu hamedei ba: mu.”
11 Niin sanoi Jumala Salomolle: että se on sinun mielessäs, ja et anonut rikkautta, tavaraa eli kunniaa, eli vihamiestes sieluja, etkä anonut pitkää ikää, vaan anoit taitoa ja ymmärrystä, tuomitakses minun kansaani, joiden kuninkaaksi minä olen sinun pannut;
Soloumane da amane adole ba: beba: le, Hina Gode da hahawane ba: i. Amaiba: le, E da ema amane sia: i, “Na da dia adole ba: i amo dima imunu. Na da bagade asigi dawa: su, amo osobo bagade dunu da di bisili misi, amola dima fa: noga manebe ba: mu, ilia asigi dawa: su bagadewane baligisa, Na da dima imunu. Bai di da sedagili esalusu amola liligi bagade amola dima ha lai ilia bogosu amo mae adole ba: le, di da asigi dawa: su Na fi molole ouligima: ne fawane adole ba: i. Amola Na da dia hame adole ba: i liligi amo gilisili dima imunu. Di da esalea, di da eso huluane bagade gaguiwane ba: mu amola dunu eno da dima nodone dawa: digimu. Amo hou Na dima imunu, amo da eno hina bagade ilia hou baligimu.”
12 Niin olkoon sinulle taito ja ymmärrys annettu: vielä sitte annan minä sinulle rikkautta, ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei sinun vertaistas kuningasten seassa ennen sinua ole ollut, eikä myös sinun jälkees tule.
13 Ja Salomo tuli korkeudelta, joka oli Gibeonissa, Jerusalemiin, seurakunnan majasta, ja hallitsi Israelia.
Amalalu, Soloumane da Gibione nodone sia: ne gadosu sogebi amola Hina Gode Ea Abula Diasu fisili, Yelusaleme moilai bai bagadega asili, Isala: ili fi ouligilalu.
14 Ja Salomo kokosi itsellensä rattaita ja hevosmiehiä, niin että hänellä oli neljäsataa toistatuhatta ratasta ja kaksitoistakymmentä tuhatta hevosmiestä, ja antoi heidän olla rataskaupungeissa ja kuninkaan tykönä Jerusalemissa.
Soloumane da gegemusa: gini, sa: liode 1,400 agoane amola dadi gagui dunu fila heda: ma: ne hosi 12,000 agoane gagadoi. Mogili e da Yelusaleme moilai bai bagadega dialoma: ne yolesi. Amola mogili e da moilai oda enoenoi amoga dialoma: ne yolesisi.
15 Ja kuningas toimitti niin että hopiaa ja kultaa oli Jerusalemissa niin paljo kuin kiviäkin, ja sedripuita kuin metsäfikunapuitakin laaksoissa.
Soloumane ea ouligibi ganodini, silifa da Yelusaleme moilai bai bagade ganodini bagadewane dialebeba: le, udigili gele agoai diafulubi ba: i. Amola dolo ifa da gilisidafaba: le, ‘sigamo’ udigili ifa Yuda agolo sogega lelefulubi ilia idi defele agoai ba: i.
16 Ja Salomolle vietiin hevosia Egyptistä ja kudotuskaluja. Ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kudotuskalut.
Hina bagade ea bidi lasu ouligisu dunu da Musa: li amola Silisia soge amoga hosi bidi lale, Isala: ili sogega oule misi.
17 Ja he menivät ylös ja veivät ne Egyptistä, ja jokainen ratas maksoi kuusisataa hopiapenninkiä, ja hevonen sata ja viisikymmentä. Ja niin vietiin niitä myös kaikkein Hetiläisten ja Syrian kuninkaiden tykö heidän kättensä kautta.
Amola ilia da ‘sa: liode’ amo Idibidi sogega bu bidi lama: ne bidi lai. Ilia da Hidaide amola Silia hina bagade ilima hosi amola ‘sa: liode’ bidiga lama: ne ilegei. Bidi lasu defei da ‘sa: liode’ afae silifa fofaga: i 600 agoane amola hosi afae da silifa fofaga: i 150 agoane.
